Mies selasi puhelinta ultrassa

Siis mitä ihmettä!!? Mä olisin karjaissut: "Nyt se ***** puhelin pois, juma-lauta!"

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä ihmettä!!? Mä olisin karjaissut: "Nyt se ***** puhelin pois, juma-lauta!"

Johon minä olisin naurahtanut ja todennut että hormonit ja jatkanut selailua. 

Eikö oikeesti ihmiset voi olla ilman luuria edes tuon 30minuuttia ku näkee oman vauvan ruudulta? Meillä oli viikko sitten ru ja minä ja ukko molemmat tapitettiin vauvaa ruudulta aiva haltioissamme. Ei ois tullu kummallakaan mieleen jotain hiton luuria selata noin tärkeessä tapahtumassa, SAIRASTA. 

Vierailija kirjoitti:

Vaikka raskaushormonit ovat syrjäyttäneet AP:n ja näemmä myös puolen palstan ajattelukyvyn ei se kuitenkaan tarkoita että miehen on myös luovuttava rationaalisesta ajattelusta. Mitään mitä hän siellä ultrassa tekee ei vaikuta millään tapaa lapsen terveyteen tai hyvinvointiin, ja lääkäri kyllä kertoo myös hänelle sitten kaiken tarvittavan. Sitä odotellessa voi tosiaan ihan hyvin vaikka selailla sitä puhelinta ilman että se lapsi tai sen äiti menee siitä millään tapaa rikki.

Koko odotusaikana on yleensä kaksi ultraa eli alle tunti yhteensä pitäisi katsella ruudulta omaa lastaan sen 40 viikon aikana. On kyllä kummallista jos ei sen vertaa kiinnosta. Entä jos olisikin jotain poikkeavaa, pitääkö lääkärin herätellä isää että hei voisitko nostaa katseen puhelimesta kun selitän lapsesi mahdollisesta kehitysvammasta.. 

Vierailija kirjoitti:

Eikö oikeesti ihmiset voi olla ilman luuria edes tuon 30minuuttia ku näkee oman vauvan ruudulta? Meillä oli viikko sitten ru ja minä ja ukko molemmat tapitettiin vauvaa ruudulta aiva haltioissamme. Ei ois tullu kummallakaan mieleen jotain hiton luuria selata noin tärkeessä tapahtumassa, SAIRASTA. 

Minkä ihmeen takia sitä epäonnistuneelta mustetahratestiltä näyttävää ruutua pitäisi tuijottaa puoli tuntia kuin lehmä veräjän porttia? Muista että se miehen pää ei ole hormoneista sekaisin. 

Miehesi tutustui etukäteen TikTokiin, tuohon alustaan  johon lapsesi jää koukkuun vuosikymmen myöhemmin

Vierailija kirjoitti:

Yhyy miestä ei taaskaan kiinnostanut asia mihin alunperinkään ei ole halunnut mutta minä sain pakotettua miehen siihen kun minua kiinnostaa ja minä halusin lapsen

Yhyy, minkä mieslapsen on joku onnistunut kasvattamaan. Ei mitään omaa tahtoa eikä ymmärrystä enempää fysiologiasta, anatomiasta kuin henkisistä toiminnoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka raskaushormonit ovat syrjäyttäneet AP:n ja näemmä myös puolen palstan ajattelukyvyn ei se kuitenkaan tarkoita että miehen on myös luovuttava rationaalisesta ajattelusta. Mitään mitä hän siellä ultrassa tekee ei vaikuta millään tapaa lapsen terveyteen tai hyvinvointiin, ja lääkäri kyllä kertoo myös hänelle sitten kaiken tarvittavan. Sitä odotellessa voi tosiaan ihan hyvin vaikka selailla sitä puhelinta ilman että se lapsi tai sen äiti menee siitä millään tapaa rikki.

Koko odotusaikana on yleensä kaksi ultraa eli alle tunti yhteensä pitäisi katsella ruudulta omaa lastaan sen 40 viikon aikana. On kyllä kummallista jos ei sen vertaa kiinnosta. Entä jos olisikin jotain poikkeavaa, pitääkö lääkärin herätellä isää että hei voisitko nostaa katseen puhelimesta kun selitän lapsesi mahdollisesta kehitysvammasta.. 

Kyllä sen huonolta virityskuvalta näyttävän suhrun ehtii lyhyemmässäkin ajassa jo nähdä, ja yleensä siitä saa vielä printin mukaan jota voi sitten halutessaan katsella. Se mahdollinen kehitysvammakaan ei sillä puhelimen poislaittamisella mihinkään häviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka raskaushormonit ovat syrjäyttäneet AP:n ja näemmä myös puolen palstan ajattelukyvyn ei se kuitenkaan tarkoita että miehen on myös luovuttava rationaalisesta ajattelusta. Mitään mitä hän siellä ultrassa tekee ei vaikuta millään tapaa lapsen terveyteen tai hyvinvointiin, ja lääkäri kyllä kertoo myös hänelle sitten kaiken tarvittavan. Sitä odotellessa voi tosiaan ihan hyvin vaikka selailla sitä puhelinta ilman että se lapsi tai sen äiti menee siitä millään tapaa rikki.

Koko odotusaikana on yleensä kaksi ultraa eli alle tunti yhteensä pitäisi katsella ruudulta omaa lastaan sen 40 viikon aikana. On kyllä kummallista jos ei sen vertaa kiinnosta. Entä jos olisikin jotain poikkeavaa, pitääkö lääkärin herätellä isää että hei voisitko nostaa katseen puhelimesta kun selitän lapsesi mahdollisesta kehitysvammasta.. 

Kai se lääkäri sanomattakin tajuaa että silloin abortoidaan.

Mun ex mies ei ikinä tullut yhteenkään ultraan. Ekan lapsen kohdalla ymmärsin, oli yli tunnin matka töistä sairaalalle ja ultrat keskellä päivää. Tokan lapsen kohdalla oli töissä 5 min päässä. Lisäksi tiesi että mua jännitti rakenneultra ihan hulluna. Ei silti halunnut tulla mukaan kun omien sanojensa mukaan "minkäs mä sille siellä mahdan jos jotain onkin vialla". Menin siis taas yksin. Ultran jälkeen laitoin hälle viestin et kaikki hyvin ja tyttö tulossa. Hän vastasi kolme tuntia myöhemmin. Ja tiesi siis hyvin mihin aikaan mä sinne ultraan olin menossa. Näin paljon kiinnosti meillä. Erottiin kun kuopus oli 6kk ja esikoinen 2. 

Ps. Hän yllättyi erosta kun kaikki oli niin hyvin. Mitä mä nyt hoidin aivan kaiken yksin.

Meillä selasi puhelinta synnytyksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö oikeesti ihmiset voi olla ilman luuria edes tuon 30minuuttia ku näkee oman vauvan ruudulta? Meillä oli viikko sitten ru ja minä ja ukko molemmat tapitettiin vauvaa ruudulta aiva haltioissamme. Ei ois tullu kummallakaan mieleen jotain hiton luuria selata noin tärkeessä tapahtumassa, SAIRASTA. 

Minkä ihmeen takia sitä epäonnistuneelta mustetahratestiltä näyttävää ruutua pitäisi tuijottaa puoli tuntia kuin lehmä veräjän porttia? Muista että se miehen pää ei ole hormoneista sekaisin. 

No ehkä sen takia että se on sille lapsen äidille tärkeää? Olkoon sitten vaikka hormoneista sekaisin tai ei. Yleensä ihmiset pyrkivät aktiivisesti tekemään asioita jotka ovat tärkeitä ihmislle joita he rakastavat. Varsinkin kun ne asiat eivät aiheuta itselle mitään sen kummempaa epämukavuutta. 

Minulla ja miehelläni ei ole lapsia joten en ole koskaan rakenneultrassa ollut mutta voisin kuvitella että se on varsin herkkä ja tunteellinen hetki jonka vanhammet mielellään jakaisivat toistensa kanssa. Ilman että yksi vanhemmista selaa puhelimiesta autonrenkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko sillä vauvalla nyt jokin huonommin kun isällä oli puhelin esillä?

Pointti taisi olla se, että olisi luullut isää kiinnostavan enemmän oman lapsensa hyvinvointi kuin joku tyhjänpäiväinen puhelimen lärääminen.

Minulla on kaksi lasta joiden ultrissa olen ollut, mutta en kyllä osaa sitä kuvaa tulkita joten ihan sen lääkärin lausuntojen varassa jouduin menemään. Sitä odotellessa voi vaikka selailla puhelinta.

Itsekin taisin toisen lapsen ultran aikana tsekata puhelimesta kalenteria, ja lääkäri siellä vaimon toisella puolella puhui niin hiljaisella äänellä, että oli vaikeaa ylipäätään kuulla mitään, vaikka olisin teeskennellytkin kuulevani. Sellaiset kuvat kyllä kiinnostivat/kiinnostavat, missä näkyy jotakin maallikolle ymmärrettävää. Taisin sitten lopuksi sanoakin, että itselleni on tärkeää kuulla, ettei mitään (isompaa) poikkeavaa/huolenaihetta ole (ainahan jotakin voi olla, jota seurataan, tms.). Eli äidin ja vauvan terveys ovat ne oleelliset jutut, ei niinkään jotkut kuvissa maallikolle näkyvät asiat. Uskoisin silti vaimoni - ja jopa anoppini - pitävän minua hyvänä isänä, kun jatkuvasti hoidan lapsia ja vien leikkikentälle yms. Ei se yhteen tarkkaavaisuuden puutteeseen ultrassa kaadu. Eri asia tietysti sitten, jos isä on muutenkin kiinni puhelimessa eikä yleensäkään näe eikä kuule mitään kotonakaan. Ja toki selkeä ultrakuva on myös kiva jakaa lähipiirin kanssa, osasta tosin ei paljon irti saa.

-Yksi perheenisä

Niin itsekästä. Sinne ultraan mennä tukihenkilöksi odottavalle äidille! Miehille on niin kova paikka kun kaikki ei koko ajan pyöri heidän navan ympärillä. Ei osata asettua toisen asemaan. Ultra on yleensä jännittävä ja herkkä hetki. Tukihenkilön pitäisi laittaa omat tarpeet syrjään ja olla läsnä, aito läsnäolo rauhoittaa äitiäkin. 

Arvosta itseäsi ja jätä hänet. Ansaitset paljon parempaa.

Naiset tekevät niin ison haloon nykyään lasten saannista. Ennen vanhaan naiset olivat vahvempia eivätkä tarvinneet niin paljoa miestensä tukemista.

No sitä miestä ei sitten kiinnostanut se uä-tutkimus.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka raskaushormonit ovat syrjäyttäneet AP:n ja näemmä myös puolen palstan ajattelukyvyn ei se kuitenkaan tarkoita että miehen on myös luovuttava rationaalisesta ajattelusta. Mitään mitä hän siellä ultrassa tekee ei vaikuta millään tapaa lapsen terveyteen tai hyvinvointiin, ja lääkäri kyllä kertoo myös hänelle sitten kaiken tarvittavan. Sitä odotellessa voi tosiaan ihan hyvin vaikka selailla sitä puhelinta ilman että se lapsi tai sen äiti menee siitä millään tapaa rikki.

Tarkoitus olisi varmaan olla äidin tukena ja edes esittää, että äidin tai lapsen hyvinvointi kiinnostaa.  Todennäköisesti tällainen ihminen on parisuhteessa vain seksin takia. Kovin kypsää tunne-elämää tuskin on.

Mä tekisin abortin ja jättäisin miehen, jos olisi noin kauhea. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka raskaushormonit ovat syrjäyttäneet AP:n ja näemmä myös puolen palstan ajattelukyvyn ei se kuitenkaan tarkoita että miehen on myös luovuttava rationaalisesta ajattelusta. Mitään mitä hän siellä ultrassa tekee ei vaikuta millään tapaa lapsen terveyteen tai hyvinvointiin, ja lääkäri kyllä kertoo myös hänelle sitten kaiken tarvittavan. Sitä odotellessa voi tosiaan ihan hyvin vaikka selailla sitä puhelinta ilman että se lapsi tai sen äiti menee siitä millään tapaa rikki.

Koko odotusaikana on yleensä kaksi ultraa eli alle tunti yhteensä pitäisi katsella ruudulta omaa lastaan sen 40 viikon aikana. On kyllä kummallista jos ei sen vertaa kiinnosta. Entä jos olisikin jotain poikkeavaa, pitääkö lääkärin herätellä isää että hei voisitko nostaa katseen puhelimesta kun selitän lapsesi mahdollisesta kehitysvammasta.. 

Isä voi hoitaa äidin ja perheen asioita ympäri viikon tunteja päivässä, ja ultra on vain vaikkakin tärkeä, niin yksi hyvin monista asioista, eikä edes sellainen, jossa pitäisi olla koko ajan valmiina reagoimaan, kuten monet muut tilanteet, esim. ollessani taaperon kanssa leikkipuistossa, liikenteestä puhumattakaan. Ja kyllä, totta kai sitten mennään tilanteen mukaan ja fokus siirtyy siihen, jos lääkäri kertoo ultrassa näkyvän jotakin poikkeavaa, mutta ei ole syytä panikoida etukäteen "varmuuden vuoksi". Mahdollinen kehitysvamma kyllä kiinnostaisi tietää, vaikkei sekään ainakaan omalta osaltani vaikuttaisi välittömästi mihinkään, valmistautuisin vain erilaisen lapsen syntymään. Tilanteen mukaan mennään.

-Yksi perheenisä