Eka yhteinen lomareissu uuden miesystävän kanssa ja olen ihan hiilenä

Vähän asian vierestä, mutta tuollainen yhteinen laivamatka voi olla hyvä paikka testata treffikumppania. Lähdin kerran laivalle ihan mukavan miehen kanssa. Miehellä oli yhdet vaatteet, kuluneet farkut ja ikivanha villapaita, alusvaatteista en halua tietääkään. Oltiin menossa syömään parhaimpaan a la carte ravintolaan, minä vaihdoin iltakamppeet ja meikit jne. Tämä makasi hytin sängyllä niissä retkuissaan ja lähti innottomasti syömään. Ei arvostanut ruokaa, ei ollut juurikaan keskusteltavaa. Turha kai mainita, että yökerhot ym jäi välistä. En ymmärrä, miksi lähti koko reissuun. Olipa kiva päästä kotiin siltä reissulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä tullut mitenkään esiin arjessa aiemmin? Onko tullut ajoissa treffeille? 

En ole ap, mutta tapailin muutaman kerran miestä, joka ei osannut yhtään hallita ajankäyttöään. Hän tuli jokaisille treffeille myöhässä, jopa viimeisille, jotka olivat hänen KOTONAAN (soitin hänelle alaovelta, että tulisi avaamaan oven, ja hänellä kesti yli 10 minuuttia tulla avaamaan, kun minä odottelin ulkona pakkasessa). Itse olen täsmällinen ja mieluummin ajoissa, joten totesin kolmansien treffien jälkeen, että ei tule toimimaan. Voin kuvitella, että arki hänen kanssaan olisi juuri tuollaista ap:n kuvailemaa jatkuvaa hoputtamista, vaikka kiva mies oli muuten.

Miksi jäit häntä odottamaan sinne pakkaseen? Ei ollut sopivaa kyytiä takaisin kotiin? 

Tässä syy, miksi matkustan aina yksin. Eipähän tarvitse olla riippuvainen kenenkään muun aikatauluista. Ihanan helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo ihmistyyppi on todella rasittava, ex-mieheni on samanlainen. Hänellä ei ole muutenkaan minkäänlaista aikakäsitystä ja on lähes aina myöhässä joka paikasta. Itse taas olen aina sopivasti ajoissa, koska en halua juosta tukka putkella ja pelätä miten keretään. 

Yhteiset lomareissut ja ylipäätään kaikki menot olivat aikanaan juuri tuota jatkuvaa hoputtamista ja hirveää stressiä minulle, jonka piti huolehtia aikatauluista hänenkin puolestaan. Välillä myös mies selvästi alkoi tahallaan vitkutella, kun huomasi että olen ihan hiilenä, kun taas ollaan myöhässä. Mies ei jotenkin tuntunut ymmärtävän, että esim. lentokentälle ei voi mennä myöhässä, kone ei vaan odota. Ei myöskään keretä 20 minuutissa Helsingin keskustasta lentokentälle ja että muutenkin pääkaupunkiseudulla on varattava huomattavasti enemmän aikaa siirtymisiin. On myös noloa myöhästyä hääkirkosta, hautajaisista tai ihan mistä vaan, missä pitää olla ajo

Ei nyt varsinaisesti tähän liity, mitta minulla on työkaveri, johon kiireen tullessa iskee myös tuo hidastusvaihe. Ihan normaali ihminen tavallisesti työskenneltäessä, mutta kiireen tullessa, jopa hänen käden liikkeet ja kävely hidastuu kuin filmiä hidastaisi. Oli tosi hämmentävä kokemus ensimmäisellä kerralla, jolloin sitten myöhästyttiinkin. Outo näky kun toisella jalka nousee ja laskeutuu korostetun hitaasti ja kääntyminen vie aikaa. Ja puheen tuottaminen hidastuu. Onneksi nykyisin voin ennakoida tilanteet, joissa tuo iskee ja eriyttää työt.

Vierailija kirjoitti:

Tässä syy, miksi matkustan aina yksin. Eipähän tarvitse olla riippuvainen kenenkään muun aikatauluista. Ihanan helppoa.

Jep, täällä sama. 

Ap kuulostat raskaalta hoputtajalta. Mä olen nainen ja otan lungisti kuten sun mies. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tämä tullut mitenkään esiin arjessa aiemmin? Onko tullut ajoissa treffeille? 

En ole ap, mutta tapailin muutaman kerran miestä, joka ei osannut yhtään hallita ajankäyttöään. Hän tuli jokaisille treffeille myöhässä, jopa viimeisille, jotka olivat hänen KOTONAAN (soitin hänelle alaovelta, että tulisi avaamaan oven, ja hänellä kesti yli 10 minuuttia tulla avaamaan, kun minä odottelin ulkona pakkasessa). Itse olen täsmällinen ja mieluummin ajoissa, joten totesin kolmansien treffien jälkeen, että ei tule toimimaan. Voin kuvitella, että arki hänen kanssaan olisi juuri tuollaista ap:n kuvailemaa jatkuvaa hoputtamista, vaikka kiva mies oli muuten.

Miksi jäit häntä odottamaan sinne pakkaseen? Ei ollut sopivaa kyytiä takaisin kotiin? 

Koska mies oli mukava ja yritin antaa hänelle vielä yhtä mahdollisuutta, mutta siinä kylmässä odotellessani aloin vittuuntua sen verran, että siinä kohtaa halusin päästä sanomaan hänelle suorat sanat toisen odotuttamisesta.

Mun täti on tuollainen, tai oli ainakin ennen, kun jouduin sen tekemisistä kuulemaan tai ylipäätään olemaan tekemisissä. Tulivat joka paikkaan myöhässä, kun akka keksi aina lähdön edellä jonkun asian, joka oli pakko hoitaa. Milloin piti lähteä kauppaan, milloin pestä hiukset, joskus värjätä. Lähteä ostamaan sukkia jostain erikoisliikkeestä jne. Aina myöhässä joka paikasta, hautajaisiinkin tulivat kerran myöhässä. No omissaan on sitten ainakin ajoissa. Kyseinen ihminen oli elänyt muiden siivellä koko ikänsä. Suihkussakin saattoi viettää aikaa tuntikausia.

Lähtisin yksin ja antaisin miehen jäädä vatvomaan ja hoitamaan itsensä eteenpäin 

Vierailija kirjoitti:

Vähän asian vierestä, mutta tuollainen yhteinen laivamatka voi olla hyvä paikka testata treffikumppania. Lähdin kerran laivalle ihan mukavan miehen kanssa. Miehellä oli yhdet vaatteet, kuluneet farkut ja ikivanha villapaita, alusvaatteista en halua tietääkään. Oltiin menossa syömään parhaimpaan a la carte ravintolaan, minä vaihdoin iltakamppeet ja meikit jne. Tämä makasi hytin sängyllä niissä retkuissaan ja lähti innottomasti syömään. Ei arvostanut ruokaa, ei ollut juurikaan keskusteltavaa. Turha kai mainita, että yökerhot ym jäi välistä. En ymmärrä, miksi lähti koko reissuun. Olipa kiva päästä kotiin siltä reissulta.

Tämä on metkaa. Tekö ette ennen reissua keskustelleet, että mitä matkalta haluatte? Minä en esim. koskaan ole tykännyt yökerhoista puhumattakaan siitä, että laivalla pukeutuisin "iltakamppeisiin". Se on minulle liikenneväline, ei matkakohde. Toki sillä matkustaessa voi käydä ravintolassa ja esityksissä, mutta en pukeudu hienosti bussiin tai lentokoneeseen. Samoin en pukeudu hienosti laivaan.

Vierailija kirjoitti:

Tässä syy, miksi matkustan aina yksin. Eipähän tarvitse olla riippuvainen kenenkään muun aikatauluista. Ihanan helppoa.

Minä matkustan yksin ja myös kaverin kanssa, mutta me mennään aina eri reittejä lentokentälle, kun ei asuta samalla paikkakunnalla. Kohteessa tehdään yhdessä juttuja, mutta myös mennään omia reittejä. Kaveri tykkää shoppailla, joten hän käy yksin kaupoissa ja minä teen sitten teen jotain muuta. Reissut onnistuu tosi hyvin, kun ei tarvitse olla koko ajan yhdessä.

Kaveri tykkää nukkua pitempään, joten minä taas aamuvirkkuna ehdin käymään lenkillä ennen kuin toinen herää aamiaiselle. Joskus menen aamiaselle aiemmin ja toinen tulee myöhemmin perässä. Illalliselle mennään aina yhtäaikaa ja siitä sovitaan aina aika etukäteen ja molemmat pitävät siitä kiinni. 

Vierailija kirjoitti:

Olin tuollaisen kanssa yhdessä 35v (ja sitten hän kuoli). Tosin me ei matkustettu mihinkään - paitsi sukulaisiin, mutta sinne ei ollut aikatauluja.

Oli kyllä ärsyttävää kun lomapäivänä piti lähteä Ikeaan ja hänen piti käydä vessassa, suihkussa, tupakalla, ajaa parta, juoda kahvia, katsoa dokumentti.... päästiin liikenteeseen joskus klo 15-16 eli koko päivä meni lähtöä tehdessä. 

Kuulostaa ihan sellaiselta (kuulemma melko yleiseltä) painajaiselta, kun pitäisi jonnekin lähteä kiireellä ja kaikkea estettä tuleekin koko ajan eteen: matkalaukku on hukassa, autosta on renkaat puhki, ovi ei meinaa lukittua... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vähän asian vierestä, mutta tuollainen yhteinen laivamatka voi olla hyvä paikka testata treffikumppania. Lähdin kerran laivalle ihan mukavan miehen kanssa. Miehellä oli yhdet vaatteet, kuluneet farkut ja ikivanha villapaita, alusvaatteista en halua tietääkään. Oltiin menossa syömään parhaimpaan a la carte ravintolaan, minä vaihdoin iltakamppeet ja meikit jne. Tämä makasi hytin sängyllä niissä retkuissaan ja lähti innottomasti syömään. Ei arvostanut ruokaa, ei ollut juurikaan keskusteltavaa. Turha kai mainita, että yökerhot ym jäi välistä. En ymmärrä, miksi lähti koko reissuun. Olipa kiva päästä kotiin siltä reissulta.

Tämä on metkaa. Tekö ette ennen reissua keskustelleet, että mitä matkalta haluatte? Minä en esim. koskaan ole tykännyt yökerhoista puhumattakaan siitä, että laivalla pukeutuisin "iltakamppeisiin". Se on minulle liikenneväline, ei matkakohde. Toki s

No ei keskusteltu. Minä matkustelen todella paljon, sekä työ- että privaattimatkoja ja laivollakin ollut kymmeniä kertoja, vienyt asiakkaita. Ei kai tullut mieleen mulla, että jollekin ei ole tuttua illallisysteemit, eli edes jonkinlaista siistiä pukeutumista, ehkä en myöskään ymmärtänyt selittää hänelle, mikä on a la carte ravintola. Luulin näiden olevan itsestään selvyyksiä. Oli siis ihan kivan oloinen ja juttua riitti sen muutaman kerran, mitä oltiin tavattu. 

Asteikolla 1-10. Kuinka päsmäri ja stressiherkkä olet?

Eka yhteinen lomareissu uuden naisystävän kanssa ja olen ihan hiilenä.

Nainen hoputtaa, päsmäröi ja hermoilee kaiken aikaa vaikka vähemmälläkin hosumisella ehtii hyvin.

Joka paikassa pitäisi olla etuajassa. Mitä se auttaa laivaan mennessä ängetä etunenässä jonottamaan.

Edes hygieniastaan tässä ei saa rauhassa pitää huolta eikä sähköpostejaan tsekata.

Taas se tuolla potkii ovea ja hosuu!

Mun vaimo on just tuollainen hoputtaja ja kiirehtijä, itse olen viime tipan mies ja hetkessä eläjä. 25 yhteisen vuoden kokemuksella voin todeta, että ominaispiirteet eivät muutu. Niiden kanssa voi kuitenkin oppia elämään, jos on hyvää tahtoa. Realistinen tavoite on korkeintaan sellainen, että molemmat tulevat hieman toisiaan vastaan. Riittääkö se sinulle?

Onneksi ei ole noin hankalaa tapausta sattunut kohdalla. Jonkun kerran olen odottanut möyhästeijää hetken ja lähtenyt pois omiin menoihini. Kun sitten ovat soitelleet perään, olen kertonut, että olin ajoissa ja lähdin pois, kun häntä ei näkynyt. Samat ihmiset eivät ole koskaan toistaneet myöhästelyään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin tuollaisen kanssa yhdessä 35v (ja sitten hän kuoli). Tosin me ei matkustettu mihinkään - paitsi sukulaisiin, mutta sinne ei ollut aikatauluja.

Oli kyllä ärsyttävää kun lomapäivänä piti lähteä Ikeaan ja hänen piti käydä vessassa, suihkussa, tupakalla, ajaa parta, juoda kahvia, katsoa dokumentti.... päästiin liikenteeseen joskus klo 15-16 eli koko päivä meni lähtöä tehdessä. 

Tuo Ikea juttu oli kyllä jo passiivista vastarintaa. Näen tuota omassa teinissäni. Kun hän ei halua lähteä johonkin niin lähteminen kestää ja kestää. Kun lähdetään jonnekin mieluisaan juttuun niin lähteminen kyllä kestää mutta selvästi lyhyemmän aikaa.

Joo samaa mietin, että vastarinnasta voi olla kyse kun tyyppi hidastelee. Mun mies vihaa ikeassa käyntiä ja minä taas rakastan sitä. Niinpä minä käyn yksin ikeassa nautiskelemassa, enkä todellakaan ota miestä sitä iloa pilaamaan. Se lähteminen olisi juuri tuota ja kaupassa saisi raahata vastentahtoista ukkoa perässään. Lol, nou nou nou.

Mutta mun mies myös hidastelee jos häntä jännittää jokin. Mitä suurempi tilaisuus niin sitä varmemmin myöhästytään. Ollaan oltu yhdessä jo kohta 20 vuotta ja kyllä tuollaisen vitkuttelijan kanssa pärjää, jos ei vain mitenkään anna sen ominaisuuden häiritä itseä. Hoputtaminen pahentaa tilannetta, koska hänen päässään on jokin lukko mitä hän ei itse tiedosta. Tällaisia miehiä tulee liian dominoivan äidin kasvatuksessa ja hän siksi alitajuisesti vastustaa kaikkia sääntöjä ja ohjeita ja hoputtamisia jne. 

Minua ei enää haittaa toi myöhästely. Alussa toki vitut ti kuin pientä oravaa. En voinut ymmärtää sitä säätämisen määrää. Kerran hän jopa alkoi imuroimaan, kun piti olla jo autossa matkalla juhliin 😂 Enää en suostu ottamaan siitä stressiä. Me ollaan kaksi eri ihmistä, enkä minä ole veljeni vartija. Sitäpaitsi hän on oppinut vuosien aikana paljon kun on itse saanut mokailla ja myöhästellä. Jos olisin puuttunut siihen, niin me oltais vain tapeltu, eikä hän olisi oppinut säätämään itseään ja ajankäyttöään.

Yksi lysti siis jos mies on muuten hyvä ja mun mies onkin ihan paras minulle kaikista ehdokkaista mitä elämässä olen kohdannut. Täydellistä ei ole, pitää vain valita millaisten ominaisuuksien kanssa on valmis elämään. Kun saat 10 hyvää ominaisuutta ja yhden tosi ärsyttävän, niin punnitse päässä siedätkö sitä yhtä, kun ne kaikki muut on niin mahtavia piirteitä. Jos taas vikoja ilmaantuu liikaa niin se yksikin alkaa ärsyttämään ihan hirveän paljon. 

Voiko olla, että ap on muutenkin kyllästymässä mieheen? Rakkauden huuma on katoamassa?

Aloittajan matkaseuralainen taitaa olla neurokirjolla. Ei sille voi oikein mitään muuta kuin tosiaan kantapäät yhteen ja eri suuntiin.