Olikoo pääsiäinen vanhemmillenne tärkeä lapsuudenkodissa?
80-luvulla sain pääsiäisen aluksi aina tosi monta suklaamunaa, vaikka normaalisti jopa karkkipäivän makeiset tulivat nihkeästi ja muulloin ei saanut ottaa karkkia ollenkaan.
Myös koristeita oli pitkin taloa.
Entä teillä?
Kommentit (7)
Vanhempani olivat ateisteja, joten pääsiäisellä ei ollut heille uskonnollista merkitystä. Pääsiäisen vietto tarkoitti lähinnä sitä, että laitoimme rairuohoa kasvamaan, äiti toi maljakkoon koivunoksia ja pajunkissoja ja me lapset saimme maalata pääsiäismunia. Suklaamunat eivät kuuluneet pääsiäiseemme, kuten ei myöskään lampaan syöminen.
Mun lapsuudenkodissa on vietetty ei-uskonnollista pääsiäistä, eli tipuja, pupuja ja suklaamunia. Ruoka oli jotain tavallista viikonloppuruokaa, lammasta en muista että meillä olisi syöty, mutta pashaa oli aina. Vanhempani olivat tapakristittyjä, eikä uskonto ollut mukana missään juhlissa, ei edes jouluna.
Ei vietetty 70-80 luvulla uskonnollisessa mielessä, mutta ruoka ja koristeet oli pääsiäiseen kuuluvia.
Nyt yli viiskymppisenä se on enää 4 päivä ihana vapaa töistä, ehkä jotain rahkapullia jasitruunajuustokakkua, sekä 1 pien annosrasia mämmiä on syöty.
Mummolassa taisin olla usein pääsiäisenä. Muistan vaan että sain useimpina vuosina sellaisen muovisen kinder-hahmon joka oli täynnä pieniä kindermunia. Jossain vaiheessa niitä ei enää valmistettu. Telkkarista Yleltä tuli joka vuosi samat Jeesus leffat ja niistä pidin, vaikka en mitenkään uskonnolliseksi perhettäni kuvailisi.
Pääsiäistä kyllä vietettiin, mutta ei uskonnollisesti. Oli pääsiäiskoristeita, suklaamunat, vähän parempaa ruokaa, mämmiä, pashaa jne. Usein oli myös sukulaisia kylässä pääsiäisenä.
Eipä mitenkään tärkeä. Mämmin muistan. Oli ilmeisesti halpaa ja sitä tyrkytettiin. Näkyyhän se nykyäänkin aika halpaa olla n. 2,50kg hinta. En tykännyt siitä enkä ole aikuisena ostanut. Koulussa jaettiin sellainen minituokkonen.
Kyllä sitä vietettiin. Oli jotain koristeita pöydällä