Olen ujo ja surkea seuraneiti/tarinankertoja, voinko oppia sellaisia taitoja?

Olen ollut aina ujo, toki lapsena paljonkin. Työssä minulla on tietty rooli ja puhun yhden ihmisen kanssa kerrallaan, joten silloin on helppo olla sosiaalinen. 

Ongelma esiintyy, jos esimerkiksi ihmisiä on kolme tai neljäkin, vaikka ihmiset olisi tuttujakin. 

Viime viikonloppuna meillä oli mieheni ja hänen ystävän ja tyttöystävän kanssa illanvietto. Kotiin tultua itkin, koska oma ujous oli pilannut kaiken. Alkoholi ei auta asiaa. 

Olen ujo, en saa sanaa suusta, puhumattakaan mistään tarinan kertomisesta. Joskus mielessä olisi joku hyvä tarinakin, mutta alan miettimään, miten sen kertoisin. Loppujen lopuksi tarina tuntuukin tyhmältä ja jos saan kakistettua sen ulos, se tarina kuulostaa siltä, että "anteeksi olen olemassa" tyyppisenä kerron sen, unohdan puolet ja pointtikin jää tajuamatta kaikilta, varmaan itseltäni myös, eikä kukaan tajua mitään. 

Ajattelen myös, että vastuu se on minullakin porukassa, en voi vaan "ottaa" ja hymistellä kaikkea, vaan jotain olisi minunkin juteltava. 

Miten kehittää itseään? Ongelma ei esiinny kahden kesken.