Miten ihmiset on pystyneet elämään Suomen pimeydessä ilman sähkövaloa?
Tätä mietin joka talvi. Täällä on yli puolet vuodesta järjettömän ahdistava pimeys vaikka valoja loistaa siellä täällä. Olisi mahtavaa päästä aikamatkalle menneisyyteen kun vaan kynttilänvalossa on pitänyt pärjäillä.
Kommentit (62)
Pärjättiin kuten kaikissamuissakin maissa ennen sähkölampun keksimistä.
Katulampuissa oli kaasuvalo,kotona taas öljylamput.
Ennen niitä taas oli vain talikynttilät maalaistaloissa ,paremmat vahakynttilät kartanoissa ja pappiloissa,ja savupirttien kansalla vain päreet .
( härkäteitä ja kaupunkien kapeita rännikujia taas ei ollut valaistu lainkaan.)
Vierailija kirjoitti:
On muuten varmaan ollut aivan tajuttoman masentavaa. Niillä ei ollut edes mitään sähkön tuomia viihdykkeitä, vaan istuivat vaan päreen loimotuksessa ja veistelivät puu-kippoja tai kehräsivät lankaa 🥺🥺🥺
Eipä tainneet istua. Tuollaiset aktiviteetit tehtiin päiväsaikaan. Illalla oltiin niin väsyneitä päivän töistä, että nukahdettiin heti iltapuuron jälkeen. Aamulla taas kukon laulun aikaan hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvin eletään. Mökillä ei ole sähköjä eikä vesijohtoja. Keväästä kun lumet sulaa-syksyyn kun tulee lunta olen siellä metsän keskellä, järven rannalla. Järvi heijastaa valoa ettei ihan säkkipimeää ole syksyllä. Taskulamppu ja otsalamppu huusi matkalla, sisällä valaisee takka, kynttilät ja led kynttilät, otsalamppu päässä luen ja askartelen, kudon. Ihanan rauhallista ja tunnelmallista.. Porot kulkee pihassa, ja käyn pitkillä kävelyillä poropolkuja pitkin, eväät ja kuukkelit seurana.
Joo no tuo nyt on ihan yleistä viettää kesiä mökillä. Vähän eri asia, tuo on sun oma valinta ja eihän kesäisin pimeää olekaan. Lähinnä maalailin mielessäni niitä lukemattomia suomalaisia kyliä keskellä pimeintä talvea ilman valon pilkahdustakaan mökistä toiseen.
Ei mitään onglmaa koska eivät tienneet muusta. Ihminen ei osaa kaivata asioita, joiden olemassaolosta hän ei tiedä. Pärjää sitä nykyisinkin hyvin iso osa maapallon väestöstä pimeässä ihan hyvin.
Mitään asiaa ei saisi ihmetellä kun aina tulee jotain erakkohulluja jotka on ensimmäistä kertaa elämässään ostaneet mökin ja sanovat kaikkeen höpsistä, hyvin pärjää kun kokemusta on muutamasta kesäkuukaudesta mökillä. Noissa pimeissä savupirteissä elämä ei ollut mitään ihanaa nautiskelua kynttilänvalossa. Se oli usein nälkää ja kylmää. Sairautta ja kuolemaa. Puhdetyöt talvisin ei olleet mukavaa harrastelua vaan tärkeiden tarvittavien asioiden valmistamista.
Vierailija kirjoitti:
Mitään asiaa ei saisi ihmetellä kun aina tulee jotain erakkohulluja jotka on ensimmäistä kertaa elämässään ostaneet mökin ja sanovat kaikkeen höpsistä, hyvin pärjää kun kokemusta on muutamasta kesäkuukaudesta mökillä. Noissa pimeissä savupirteissä elämä ei ollut mitään ihanaa nautiskelua kynttilänvalossa. Se oli usein nälkää ja kylmää. Sairautta ja kuolemaa. Puhdetyöt talvisin ei olleet mukavaa harrastelua vaan tärkeiden tarvittavien asioiden valmistamista.
Mutta pärjäsivät, koska pystyivät lisääntymään. Sinuakaan ei olisi, jos siellä savupirteissä kaikki olisivat kuolleet pimeästä ahdistumiseen.
Vierailija kirjoitti:
On muuten varmaan ollut aivan tajuttoman masentavaa. Niillä ei ollut edes mitään sähkön tuomia viihdykkeitä, vaan istuivat vaan päreen loimotuksessa ja veistelivät puu-kippoja tai kehräsivät lankaa 🥺🥺🥺
Mutta ihmiset osas kertoa tarinoita. Varmaan paljon elävämmin kuin nykyään
Vierailija kirjoitti:
Mitään asiaa ei saisi ihmetellä kun aina tulee jotain erakkohulluja jotka on ensimmäistä kertaa elämässään ostaneet mökin ja sanovat kaikkeen höpsistä, hyvin pärjää kun kokemusta on muutamasta kesäkuukaudesta mökillä. Noissa pimeissä savupirteissä elämä ei ollut mitään ihanaa nautiskelua kynttilänvalossa. Se oli usein nälkää ja kylmää. Sairautta ja kuolemaa. Puhdetyöt talvisin ei olleet mukavaa harrastelua vaan tärkeiden tarvittavien asioiden valmistamista.
Eiköhän jokainen ole sen verran historiaa lukenut, että ymmärtää nuo itsestäänselvyydet. Kysymys kuului vain: miten joku pystyi elämään. Siihen vastaus on: pystyi, koska ei ollut muuta vaihtoehtoa eikä edes tiedetty muusta, kun tarpeeksi kauas historiassa mennään.
Joko tuli on mainittu? Sillä voi sytyttää nuotion intiaanimallisen teltan sisälle, päreen tai kynttilän hirsimökkiin tai öljylampun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten varmaan ollut aivan tajuttoman masentavaa. Niillä ei ollut edes mitään sähkön tuomia viihdykkeitä, vaan istuivat vaan päreen loimotuksessa ja veistelivät puu-kippoja tai kehräsivät lankaa 🥺🥺🥺
Mutta ihmiset osas kertoa tarinoita. Varmaan paljon elävämmin kuin nykyään
Ei nykyihmiset osaa kertoa tarinoita, kun etenkin nuorista suuri osa ei osaa kunnolla edes kirjoittaa ja lukea. Mielikuvitus riittää siihen, että osaa kirjoittaa chatgdp:lle: Mikä on tarina?
Ihmiset eivät olleet vieraantuneita luonnosta niin kuin moni nykyinen länsimaalainen. Pimeää ei pelätty eikä se ahdistanut, koska se oli luonnollinen osa elämää. Yhtä luonnollinen kuin auringonpaiste. Ihmisillä ei myöskään ollut aikaa ahdistua tyhjänpäiväisistä asioista, koska piti keskittyä pitämään itsensä ja perheensä hengissä. Tämä etenkin niissä savupirteissä, joita osa täällä kauhistelee.
Elin itsekin sähköttömässä kodissa nuoruuteni, vaikka en vielä ikäloppu olekaan. Navettatyöt tehtiin talvella myrskylyhdyn valossa. Kotona tehokkain valonlähde oli Alladin-lamppu, Se toimi öljyllä, ja ns. sukka hohti valoa. Sukka oli hauras, kuin tuhkaa eikä kestänyt tärinää lainkaan. Apuna oli pienempiä tavallisia öljylamppuja sekä kynttilöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On muuten varmaan ollut aivan tajuttoman masentavaa. Niillä ei ollut edes mitään sähkön tuomia viihdykkeitä, vaan istuivat vaan päreen loimotuksessa ja veistelivät puu-kippoja tai kehräsivät lankaa 🥺🥺🥺
Mutta ihmiset osas kertoa tarinoita. Varmaan paljon elävämmin kuin nykyään
Erittäin huono vertaus, mutta pelkästään tällä palstalla huomaa, miten hyvinkin lyhyessä ajatuksessa kyky kertoa tarinoita on poistunut lähes kokonaan. Vielä 10-15v sitten täällä oli aidosti hauskoja juttuja ja pitkiäkin tarinaketjuja. Nykyisin vain aivotonta öyhötystä ja samoja kuluneita spämmäyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Ne eli elämää siitä tietosuudesta käsin missä ne sillon oli. Ihmisen silmä tottuu kyllä pimeyteenkin, sen tietää jokainen kuka on ollut esim armeijan leirillä metässä viikon putkeen pimeässä. Sä alat hahmottamaan kaiken ihan eri tavalla. Se pimeys ei oo enää edes pimeää.
Ja onhan niillä ollu vaikka mitä lyhtyjä ja nuotioita ja takkoja jne. Kyllä sitä valoa on ollu vaikka kuinka. Eikä ne tienny mitään nykyajan vehkeitä sillon. Ne oli paljon onnellisempia kuin me koska ne oli lähempänä sitä, mitä tarkoittaa olla ihminen. Eli siis lähempänä itseään ja rakkautta ja perhettä, ne kehitty henkisesti enemmän kuin nykyajan ihminen.
Sen takia entisajan ihminen oli viisas, koska se oli henkisempi kun sillä ei ollu mitään materiaa tai vehkeitä.
Totta. Nykyaika laiskistaa. Keksitään kaikenlaista automaattivempelettä. Mikrossa kun kuumentaa ruokaa niin on kiduttavan pitkät minuutit odottaa kuumenemista. Miten vielä voisimme tehdä elämän helpommaksi? Vessanpytty joka pesee ja kuivaa on. Ajatella ei tarvii kun on ewa vai mikä se kotiäly on. Keskittyä ei jaksa enää mihkään.
Ihan hirveetä 😂 Melkein tekee pahaa kun itse valittaa täällä talvesta lämpimästä kodista käsin
Eikös se savupirtti-sana tullut siitä, että pirtissä oli kuumennettava kivikasa sisällä lämmön lähteenä. Kuin kiuas ilman hormia sisällä tuvan nurkassa. Siitä se savu tuli.
Miksi ihmiset muutti kylmiin paikkoihin?
Paskahuussiin mentiin päre hampaissa. Mutta joo, siihen hämäräänkin tottuu eikä silloin tietenkään edes yritetty tehdä mitään tarkkuutta / näkemistä vaativaa vaan esim perinteisissä kalastajaneuleissakin on siksi niin yksinkertainen kuvio, että kahdella langalla saatiin paksuja ja lämpimiä neuleita mutta kuitenkin kuviota kykeni neulomaan hämärässäkin.
Lisäksi tuli oli keksitty ja oli öljylamppuja ym vaikka ei näillä tietenkään mitään leikkaussalin kirkkautta saa aikaan. Kesällä sitten tehtiin töitä ympäri vuorokauden kun näki.
Mummolassani ei ole sähköjä vieläkään, ei tosin asukkaitakaan. Ennen kynttilöiden keksimistä käytettiin tulta. Vanhoissa taloissa on vieläkin isoja takkoja ja valkaistut seinät, jotta talvella takkavalkea valaisi. Silloin nukuttiin yöllä, kun oli pimeää. Valopetroolilla eli lamppuöljyllä valaistiin minun lapsuudessa, mutta sota-ajan jälkeen oli käytetty pärevaloa.
Missä päin maailmaa aloittajalla on ahdistavan pimeää yli puolet vuodesta? Taitaa se pimeys olla omien korvien välissä.
Ei edes Huippuvuorilla, sillä ilmakehä taittaa valoa niin, että ei ole täysin pimeää puolta vuotta missään. Tähän aikaan vuodesta napapiirin pohjoispuolella on valoisaa reilusti yli puoli vuorokautta, ja kuukauden päästä yöt ovat niin valoisia, että tähtiä ei erotu.
Etpä näy olevan, kun täällä kirjoittelet. Jos olisit mieluummin torpassa, et pääsisi tänne.