Mitä ajattelet ' ystävästä'

Vauva on meilläkin vaan silti aina pitäisi olla kolmen lapsen kanssa heille juoksemassa.

En jaksanut yhtä minun " ystävää" , koska hän ei selkeästikään ymmärrä mitään heikkouksia. Välttelin häntä tosi paljon, koska en vaan jaksanut jauhaa kakkaa muista ihmisistä ja puhua muutenkin kaikkea pinnallista. Välimme ovat edelleenkin viileähköt, mutta tapailemme muutaman kerran vuodessa. Olemme sitten varmaan niin erilaisia ja huomasin sen masennusaikana.



Kannattaisiko ap:n antaa vähän aikaa olla ystävänsä rauhassa? Tai sitten kysyä suoraan mättääkö ystävää jokin.

ei vain jaksa/kiinnosta tavata. Ehkä olette tylsiä junttipäitä, joilla on olkkarissa Sotkan hylly täynnä rojua. Kannattaa ottaa vihjeestä vaari.

Oma siskoni toimii juuri niin, ja siitä tiedän, että nyt on alakuloa ilmassa ja annan vähän tilaa.

Vierailija:

olkkarissa Sotkan hylly täynnä rojua.

Komppaan edellisiä, saattaa hyvin olla masentunut tai vaikea lapsi. Itse menin joka paikkaan kun vauva oli pieni, kun taas monet ystäväni lähtevät tosi vaikeasti kotoa, koska stressaantuvat siitä liikaa.



Ihmiset ovat erilaisia ja asioista voi keskustella. Voit vaikka aloittaa sanomalla, että sulle on tullut sellainen olo, ettei ystäväsi enää välitä susta, pitääkö paikkansa ja jos pitää, niin voitko tehdä jotain asian korjaamiseksi. Kuulostaa, että ystäväsi on kaikesta huolimatta sulle tärkeä, muuten et olis noin kiukkunen.

Vaikka ollaan sovittu, että sinä ja sinä päivänä tulevat kylään niin ei. Viimeistään muutama tunti aiemmin ilmoittaa, että on vähän sitä ja tätä ja tuota ja katsellaan toisen kerran!

Sillä ei ole merkitystä, onko ystävä itse päättänyt päivän vai onko se ollut minun ehdotus -peruu joka kerta.

ap

Ollaan jatkuvasti sairaina. Toinen lapsi infektioherkkä ja itselläni sairaus, jossa jokainen flunssa vetää huonoon kuntoon. Ystäväni ei ymmärrä sitä.



Ystävä ilmoittaa tulostaan tuntia aiemmin. Koskaan en voi tietää minä päivänä hän suvaitsee saapua. Pitäisi koko viikko varata odotteluun. Viesteihin ei vastaa tai vastaa viikon päästä. Meiltä on pitkä matka ja autottomana minulta menee käyntiin koko ilta. Se on joskus raskastakin kahden pienen kanssa. Vetää herneet nenään jos ei olla kellonlyömällä perillä ja viikonloppuisin taas on parempaakin tekemistä.



En enää jaksanut ja lopetin koko homman.



Ehkä ' ystävällesi' sinäkin olet vain ' ystävä' . Nämä harvoin ovat yhden osapuolen aikaansaannoksia.



Tekosyiden keksiminen on asia erikseen. Silloin kannattaa kysyä suoraan.

Kohta teillä menee välit kokonaan, kun sinulla alkaa olla mitta täysi.

Onko se sitten sen arvoista?

ei ole käynyt kylässä meillä sitten viime heinäkuun. Hän on lapseni kummi ja nähnyt tämän 2 kertaa vuoden aikana. Jouluna ei muistettu millään lailla. Jännä nähdä miten tilanne muuttuu vai muuttuuko kun hän saa oman vauvan. Siitä varmaan pitää sit olla tosi kiinnostunut... Olis vaan toivonut että olis sanonut jos kummius ei kiinnosta. Olis olu kylä niitä joita olis kiinnostanut. Ja samaten syyt ovat aina jotain mua väsyttää tyyppisiä...

osata puhua keskenään. Kerro suoraan miltä sinusta tuntuu tai tarjoa vaikka apua ystävällesi. Eihän sitä tosiaan tiedä vaikka olisi masennus, kun toiset ihmiset jaksavat enemmän kuin toiset..

me ollaan aina sovittu tapaamiset vähintään viikon varoajalla, mutta silti peruu (todellakin vielä muutama tunti ennen kuin tulisivat meille, 1km:n päähän...).

ap

Ja ei, en ole toiminut noin.

ap

ystäväs vaan ei kehtaa myöntää miten väsynyt on yhen kanssa kun sulla jo niitä on enempi.. ajattelee et et ymmärtäis... ko sulla jo kolme ja hällä vaan yks... tää ois mum veikkaus =)

ap

Haluaisi nähdä, mutta jokin vie voimat. Vauvan kanssa voi käydä yllätyksiä. Voin niin hyvin samaistua ystäväsi tilanteeseen, että luulisin olevani hän elleivät yksityiskohdat menisi niin pieleen. Jatkuva peruminen voi olla viesti pahasta olostakin, ei automaattisesti siitä, että sinussa tai hänessä olisi jokin vika.



Minulla perumisia ei sattunut joka kerta, mutta usein. Ystävyydestä on jo aikaa, mutta silloin sattui paljon vastoinkäymisiä. Mies oli pitkään työttömänä, isäni kuoli, lasten kanssa oli rankkaa ja sairastelin minäkin. Kun ilmoitin esim. peruvani hautajaisten takia, ystävä ei vastannut mitään. Lopulta energia ei enää riittänyt siihen ihmissuhteeseen.



Kun on ihmissuhteista kyse, kannattaa myös katsastaa peiliin. Ihan sama periaate kuin parisuhderiidoissakin. Etkä varmasti löydä vastausta täältä. Ehkä hän ei halua olla tekemisissä, mutta sekin selviää kysymällä.

dä ketään, niin kovat raskausvaivat :(

ap

ap

mutku ja mutku. ***le!!

Anteeks mut ottaa niin päähän. Tuntuu, että olemme ihan yhdentekeviä heille.

ap