En yksinkertaisesti jaksa tällaista enää
Jos koet tarvetta ilkeillä, en asialle voi mitään. En kuitenkaan aio reagoida sellaisiin kommentteihin.
En kelpaa yhteenkään työpaikkaan. Olen silmätikku minne ikinä menenkin. Ymmärrän, että jos olen harjoittelussa, minua on pakko pitää silmällä. Samoin jos olen aloittelija, ymmärrän tarkemman vahtimisen. Silmätikkuna oleminen on kuitenkin täysin eri asia. Minulta ei hyväksytä vessakäyntejä (niitä on aina "liikaa.") Jopa peiliin vilkaisemiseen puututaan. En voi sanoa mistään mitään, koska asiaa ei noteerata tai sitten minulle jopa huudetaan (kirjaimellisesti.) Toisin sanoen siis toiveitani ei ikinä huomioida millään tavalla, vaikka ne liittyisivät työtehtäviin ja uuden oppimiseen.
En yksinkertaisesti kelpaa yhtään mihinkään työpaikkaan omana itsenäni, eikä minusta edes haluta ajatella hyvää. Minulla on eräs psyykkinen sairaus, johon minulla on lääkitys. Lääkityksestä huolimatta tällaiset toistuvat tilanteet aiheuttavat minulle kaikenlaisia synkkiä ajatuksia. Ne vain tulevat. Olen niin loppu siihen, etten ikinä kelpaa enkä ole ikinä tarpeeksi hyvä yhteenkään työhön tai työpaikkaan.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
En usko juttua, ettet kelpaa yhteenkään paikkaan enkä sitä että koko ajan, jatkuvasti, aina ja ihan kaikki käyttäytyy sua kohtaan huonosti.
Sepä se onkin, kun on niitä
ikäviä kokemuksia, niin ei luota ja pienetkin niitä vanhoja muistuttavat tilanteet, nostavat ne ikävät tunteet pintaan.
Siinä on opettelua, että rauhoittaa ja suojaa itseään.
Totta. Ei sinne kelpaa jos on vähänkin erilainen. Jo Urpo ottaa silmätikuksi. Ja se on todella raskasta.
Itse haluaisin työskennellä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Kuntouttavaan työtoimintaan?
Ei niin huono vaihtoehto. Olen kuntouttavassa uupumuksen vuoksi. Sosiaaliset taidot on parantuneet ja meillä on paljon tekemistä ilman stressiä. Ja itsevarmuus on parantunut kun pärjään.
Suosittelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Apn nyt ensi alkuun kannattaisi vaihtaa työtään johonkin sellaiseen mikä ei aiheuta tuollaisia kokemuksia.
MIten vaihtaa kun ei tiedå mihin vaihtais ? ja vaikka sitten tietäiskin niin ei koulutusta ,aikuiskoulutustuki poistunut,niin miten voi edes opiskella
Elämä on valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku haluaisi sekopäänaisen töihin?
Tai sekopäämiehen?
Onko ap epävakaa tai kaksisuuntainen? Kun viittasi aloituksessa lääkitykseen. Jos on noin vaikeaa niin olisiko sairauseläkkeen paikka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko juttua, ettet kelpaa yhteenkään paikkaan enkä sitä että koko ajan, jatkuvasti, aina ja ihan kaikki käyttäytyy sua kohtaan huonosti.
Sepä se onkin, kun on niitä
ikäviä kokemuksia, niin ei luota ja pienetkin niitä vanhoja muistuttavat tilanteet, nostavat ne ikävät tunteet pintaan.
Siinä on opettelua, että rauhoittaa ja suojaa itseään.
Niin voihan se olla että ap:ta on aikaisemmin kiusattu eri paikassa ja on nyt vain ylivirittynyt tulkitsemaan muiden sanomisia ja ilmeitä. Sitten kun ne tulkinnat menee ihan pieleen niin varmasti on olo että joka paikassa syrjitään. Voi myös olla että jos monessa paikassa huomautetaan samoista asioista voisi olla peiliin katsomisen paikka.
Ymmärrän ja samaistun aloittajan tilanteeseen. En nyt avaa syitä sen tarkemmin koska palstan tuntien menee tappeluksi, mutta minulla on sairaus jonka johdosta tekemiseni on välillä vähän kummallista ulkopuolisten silmiin. Ainakin koen tulevani nykyään toimeen hyvin ihmisten kanssa, mutta tiettyä ihmistyyppiä olemukseni vain raivostuttaa, ihan sama mitä teen.
Kyse ei ole siitä miten usein oikeasti katsot itseäni peilistä, käyt vessassa tai hörppimässä vettä, vaan kun joku ottaa sinut silmätikukseen ja alkaa valittaa tekemisistäsi kaikki mitä teet on peestä. Alat itse ylianalysoimaan kaikkea mitä teet päässäsi, korvissa humisee stressistä ja sitten niitä virheitä alkaakin tulla. Minulla tuo on mennyt niin pitkälle eräällä työpaikalla että pari työkaveria olivat ehtineet jo mainita pomolle siitä että eräs työkaveri kohteli minua epäasiallisesti, ennen kuin menin edes itse pomon puheille.
Nyt kyllä pitää miettiä se ammatti uusiksi
Oma reseptini on jatkaa vain sinnillä samassa paikassa ja olla kaikille itseä myöhemmin tuleville maailman paras työkaveri.