Lukioon hakeutuu nykyään oppilaat jotka ei sinne kuulu

Lukioon pääsee ainesta joka ei kuulu edes suomeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukio ja ammatikoulu tulisi yhdistää. On hyvä että kansalaiset sivistetään mahdollisimman pitkälle. Paras olisi jos siellä yhdistelmäkoulun sisällä voisi paremmin etsiä tulevan suuntaa, esim. kokeilemalla käytännön sähköhommia ja lukemalla samalla jotain teoreettista.

Kaksoistutkinto on jo olemassa.

Toki. Kirjoittaja taisi tarkoittaa ihan yhdistämistä. Kannattaisi joillain pienillä paikkakunnilla tehdä kokeeksi.

Vierailija kirjoitti:

OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

Se oli sitä eriarvoisuuden aikaa. Lapset arvioitiin vanhempien varallisuuden mukaan ja varakkaiden perheiden lapset saivat parempia arvosanoja. Sitä oli vielä 70-luvulla pienemmissä kunnissa. Aivan sairasta meininkiä se oli.

Vierailija kirjoitti:

Lukioon pääsee ainesta joka ei kuulu edes suomeen.

Tämäkin vielä. Ei osaa kunnolla lukea tai kirjoittaa, kaikki tarjotaan ilmaiseksi.

Pahimmillaan saavat vielä jotain kuntoutusrahaa 800 e/kk, kun käyvät pingistä pelaamassa koululla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo toisaalta kovin suurikaan ihme, sillä monella lapsella,vanhemmista puhumattakaan, on sopeutuminen yhteiskuntaan ja siinä elämiseen muutenkin vielä kesken. Tuohon sopeutumiseen voi mennä vuosikymmeniä. Epäilen suuresti, että äo:n lasku ei johdu siitä, että Suomalainen nuoriso olisi älyllisesti heikentynyt. Ellei sitten yksinhuoltaja äitien kasvattien osalta, mutta heillä nyt on muutenkin vaikeuksia elämässään.

Sanotaanko nyt näin, että yhteiskunta on nykyisin jatkuvassa muutoksessa olevan pyörre - ei siihen _voi_ sopeutua, koska mikään, ei mikään pysy enää samana hetkeä pidempään. Siksi yhä suuremmalle osalle ihmisiä koko oleminen ja pärjääminen on tullut mahdottomaksi. Ja pahinta: tulevaisuudessa ei näy enää mitään. Tätäkö siis tavoittelemaan?

Tämä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on seurausta politiikasta jossa halutaan kaikille kansalaisille koulutus, vaikka älyllisiä tai toimintakyvyn edellytyksiä siihen ei olisi. Yhteiskunta on kieltäytynyt hyväksymästä että meillä on ja tulee aina olemaan ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia eivätkä tukitoimillakaan pärjää tai yleisesti toimintakyky on niin huono, ettei edellytyksiä korkeakoulutukselle ole. On karhunpalvelus antaa ymmärtää että kenestä tahansa voi tulla korkeakoulutettu jos edellytyksiä siihen ei vaan ole.

Tämä.

Toinen juttu on, että keskinkertaisetkin älynlahjat  hukataan sillä, että peruskoulu ei enää opeta perustietoja.

Kolmas on lukuharrastuksen puute ja keskittymiskyvyn katoaminen älylaitteiden myötä.

Harva 16v tietää mille alalle aikoo, silloin lukio on hyvä vaihtoehto, on aikaa miettiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

En ymmärrä minäkään, miksi tämä tasapäisyys on niin tärkeää nykyään. Hitaat hidastavat tahtia. 

Tuo edellisen kirjoittajan ihannoima entisaika juuri oli tasapäistämisen aikaa. Alaluokkien opettajat olivat suorastaan vihaisia, jos joku lapsi osasi lukea kouluun mennessään. Väärin opetettu tai jotain. Ylöspäin eriyttämisestä ei puhettakaan. Lahjakkuudet istuivat jouten, niin kuin toki nykyäänkin, mutta nykyään touhu sentään on hivenen yksilöllistetympää. Enää ei pistetä lukutaitoisia lapsia opettelemaan aata ja beetä.

Mitä selität?  

Aloitin kouluni jo 50-luvulla.  Olin luokkani ainoa, joka osasi jo lukea kouluun mennessään.  Ei minulle opetettu aata ja beetä, vaan sain tehdä piirustustehtäviä tai lukea satukirjaa muiden opetellessa lukemaan.

Oli yksi erityisoppilas, johtui jostain sairaudesta.  Opettaja laittoi muut oppilaat ulos pelaamaan pallopeliä sillä aikaa kun ohjasi tätä yhtä yksilöllisesti.

Opettaja opetti ja oppilaat istuivat hiljaa paikallaan ja seurasivat opetusta.  Siinä se.  Ei se sen kummempaa salaisuutta sisältänyt.  Koulussa oli mukavaa, oli kavereita ja tekemistä.  Oltiin eri yhteiskuntaluokista, mutta koulussa kaikki oli samanarvoisia.

Nykyaikana tuntuu kuin kaikki olisi jotenkin hulluja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

Oi niitä aikoja tosiaan. Rahalla sai kompensoitua älyn puutteen. Pankinjohtajan poika sai tuplata niin monta kertaa kuin halusi ja konahdella puolet muita isompana takarivistä.

Ei saanut.  Jos jäi kahdesti luokalleen ( siis sille samalle), piti vaihtaa koulua.  Ainakin näin oli meillä 60-luvulla oppikoulussa.

Ja noita tyyppejä oli vähän.  Omana yhteiskouluaikanani vain yksi koko koulussa.  Jäi sitten pois koulusta kokonaan, isänsä ( todellakin pankinjohtaja) pisti poikansa metsätöihin.  Laiska se vain oli.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi on samaa mieltä. Tunnilla jauhetaan jotain simppeliä asiaa ikuisuus ja kursseilla ei sitten ehditä käydä kaikkea.

Itsekseen pitää opiskella joillain kursseilla puolet, jos haluaa aikanaan L:n kirjoittaa. Ja missään ei sanota, että tällä kurssilla käsitellään asiat vain B - C-tasoon asti.

 Mikä aine?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tuo toisaalta kovin suurikaan ihme, sillä monella lapsella,vanhemmista puhumattakaan, on sopeutuminen yhteiskuntaan ja siinä elämiseen muutenkin vielä kesken. Tuohon sopeutumiseen voi mennä vuosikymmeniä. Epäilen suuresti, että äo:n lasku ei johdu siitä, että Suomalainen nuoriso olisi älyllisesti heikentynyt. Ellei sitten yksinhuoltaja äitien kasvattien osalta, mutta heillä nyt on muutenkin vaikeuksia elämässään.

Sanotaanko nyt näin, että yhteiskunta on nykyisin jatkuvassa muutoksessa olevan pyörre - ei siihen _voi_ sopeutua, koska mikään, ei mikään pysy enää samana hetkeä pidempään. Siksi yhä suuremmalle osalle ihmisiä koko oleminen ja pärjääminen on tullut mahdottomaksi. Ja pahinta: tulevaisuudessa ei näy enää mitään. Tätäkö siis tavoittelemaan?

Tämä.

Juuri näin.  Nytkin taas uutisissa kerrottiin postin vähentävän työntekijöitään ja samaan syssyyn joku kaivosteollisuus tuotteita tekevä firma pistää työntekijöitä ulos ; näitä uutisia kuulee koko ajan, joka päivä.

Suomi ei tarjoa enää oikeita töitä.  Sitten jotkut mediavaikuttajat ja onlyfanssia tekevät ilmoittavat saavansa suuria tuloja hommillaan.  Jotain on ihan saakelisti pielessä.

Mihin nämä meidän nuoret ihmiset voivat tähdätä?

Perheet on pantu lujille, kaikkien pitää harrastaa jotain hienoa.  Rahaa pitää olla, mutta mistä sitä saisi jos kukaan ei pääse mihinkään töihin?  Tuista on tullut itseisarvo, kaikki vänkää itselleen vain jotain tukia.  

Minä tiesin mikä ongelma oppivelvollisuuden pidentämisestä tulee. Tosin niin tiesivät kaikki muutkin vähintään normaalilla älyllä varustetut. Parasta olisi, että heikosta aineksesta päästään mahdollisimman nopeasti eroon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OI niitä aikoja, kun oppikouluun mentiin pääsykokeen kautta. Lukioon asti ei päässyt, jollei ymmärtänyt lukemaansa ja osannut kirjoittaa.

Se oli sitä eriarvoisuuden aikaa. Lapset arvioitiin vanhempien varallisuuden mukaan ja varakkaiden perheiden lapset saivat parempia arvosanoja. Sitä oli vielä 70-luvulla pienemmissä kunnissa. Aivan sairasta meininkiä se oli.

Nyt en ymmärrä.  Olin varmasti keskikoulussa ja lukiossa luokkani köyhin oppilas, mutta sain hyviä arvosanoja, koska opiskelin ahkerasti.  

Kyllä minun luokallani ainakin kaikki oppilaat sai arvosanansa ihan sen mukaan, miten hyvin tai huonosti opiskelivat.  Kävin oppikoulun 60-luvulla.  

Ihmisillä on nykyään ihan omituisia käsityksiä niistä entisajan koulumuodoista ja koulunkäynnistä.  Olihan kaikenlaisia opettajia, mutta kyllä kaikki sai ihan ansioittensa mukaiset todistukset.  Luokalle jätettiin, jos sai nelosen, eikä saanut ehtojaan läpi.  Ainoastaan yksi jumppaope oli hiukan puolueellinen, mutta sekin näkyi vain oppilaitten kohtelussa, ei arvosanoissa.  Ei hänellä ollutkaan kuin kaksi numeroa, jotka antoi ; seiska ja kasi.  Jokainen sai vain jommankumman.  Vaikka miten laiskasti olisi löntystellyt, sai ainakin seiskan.

Silloin oli mahdollista saada vapaaoppilaspaikka, jos oli varaton.  Kaikki, ketkä sitä haki sen myös sai.  Ainakin siltä se silloin näytti.  Kirjat piti itse ostaa, mutta silloin oli se etu, että samat oppikirjat kelpasivat vuosikausia, niitä ei vaihdeltu joka vuosi, niin kuin joskus myöhemmin.  Ei olleet kirjankustantajat vielä keksineet tätä bisnestä.  Meillä opiskeltiin samoilla kirjoilla minä ja kaksi sisarusta koko oppikoulun ajan.  Etuna vielä nuorimmalle oli valmiit alleviivaukset ja sivuhuomautukset ym.

Ei 60-luvulla ainakaan enää varallisuuserot sanelleet opiskelumahdollisuuksia, kuten ehkä on ollut joskus aiemmin.  Kirjakaupat kun tulivat vastaan koululaistilien muodossa, sai siis hakea vihkot, kirjat ja muut tarvikkeet laskuun pitkin vuotta.  Toki ne sitten joskus maksaakin täytyi.

Jotkut kiihkeät työväenaatteen kannattajavanhemmat saattoi olla vielä sitä mieltä, että ei meidän lasta herrojen kouluun laiteta.  Erittäin vanhakantainen ja aatteellinen asenne, joka oli kyllä jo häviämässä silloin.

Vierailija kirjoitti:

Oppivelvollisuusuudistuksessa olisi pitänyt lisätä käytännönläheistä oppisopimuskoulutusta, koska nykyään on paljon sellaisia nuoria joilta puuttuu opiskelutaidot. Ei tällaisia saisi päästää enää lukioon.....

Voin kertoa, että meillä oli hommissa tällainen opiskelutaidoton nuori. Kädestä opetettiin ihan kaikki ja silti parissa kuukaudessa ei oppinut yhtään mitään. Oli äitinsä silmäterä ja ikää 17v. Ja siis kuitenkin tutkitusti ns. terve.

Kokemus oli meille sen verran raskas, että koskaan emme enää uudelleen hommaan lähde. Nuori oli oikeasti avuttomampi, kuin meidän pieni alakoululainen yhtään missään hommassa.

Kesken jäi koulut, mutta äiti hoitaa. Yöt pelaa ja päivät nukkuu.

Tänään on palaveri. Huomenna on palaveri.

Aiheena, että onko lukio oikea koulu. Paikalle kutsuttu lukiolainen, hänen vanhemmat ja opo,  Ei ole, jos nuorella valtava määrä poissaoloja. Numerot huonoja. Motivaatiota ei ole, muuta kuin pakko olla jossain koulussa. Mikään ei kiinnosta. 



Kiitos Li - kaikkien aika menee hukkaan.

t. Lukion ro.

Ongelma on siinä, että suurin osa ei osaa käyttää chat gpt. Ne jotka osaa saa paremmat arvosanat

Vierailija kirjoitti:

Harva 16v tietää mille alalle aikoo, silloin lukio on hyvä vaihtoehto, on aikaa miettiä. 

Näin oli ennen.

Nyt pitäisi jo lukioon mennessä tietää opintojen painotusta varten se, millaiseem jatkokoulutukseen aikoo hakea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on seurausta politiikasta jossa halutaan kaikille kansalaisille koulutus, vaikka älyllisiä tai toimintakyvyn edellytyksiä siihen ei olisi. Yhteiskunta on kieltäytynyt hyväksymästä että meillä on ja tulee aina olemaan ihmisiä, jotka ovat heikkolahjaisia eivätkä tukitoimillakaan pärjää tai yleisesti toimintakyky on niin huono, ettei edellytyksiä korkeakoulutukselle ole. On karhunpalvelus antaa ymmärtää että kenestä tahansa voi tulla korkeakoulutettu jos edellytyksiä siihen ei vaan ole.

Tämä.

Toinen juttu on, että keskinkertaisetkin älynlahjat  hukataan sillä, että peruskoulu ei enää opeta perustietoja.

Kolmas on lukuharrastuksen puute ja keskittymiskyvyn katoaminen älylaitteiden myötä.

 

Lasten keskittymiskyky ja lukutaito on romahtanut.

Tämä johtuu siitä, että lapsilta vaaditaan yhä vähemmän lukemista.

Lukioon hakevat melkei kaikki joilla on yli 7:n keskiarvo peruskoulussa, amikseen  valikoituu melkeinpä täysin lukutaidotonta porukkaa.

Peruskoulunumeroihin vaikuttaa asenne ja tuntiaktiivisuus pari numeroa, eli seiskan oppilaan asiaosaaminen voi olla viitosen tasoa.

Suomen peruskoulua alettiin mainioiden pisa-tulosten hurmaamana raivoisasti uudistaa "vielä paremmaksi", tuotiin digitalisaatiota, ryhmätöitä, itsearviointia ja itseohjautuvuutta, avoimia oppimisympäristöjä ja ilmiöoppimista 

Tähän soppaan vielä älylaiteaddiktio, ja tulokset ovat murskaavat.

Onko kenenkään kommentoijan omia lapsia lukiossa? 

Itselläni on kaksi lasta lukiossa. Molempien kouluihin on päässyt noin ysin keskiarvolla. Teinit yrittää parhaansa, opetkin on hyviä. Omallani toisella on adhd, sori siitä, ei jaksa aina istua tunneilla. Sen sijaan on Suomen parhaimmistoa omassa urheilulajissaan. Saa kyllä ysejä kursseista, joistain toki huonompia, vähän oman kiinnostuksen mukaan. 

Olen itse suorittanut lukion keskitasoisesti, silti olen akateemisen koulutuksen saanut myöhemmin. Jokainen yltää siihen, mihin motivaatio ja kyvyt riittää. En ole huomannut, että lukio olisi omaa aikaani huonompi tai parempi, toki se on erilainen kuin 90-luvulla, mutta niin on maailmakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama juttu on ammattikouluissa. Puolet porukasta on sellaista jolla ei ole mitään motivaatiota tai kykyä opiskella. Mihin nämä pitäisi laittaa?

Valtion työsiirtoloihin teitä rakentamaan yms. Sitten kun opiskelumotivaatio alkaa löytymään, niin takaisin normaaleihin toisen asteen kouluihin.

Tiet rakennetaan nykyään kalliilla koneilla, joiden käyttö vaatii osaamista. 

Ei tarvitse käyttää kalliita koneita jos on halpaa työvoimaa tarjolla talkoohinnalla (työttömyyskorvauksen edellytys)