Mitä huonoa on merenrantamökeissä,vai onko niitä?

Jos on iso selkä merellä niin kovat tuulet haittaa eloa mökillä. Oma mökki on suht hyvässä poukamassa joten ei niin pali haittaa kova tuuli.

Itämeri ainakin on huonossa kunnossa.Järvenrantamökki puhtaan vesistön äärestä on taas helppo löytää.

Vierailija kirjoitti:

Voisin asua tuollaisessa läpi talven ruokavaraston kanssa ja kirjoittaa kirjaa. 

tsak tsak tsak

oli synkkä ja myrskyinen yö

:D

Meri on harvemmin oikeasti jos koskaan tyyni. Sen takia pidän järvimökistä enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina tuulee ja lähes aina on kylmä. 

Ei hyttysiä. Tuulensuojaa saa monella tapaa esim. oleskelualueille. 

Vanhemmillani oli merenrantamökki, joka oli omakotitalon kokoinen ja rannassa aivan ihana pieni hirsisauna. Tykkäsin maata uimisen välissä laiturilla, mutta ne paarmat!!! Hyökkää kimppuun kuin sika limppuun, olet siten vedessä tai rentoudut laiturilla. Keksin teininä oivan keinon, hiuslakkapullo messiin ja vastahyökkäykseen mars. Siitäs saivat!

Meillä on suvun pieni saunamökki. Se on kalliolla ja laituri on 30 metrin päässä alempana. Vesi nousee ja laskee, vaatii aika paljon laiturilta. Laiturin rakennuskustannukset isommat kuin järven rannalla. kaislikkoa joutuu ruoppaamaan joka kesä. Meillä on suodatinkangas ja hiekkaa laiturin vieressä. Koska merellä tuulee aina, aallokko vie hiekkaa kauemmas. Myös suodatinkangas on kovilla. Toisaalta se on ihan oma valinta, laittaako minkäänlaista hiekkapohjaa. Monilla on kivikkoa tai menevät suoraan laiturin päästä tikkailta uimaan. Niin minäkin yleensä teen, mutta toisaalta on hieno mahdollisuus, että tarvittaessa voi kahlata reiden syvyyteen asti ja lähteä siitä uimaan.

Kun mökki on kalliolla, pohja on vakaa eikä maanpinta laske kuten voi käydä monessa muussa maastossa.

Käärmeet on tietysti yksi juttu etenkin keväisin. Tulevat ottamaan lämpöä kalliolle. Toisaalta keskikesällä niitä ei näy, lienevät jossain piileskelemässä. Joskus mökille johtavalla polulla on keskikesällä joku mato ottamassa aurinkoa. Meillä on polun molemmin puolin isoja mäntyjä ja myös vähän mustikanvarpuja.

Hyttysistä ei ole kiusaa, koska meren rannalla tuulee aina vähän. Eivät viihdy aukealla ja tuulisella paikalla.

Jumalaton määrä sudenkorentoja.Loppukesästä siis aivan älyttömästi.

ilma täynnä näitä helikoptereita.Kyllä on ollut totuttumista,ötökkäkammoinen kun olen.

Vierailija kirjoitti:

Jumalaton määrä sudenkorentoja.Loppukesästä siis aivan älyttömästi.

ilma täynnä näitä helikoptereita.Kyllä on ollut totuttumista,ötökkäkammoinen kun olen.

Iltaisin saapuvat lokit ja yötä hallitsevat lepakot. Peurat syövät kasvipenkin ja punkit piinaavat 24/7.

Tuulee aina ja on viileää. Lumi tuiskuaa jäältä pihalle, ranta usein rapainen, mutainen ja kasvaa levää/kaislaa. Punkkeja enenevässä määrin aivokuumetta ja borrelioosia levittämässä. Lahdenpoukamat voi olla matalikkoa. Vesiraja voi nousta tai laskea sijainnin mukaan. Ihan rantaan ei saa rakennuslupia enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jumalaton määrä sudenkorentoja.Loppukesästä siis aivan älyttömästi.

ilma täynnä näitä helikoptereita.Kyllä on ollut totuttumista,ötökkäkammoinen kun olen.

Iltaisin saapuvat lokit ja yötä hallitsevat lepakot. Peurat syövät kasvipenkin ja punkit piinaavat 24/7.

Kyllä järven rannalla on myös punkkeja. Ihan sama mitä suojaa käyttää, punkkeja on joka kesä iholla ja usein kiinni. Kivuliain punkki oli minulla korvanlehden takana. Olin illalla käynyt saunassa, sitten pesin hampaat ja menin sänkyyn. Seuraavana aamuna korvanlehti kutisi ja punoitti. En ymmärrä mistä ja milloin se otus oli päässyt kiinnittymään ihoon. Järven rannalla on myös pintakiitäjiä, kun on tyyntä. Joskus niitä on satoja, yleensä laiturin lähellä. Ampiaisia riittää, tekevät pesiä ulkohuussiin ja laiturin alle. Kasvipenkkiä eivät meillä syö peurat vaan rusakot, joita on paljon. Iltahämärissä käy vain rouskutus kasvimaalla. Ne tuhoavat pensaatkin, jos ei laita aitoja ja suojaverkkoa ympärille. Itikoita on järvenranta täynnä. Etenkin aamuisin ja iltaisin ihan sakeana massana. Ininä kuuluu myös yön pimeydessä. Meillä ei ollut varaa hankkia mökkiä meren rannalta, joten isoon järveen piti tyytyä. Kanadanhanhet oli viime kesänä riesana ja niitä ulosteita on ihan kaikkialla. Nurmikkoa ei kannattaisi pitää.

Aina kylmä uimavesi, eikä niistä saa järvikalaa . Siinä syyt miksi itse ostin oman mökkini päijänteen rannalta.

Ei mitään huonoa, meillä mökki maalattu viimeksi lähes 20 vuotta sitten, nyt alkaa olla tarve taas. Eikä pahemmin tuule, meidän saari on sen verran suojaisassa paikassa ilmeisesti. Rakastan merta. 

Merenrantamökkien huonot puolet vaihtelee eri alueilla. Esim Lounais-Suomen saaristoalueiden kallioiset merenranta poukamat kärsii nykyisin melko säännöllisesti sinilevästä, kun taas pohjoisen hiekkaiset merenrannat ovat usein aavoja, eikä tuulelta suojaavaa saaristoa ole, joten levälautat ei yleensä pääse jumittumaan rantaan samoissa määrin. Pohjoisen rannat ovat usein myös matalia, se voi olla hyvä puoli pienten lasten kanssa, mutta uimasyvyyksille asti päästäkseen joutuu kahlaamaan pitkälle. 

Tuulella on omat huonot puolensa, mutta myös hyvät: ei itikoita. 

Muisto!

Löylyvettä ei voi ottaa merestä. Suola rapauttaa sekä löylykivet että kiukaan arinan.   

Meillä on kaksi, meri on kylmä kesällä pitkään, en tykkää siitä, mutta kun me purjehditaan, niin mökit pitää olla meren rannalla. On minulla perintömökki Haukivedellä myös, siellä tykkään olla. 

Meri ei tarjoa käyttövettä, punkkien paljous. Hyvä puoli on meri-ilman terveellisyys keuhkoille. 

Mistä vedennousussa täällä jotkut höpisee? Suomessa maa nousee enemmän kuin merenpinta. Merenrantamökeillä ranta siirtyy lähinnä kauemmaksi.

Itse en tykkää tunkkaisista järvistä, meri jotenkin raikkaampi. Toki tuulisempaa mutta tuuli ei minua haittaa.

Meri on kiva jossain Malediiveilla. Tuo Itämeri on kyllä lutakko nykyään. Haisee, leväinen, samea ja kaislaa kaikkialla. Venäjän saasteet lisänä. Hyi.

Vierailija kirjoitti:

Merenrantamökkien huonot puolet vaihtelee eri alueilla. Esim Lounais-Suomen saaristoalueiden kallioiset merenranta poukamat kärsii nykyisin melko säännöllisesti sinilevästä, kun taas pohjoisen hiekkaiset merenrannat ovat usein aavoja, eikä tuulelta suojaavaa saaristoa ole, joten levälautat ei yleensä pääse jumittumaan rantaan samoissa määrin. Pohjoisen rannat ovat usein myös matalia, se voi olla hyvä puoli pienten lasten kanssa, mutta uimasyvyyksille asti päästäkseen joutuu kahlaamaan pitkälle. 

Tuulella on omat huonot puolensa, mutta myös hyvät: ei itikoita. 

 

Niin mutta meillä Pyhtään mökillä voi uida. Vesi on uintilämpöistä joka ikinen vuosi juhannukselta elokuun loppuun. Mieti jossain Oulun tai Tornion tienoilla, jossa merivesi on aina kylmää. Ollaan siis matkusteltu sielläkin, mutta se meri on aivan outo. Se on kylmä ja tuulinen. Meillä tuoksuu aina suola. Ei siellä Perämerellä ole sama tuoksukaan. Tosiaan meillä punkkisyyni on tarpeen joka ilta, pohjoisempana ei varmaan niin iso ongelma. Siellä Perämerellä varmaan on hyviä puolia, joita etelän näkökulmasta ei osaa ajatella. Meillä on sinilevää vuosittain noin parin viikon ajan. Silloin ei voi uida eikä ottaa saunaan pesuvettä, onneksi meillä on kaivo. Toisaalta kun se pahin sinileväkukintojen kausi on pari viikkoa heinäkuussa, se on äkkiä ohi ja tuuli hajottaa levän, kun tulee myrskytuulia,

Järvi on parempi kuin meri.