Eikö vanhemmat enää "valmenna" lapsiaan esim. lukemisessa?

Vanhemmista se on kiinni ellei ole erityisvaikeuksia. Turha opettajia tai muita syyttää. Katse peiliin vaan. 

Minä kannustan lasta lukemaan, luen itsekin paljon kirjoja sekä suomeksi että englanniksi. Lasta ei kuitenkaan lukeminen kiinnosta, tullut isäänsä joka ei pakollisten koululukemisten lisäksi ole koskaan lukenut kirjoja. Sama kielissä, itse kirjoitin lukiosta sekä englannista että äidinkielestä E, mutta näissäkin lapseni tullut isäänsä. Eli aina ei ole kiinni siitä etteikö lasta kannustettaisi. Tuo valmentaminen kuulostaa aika oudolta termiltä tässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona voi olla lasten harjoituskirjoja, lapsi osaa itsekin niitä katsoa. Toki voi auttaa ensin kirjaimissa, äänteissä ja sanoissa alkuun. Siitä se lähtee.

Ei lähde, jos rinnalla on älypuhelin ja pelikonsoli.

Kirja jää hyllyyn.

Ei kai kukaan niin sekopää ole, että antaa alle kouluikäiselle rajoittamattoman pääsyn älypuhelimen ja konsolin pariin?

Suurin osa vanhemmista on.

Mulla on eri ikäisiä lapsia, ja täytyy sanoa että erittäin harvinaisia ovat sellaiset alakoululaiset, joilla ei olisi ruutuaikaa ja sisältörajoitteita älykännykässä. Enkä tunne yhtään lasta, jolla olisi oma älykännykkä ennen kouluikää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona voi olla lasten harjoituskirjoja, lapsi osaa itsekin niitä katsoa. Toki voi auttaa ensin kirjaimissa, äänteissä ja sanoissa alkuun. Siitä se lähtee.

Ei lähde, jos rinnalla on älypuhelin ja pelikonsoli.

Kirja jää hyllyyn.

Ei kai kukaan niin sekopää ole, että antaa alle kouluikäiselle rajoittamattoman pääsyn älypuhelimen ja konsolin pariin?

No näinhän normaali ihminen ajattelee, mutta aika monessa perheessä näin on kun on itsellä ne kiireiset ruuhkavuodet ja oravanpyörä ja mitä näitä verukkeita kasvattamattomuudelle onkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona voi olla lasten harjoituskirjoja, lapsi osaa itsekin niitä katsoa. Toki voi auttaa ensin kirjaimissa, äänteissä ja sanoissa alkuun. Siitä se lähtee.

Ei lähde, jos rinnalla on älypuhelin ja pelikonsoli.

Kirja jää hyllyyn.

Ei kai kukaan niin sekopää ole, että antaa alle kouluikäiselle rajoittamattoman pääsyn älypuhelimen ja konsolin pariin?

Valitettavasti näitäkin löytyy. Osa lapsista on jo ennen kouluikää ihan koukussa digilaitteisiin.

Mutta aloitukseen liittyen. Nykyään on vanhempia joiden käsitys on, että perheen kanssa tehdään vain hauskoja juttuja ja pidetään kivaa, kaikki opetuksellinen ja kasvatuksellinen on ulkoistettu hoitoon ja kouluun.

Ei tavalliset vanhemmat ole koskaan "valmentaneet" lapsiaan mihinkään. Ovat oppineet aikanaan lukemaan ilman erityistä valmentamista, ja kirjastoa ovat käyttäneet ennen kuin oppivat lukemaan.

Tämä lienee olevinaan sarkasmia, mutta 5 vuotias voi todellakin jo harjoitella matematiikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona voi olla lasten harjoituskirjoja, lapsi osaa itsekin niitä katsoa. Toki voi auttaa ensin kirjaimissa, äänteissä ja sanoissa alkuun. Siitä se lähtee.

Ei lähde, jos rinnalla on älypuhelin ja pelikonsoli.

Kirja jää hyllyyn.

Ei kai kukaan niin sekopää ole, että antaa alle kouluikäiselle rajoittamattoman pääsyn älypuhelimen ja konsolin pariin?

No näinhän normaali ihminen ajattelee, mutta aika monessa perheessä näin on kun on itsellä ne kiireiset ruuhkavuodet ja oravanpyörä ja mitä näitä verukkeita kasvattamattomuudelle onkaan. 

Erikoista. Missä päin Suomea asiat ovat näin aina monessa perheessä? Itse voin sanoa, että Itä-Suomessa keskikokoisessa kaupungissa ei todellakaan ole rajoittamatonta älykännykkää kenelläkään tuttavapiirin alle kouluikäisellä.

Me olemme tehneet paljon töitä lasten lukemisen ja koulun kanssa. Mutta molemmilla lapsilla on lukivaikeus ja toinen ehti saamaan sen seurauksena myös henkisiä ongelmia, ennen kuin löydettiin oikeat keinot auttaa.

Eli meidän lapsemme ovat luokkiensa heikoimpia lukijoita, vaikka olemme varmasti tehneet lukemisen ja koulun eteen vanhempina paljon enemmän kuin suurin osa muista vanhemmista. Kiva kuulla pätemistä helposti oppivien vanhempien lapsilta, kuinka vanhemmat ovat niin erinomaisia ja aivan heidän reippautensa ansiota, että lapsilla on helppoa.

Me harjoitellaan nyt lukemista 4,5-vuotiaan kanssa. Mutta tämä on mahdollista vain, koska mieheni oloneuvos enkä itsekään tällä hetkellä töissä. Jos olisimme kokoaikatöissä, niin eipä ehtisi eikä jaksaisi paljon lasten kanssa olemaan ja "valmentamaan".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotona voi olla lasten harjoituskirjoja, lapsi osaa itsekin niitä katsoa. Toki voi auttaa ensin kirjaimissa, äänteissä ja sanoissa alkuun. Siitä se lähtee.

Ei lähde, jos rinnalla on älypuhelin ja pelikonsoli.

Kirja jää hyllyyn.

Ei kai kukaan niin sekopää ole, että antaa alle kouluikäiselle rajoittamattoman pääsyn älypuhelimen ja konsolin pariin?

Valitettavasti näitäkin löytyy. Osa lapsista on jo ennen kouluikää ihan koukussa digilaitteisiin.

Mutta aloitukseen liittyen. Nykyään on vanhempia joiden käsitys on, että perheen kanssa tehdään vain hauskoja juttuja ja pidetään kivaa, kaikki opetuksellinen ja kasvatuksellinen on ulkoistettu hoitoon ja kouluun.

Tämä on kyllä hyvin outoa. Vievätkö tällaiset vanhemmat lapsiaan uimaan, vai ajattelevatko he että 200 metrin uimataidon oppii koulun uimatunneilla?

Lukutaito sen sijaan on aika paljon tärkeämpi taito.

Jokin tässä ajassa tuhoaa lukutaitoa ja keskittymiskykyä.

Ei meidän perheessä ole nuo perinteiset konstit riittäneet, on lapsille luettu, on ollut kirjoja tarjolla, viety kirjastoon.

Kukaan lapsistani ei ole hyvä lukija.

Kaksi on suorittanut lukion matalin arvosanoin ja suurin ponnistuksin.

Nuorin on ysillä, menee varmaan paikalliseen lukioon, kun ka. ei riitä amikseen suosikkilinjalle...

Tunnen joitakin vanhempia, ihan keskiluokkaisia, mukavasti menestyneitä nuoria aikuisia, jotka eivät lue ollenkaan kirjoja. Joku kehui, että on yhden lukenut, se oli Harry Potter ja liekehtivä pikari.  Ei ihme, että yleissivistys, sanavarasto, kirjoitustaito, yhdyssanat ja keskustelutaitokin ovat mitä ovat nykyään. Pikaviestit ja klikkiotsikot riittävät liian monille. Kännykät ja padit kädessä vain lapsillakin, surullista. 

Eipä siihen oikotietä ole. Minulla on yksi lapsi, joka on kaikki illat nenä kirjassa, ja toinen joka ei lue enempää kuin on pakko, ja kotona hän lukee mieluiten vain sarjakuvia. Se on uskomatonta nähdä, miten erilaiset lähtökohdat heillä on, vaikka molemmat vielä toistaiseksi ovat hyviä koulussa.

Lapset vietävät älylaitteilla enemmän aikaa, kuin vanhemmat haluavat tunnustaa.

Laitteet(tai niiden tarjoamat sisällöt) myös  koukuttavat niin, että ruutuajan ulkopuolella mieli palaa niihin, eikä keskittyminen kirjaan onnistu.

Vierailija kirjoitti:

Lapset vietävät älylaitteilla enemmän aikaa, kuin vanhemmat haluavat tunnustaa.

Laitteet(tai niiden tarjoamat sisällöt) myös  koukuttavat niin, että ruutuajan ulkopuolella mieli palaa niihin, eikä keskittyminen kirjaan onnistu.

Näinpä. Ja jotkut vielä selittävät, miten kirjoja ja kirjahyllyä ei enää tarvita, koska kaiken voi lukea kännykältä.

Vierailija kirjoitti:

Jokin tässä ajassa tuhoaa lukutaitoa ja keskittymiskykyä.

Ei meidän perheessä ole nuo perinteiset konstit riittäneet, on lapsille luettu, on ollut kirjoja tarjolla, viety kirjastoon.

Kukaan lapsistani ei ole hyvä lukija.

Kaksi on suorittanut lukion matalin arvosanoin ja suurin ponnistuksin.

Nuorin on ysillä, menee varmaan paikalliseen lukioon, kun ka. ei riitä amikseen suosikkilinjalle...

"Jokin tässä ajassa" taitaa olla ne älypuhelimet.

Monissa Euroopan maissa lapset saavat puhelimen vasta 14-vuotiaana.

Lukutaidon ja keskittymiskyvyn ongelmat älylaitteistavjohtuen ovat yksi juttu ja vakava sellainen.

Toinen on koulun opetussuunnitelman muuttuminen itseohjautuvuutta ka itseatviointia kotostavaksi sekä opetusympäristön muuttuminen vähemmän struktutoiduksi.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen joitakin vanhempia, ihan keskiluokkaisia, mukavasti menestyneitä nuoria aikuisia, jotka eivät lue ollenkaan kirjoja. Joku kehui, että on yhden lukenut, se oli Harry Potter ja liekehtivä pikari.  Ei ihme, että yleissivistys, sanavarasto, kirjoitustaito, yhdyssanat ja keskustelutaitokin ovat mitä ovat nykyään. Pikaviestit ja klikkiotsikot riittävät liian monille. Kännykät ja padit kädessä vain lapsillakin, surullista. 

Eihän nykyään jakseta edes katsoa juonellisia leffoja, jotkut päättömät erikoistehostepläjäykset on ihan maksimi. 

Vierailija kirjoitti:

Olemme valmentaneet lasta SYK:n pääsykokeisiin lähes syntymästä asti. Oppi lukemaan 4-vuotiaana ja aloitti matematiikan opiskelun 5-vuotiaana.

SYK:n lukio ei ole enää kolmen parhaan joukossa yo-tuloksissa.