Lue keskustelun säännöt.
ihmisten ajattelemattomuus!!!!
20.01.2007 |
Lienenkö ainut tällä palstalla, joka on kertakaikkisen kyllästynyt tyhmien ja ajattelemattomien ihmisten kommentteihin koskien lapseni kokoa?!
Lapseni 2,4kk tyttö on aina ollut kaikkien kasvukäyrien " sisällä" ja on aina myöskin ollut varsin sopusuhtainen. Ei pullukka, ei laiheliini, ei pätkä mutta TODELLAKIN monen mielestä pitkä, hirvittävän pitkä, iso tyttö, kookas, jättivauva ym. vähemmän mairittelevia adjektiiveja.....
Itselleni ei tulisi mieleekään alkaa päivittelemään " lyhkäisen" lapsen vanhemmille että onpas teidän lapsi pieni ja lyhyt, voi hyvänen aika.
Olemme mieheni kanssa suht pitkiä (175cm ja 183 cm), joten sanomattakin on selvää, ettei lapsemmekaan voi olla kovin lyhyt vaikkakin on siis aina ollut normaalin pituinen eikä siis ylittänyt yhdelläkään neuvolakäynillä pituus eikä painokäyrän normaalirajoja.
Toivonkin nyt kirjoitukseni antavan aihetta miettimiseen kaikille niille, jotka päivittelevät toisten lapsia tavalla tai toisella. Emmehän me fiksut aikuisetkaan latele toisillemme " oletpa sinä kertakaikkisen lihava" tai " voi kun olet jäänyt kovin lyhkäiseksi" -kommentteja!!!
Pohjaa ärsyntymiselleni toki vasrmasti antaa omakohtaiset kokokemukset koskien pituuttani. Olen aina ollut varsin hoikka, mutta se ei kuitenkaan takaa sitä, ettenkö olisi lukemattomia kertoja kuullut kuinka iso ja valtava olen. Onko ihmisillä mennyt siis käsitteet iso ja pitkä jollakinlailla sekaisin?? Käsittääksen pitkä on pitkä ja iso on iso=lihava ja/tai runsas.
Kommentit (28)
saisi olla isompikin mun puolesta : )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kuin olisin lukenut omaa elämänhistoriaani lukiessani sinun kirjoitustasi!
Olen ilmoittanut kutakuinkin samat asiat sukulaisilleni siis ettei lapsen kuullen " hirvitellä" mitään kehon osaa tai sen kokoa tavalla eikä toisella. Arvasinhan sen, että joku leimasi heti herkkänahkaiseksi ongelmankeittäjäksi, mutta tarkoituksenani on vain ja ainoastaan suojella lastani sekä hänen itsetuntonsa ja eheän identiteetin kasvun tukemista. Itselläni kun on kokemusta siitä, millaiset traumat (etenkin naiselle) voi jäädä ulkomuodon ainaisesta arvostelusta tai siis paremminkin päivittelystä. Antakaa nyt hyvät ihmiset kaikkien kukkien kukkia ja lopettakaa ihmisten ulkomuodon ääneen arvosteleminen!!
Kaikki te " kovanahkaiset" jotka käsittelette muitta mutkitta ulkonäköönne/kokoonne kohdistuvat kommentit, ONNEA!!! Väittäisin elämässäni kokeneeni ihan kyllä niitä todellisiakin ongelmia ja vastoinkäymisiä, joten turha nyt alkaa päivittelemään kenenkään ärsyyntymiseni aihetta.
Meidän kuopus on ainakin näin alkuun (nyt 7kk) ollut tällainen iso tyttö ja kyllä siitä saa kuulla vähän joka suunnasta, eikä suinkaan aina niin mairittelevalla tavalla.
Omaa tilannettani on varmasti helpottanut jotenkin se että esikoisemme on vammainen. Hänen kanssaan olen saanut käydä läpi noita suurempia kysymyksiä ja huolia, joten nykyään lasken nuo kuopuksen koosta vitsailut lähinnä vitsailijoiden oman tyhmyyden piikkiin. Joskus kyllä mietin mitä tapahtuu kun kuopus kasvaa, kokonsa puolesta hän varmasti menee heiveröisestä isoveljestään ohi jo pian. Ei varmasti ole tytöstä kivaa tuolloin kuulla olevansa jättiläinen sisaruksensa rinnalla :/ Eli jossain sisälläni nyt jo pohdin kuinka opetan käytöstapoja näille suupalteille.
Ja siis en ole katkera sen enempää esikoisen vammasta kuin kuopuksen koostakaan. Todella ihania ja rakkaita lapsia ovat molemmat, juuri tällaisina kun sattuvat olemaan!
ja AINA on jolu päivittelemässä että ompa pieni tai lyhyt ja mikäs vika siinä pojassa on? ja tuota tekee lähinnä toiset äidit avoimissa, kerhoissa, muskarissa. ja aina sanovat lasta " pieni vauva" siis äidit sanovat. kun kuulevat lapsen iän sanovat aina no ompas se pieni. tekis mieli vetästä kuonoon... kerranki yhdessä tapaamisessa yhden todella lihavan ja isokokoisen lapsen äiti jaksoi koko ajan ihmetellä poikani pienuutta. kyllä oli tekemistä että sain pidettyä oman suuni kiinni ja sanonu että oma lapses on valas
pyynnöt auta! Parempi olisi jotenkin tehdä siitä lapselle ihailtava ominaisuus, koska omasta kokemuksesta uskon, että päivittely jatkuu varmasti. Pieniä lapsia on oman lapsen parasta ajatellen pakko hieman surkutella lapsen kuullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä näkökulma! Totta varmaan on, ettei ihmisten suita saa todellakaan tukittua ja ihmiset ne möläyttelee mitä sylki suuhun tuo.
Täytyykin alkaa nyt jatkossa todella ottamaan päivittelyt " kehuina" ja vahvistaa pituuden hienoutta lapselle.
Lapsesihan on normaalimittainen ja varmasti mitä kaunein tyttö päällä maan, joten hermostut ihan turhasta.
Minun tyttöni on selkeästi pitempi, kuin ikätoverinsa. Kaikki luulevat häntä aina vuotta vanhemmaksi. Mutta itse olen ylpeä lapsestani, en näe pituudessa mitään vikaa ja siten en ole myöskään hermostunut kyselyistä/huoamutuksista, vaan olen vastannut reippaasti, että tyttäreni on todella pitkä.
Minun suvussani on paljon pitkiä naisia (ja miehiä). He ovat hyvän näköisiä ja pärjääviä, hyvän itsetunnon omaavia ihmisiä.
Nyt ota uusi asenne, jos SINÄ hyssyttelet ja kiellät kaikkia puhumasta koko aiheesta, niin lapsesi huomaa sen ja HÄN joutuu turhaan kierteeseen aivan turhan takia.
Opeta hänet olemaan ylpeä itsestään! Kehu ja ole hänen puolellaan ja käännä vastaukset positiivisiksi, kun vastailet näille taivastelijoille.
He eivät varmasti tarkoita pahaa, mutta sinä käännät asian itse nurinkurin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me olemme myöskin pitkiä vanhempia (176cm ja 191cm) ja meillä on kaksi pitkää tytärtä - ja sellaista kommenttia satelee, että huh huh! Vieraat + ystävät ovat hienotunteisia, mutta esimerkiksi oma mummuni voivottelee sitä, kun meille on tullut tyttöjä (!!) tyyliin: " kun tulee niin pitkiä, mistä he löytävät miehiä..." =oO. Great!
siinä onkin iso lapsi rattaissa tuumasi äiti lapselleen bussissa. sanoin äidille, että joo on se 1.8v. kyseinen äiti meni ihan vaikeaksi. hänen lapsensa oli alle 1v. näköinen, mutta meidän lapset olivatkin samanikäisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kolmas on ikäisekseen pienikokoinen ja tietty sitä on päivitelty, mutta kun neljäs kasvaa juuri " keskikäyrää" ja on oikein sopusuhtainen, niin eiköhän hänestäkin ole kuulunut kommentteja tyylin ompa pikkuinen, kirppu tai iso ikäisekseen tai jättiläinen :)
Mieheni on turkkilainen ja hän on melko vaalea ja hänet sukulaisensa ovat myös vaaleita tosin joukossa on myös tummempiakin. Kun olin synnärillä kolmatta lastamme synnyttämässä, kätilö oikein ääneen odotti että minkälainen kikkara-/mustapää sieltä putkahtaa. Vuoron vaihduttua hän ei ollut näkemässä kun sieltä putkahti aivan vaalea poika..
Kaikki lapsemme ovat vaaleita ja kukaan tuntematon ei pystyisi päättelemään että he ovat muita kuin syntyperäisiä suomalaisia ja niinpä minulle usein tokaistaan että ei kyllä uskoisi että nuo sinun lapsesi ovat turkkilaisia. Olenkin usein miettinyt että minkäköhänlaisia kommentteja lauotaan esim. adoptiolasten vanhemmille, olisi mielenkiintoista kuulla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eilen viimeksi ihmettelin samaista asiaa, kun telkkarissa esiteltiin julkkisten vauvoja ja jonkun parin lapsi oli ihan valkoinen, vaikka isä oli musta!
Vanhat pitkät sukulaisnaisenikin aina mainitsivat, kuinka hienoa on, että kannan pituuteni suorana enkä lyyhistele. Ennen vanhaan kun pitkät naiset tekivät niin (saadakseen miehen : )
Omat lapseni ovat isokokoisia. Heidän kokoaan ei ole koskaan päivittelemällä päivitelty, mutta en osaa kyllä kommentteja isokokoisuudesta (=pituudesta) ottaa loukkauksina, päin vastoin. Esikoinen tähtää tuonne yli 190 senttiin ja toinen lapsi varmaan lähes samaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
(siis minusta siinä ei ole mitään sen hienompaa, se on yksi ominaisuus) ja monet todella tarkoittavat kehua sillä " onpas pitkä" -kommentilla.
Mutta samat vaivat täällä että 1-vuotiaan olisi pitänyt kävellä itse, ei saa istua rattaissa ja pitäis osata käyttäytyä ja keskustella monimutkasista asioista.... Näitähän riittää.
Poika oli syntyessään 58 cm ja on kasvanut tasasesti sitä rataa. Nyt pian 4v.
En jaksa ärsyyntyä asiasta.
Hauskoja sattumia on ollut usein. Mm. luistelukentällä viikonloppuna eräskin perhe ihmetteli isoon ääneen, miten " noin pieni poika osaa luistella noin hienosti" . Kun totesin, että on 5,5 v eivät enää kommentoineet. Heidän " jättiläislapsensa" oli 3-v ja lapseni kokoinen...
Se on hyvä muistaa, että ne jotka on pieninä isoja eivät välttämättä ole isoina sitä =)
kaikkien käyrien alapuolella
ja olen kuullut tästä toistamiseen, enkä ainoastaan tältä palstalta vaan ihan " oikeassa" elämässä
ja itsekin olen pieni (tosin en hoikkeliini) ja myös minä olen saanut kuulla tästä ominaisuudestani vallan paljon, ihan aikuisenakin
ne on niin pieniä asioita kun ihmisiä hämmästyttää
Ole onnellinen,että lapsesi on terve. Omani ei ole...
Kaivoinpa neuvolakortin esiin ja lapsemme ollessa viimeksi neuvolassa 2v1kk iässä oli hän 93,6cm ja 16,2kg.