Kun kukaan ei kaipaa juuri sinua

On pääsiäinen ja se on useimmille mukavaa aikaa läheisten kanssa. Olen n. 60v ja  minulla kyllä on muutama ystävätär, joiden kanssa on jotain tekemistä yleensä arkisin. Sukulaisia minulla on vähän ja yhteydenpitoa ei juuri ole, koska se ei ole luontevaa. Lapseni asuu kaukana ja hänellä on omat kuvionsa, joihin en tietenkään läheskään aina kuulu. En ole vielä mummokaan.

Ystävättärilläni on miehet ja perheet ja omat harrastukset sekä muitakin ystäviä. Niinpä joudun aina odottamaan, että milloin joku heistä mahduttaa minut muihin tekemisiinsä. Minä en ole onnistunut löytämään omaa mieleistä kumppania elämääni, kaipaisin kyllä kovasti. Treffi palstoilta etsintä on kuin neulaa heinäsuovasta kaivaisi.

Olisipa tärkeää, että joku taho alkaisi keksiä yksinäisille matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja muuallekin kuin kapakoihin, koska tämän asian kanssa en ole yksin. Itsellä ainakin ideat ovat aika vähissä ja tilanne vaikuttaa jo elämän iloa heikentävästi, kun ei ole yhtäkään ihmistä, joka varmasti haluaisi olla juuri minun kanssani elämän iloissa ja myös suruissa.