Miten saada tällainen kierre muutettua? Lapsi tykkää käydä ärsyttämässä äitiä
Lapsen mielestä kaikkein hauskinta ajanvietettä on yrittää saada äiti ärsyyntymään tai hermostumaan. Kaikenlaisilla pienillä tökkimisillä, sillä että käy yllättäen ottamassa kädestä tavaran, jolla äiti on juuri tekemässä jotain, sillä että kun äiti puhuu puhelimessa niin tulee tökkäsemään sormilla kylkiluiden väliin, ruokapöydässä potkii jaloilla äidin tuolia, ulkona pysähtelee tahallaan kesken matkan jonnekin keskelle pyörätietä jne (onneksi vain kun pyöriä ei tule, mutta silti). Eli pientä ärsyttävää, missä ei mitään varsinaisesti satu, mutta ketä vain ärsyttäisi. En ärsyynny helposti, lopulta kyllä. Mitä enemmän kieltää sitä enemmän lapsi innostuu. Mitä enemmän ärsyyntyy sitä enemmän lapsi innostuu. Jos ei ärsyynny yhtään niin lapsi käy tökkimässä niin kauan kunnes lopulta on pakko hermostua. Lapsi saa usein ja paljon positiivista huomiota ja äiti tekee hänen kanssaan joka päivä kaksin jotain mukavaa, eli huomion puutteesta tämä ei johdu, saa enemmän positiivista huomiota kuin moni lapsi. Tämä on hänen mielestään vain kiva leikki, paljon kivempi leikki kuin mikään muu. Muuhun leikkiin ohjaaminen ei auta, kun tämä leikki on kivampi ja kiinnostavampi. Ikää on kuusi eli ei mikään uhmiskaan enää. Millä saan tämän kierteen loppumaan? Miten saada lapsi lopettamaan tällainen leikki?
Kommentit (142)
Joku teillä on nyt huonosti ja ehdotelmani on, että tee jotain toisin. Ala vaikka itkemään kun kiusaa. Tai elä huomaa ollenkaan. Siis ihan yhtään. Tai raivostu todella voimakkaasti ja laita lapsi jäähylle omaan huoneeseen. Tai töki häntä myös. Tai sitten kokeile antaa muutama päivä vähän enemmän huomiota (silloin kun ei kiusaa) ja katso kuinka lapsi käyttäytyy.
Kuulostaa siltä, että sinä olet kyllästynyt lapseen. Ei sillä, kyllä minäkin olisin ja kun tätä lukee niin tekis mieli vaan heittää pihalle tuollainen kakara. Mutta eihän se tietenkään käy, vaan pitää keksiä keinoja saada tuo loppumaan. Keinoja on monia, mutta tärkeintä on tehdä nyt jotain muuta kuin tähän asti.
Lapsi on yksinäinen. Isä on aina töissä ja sisaruksia ei ole. Eskarissa ei viihdy, kavereita ei ole?
Vähän kurikasvatusta nyt. Ensiksi selvät säännöt. Ekasta tökkäisystä menet eri tilaan ja ovi kiinni. Lapselle ei mitään ruutua tms viihdykkeeksi. Ole vaikka tunti eri tilassa.
Jos jatkaa, laitat ulkoilemaan yksin, siivoamaan, lukemaan tms mikä vaatii lapselta aktiivista tekemistä. Mielellään sellaista mistä lapsi ei pidä. Selität samalla että tämä johtuu siitä, että hän käyttäytyy huonosti. Kyykytä huolella joka kerta, nalkuta samalla, mielellään sillä tavalla mikä lapsesta rasittavaa. Jos ei muuta niin jankuta samaa lausetta kymmeniä kertoja. Pidä huoli siitä, että saat lapselle epämukavan olon tavalla tai toisella.
Älä kuitenkaan hermostu. Tilanteiden jälkeen laita lapsi piirtämään mitä tapahtui. Vedä piirroksen päälle iso raksi ja kirjoita, että tämä kiellettyä käytöstä. Seisota lasta piirroksen edessä säännöllisesti josko sääntö muistuisi mieleen.
Lapsesi käyttäytyy kuin mulkku, kohtele häntä sellaisena aina vastaukseksi. Ole kiva ja mukava niin kauan kun hänkin on. Jos et pysäytä tuota käytöstä nyt, otat myöhemmin häneltä ihan huolella pataan.
Onko riittävästi virikkeitä? Laita lapsi maalaamaan ja piirtämään. Tai tekemään isoa palapeliä. Kuulostaa siltä, että sinun kiusaaminen on lapsen parasta viihdettä ja se pitäisi nyt ihan kerrassaan saada loppumaan. Tuosta jos kasvaa noin, niin tulet kärsimään vielä ja paljon. Lapsesta kasvaa hirveä kiusaajasadisti.
Lapsella on luonnostaan paljon energiaa. Tarvitsee liikuntaa (leikin kautta), mielekästä tekemistä ja seuraa. Turhairuu, jos ei saa näitä tarpeitaan tyydytettyä.
Tv, puhelin ja konsolipelit on kielletty. Isä on käytännössä aina poissa. Ei sisaruksia. Et kerro kaverisuhteista tai harrastuksista. Mihin lapsi sitten saa purkaa energiaansa? Kuka leikkii lapsen kanssa, kun äidillä on muuta tekemistä?
Kannattaa miettiä asiaa lapsen asemasta katsoen.
Huomion hakuahan tuo on, ja lapsi on oppinut, että voi ärsyttää sua pitkäänkin, ja sitten ärähdät. Lapsi ikäänkuin leikkii sitä, että kuinka kauan voi härnätä, ennenkuin sulta pinna palaa.
Mä ennakoisin. Rauhallisena, hyvänä hetkenä selittäisi lapselle, että tuo äidin kiusaaminen loppuu nyt. Noin ei saa kohdella ketään. Kävisin esimerkkinä läpi nuo mitä lapsi yleensä tekee ja siihen lisäksi sanoisin että myös kaikki vastaava toiminta. Sinä näet lapsesta, mikä on tuota kiusaamistoimintaa, ja lapsi tasan tarkkaan tietää sen myös itsekin, mikä ei ole kivaa. Kertoisin että tästä lähtien äiti varoittaa kerran, kun huomaa että alat kiusata, ja jos ei usko varoitusta, niin seuraavasta tempusta tulee rangaistus. Itse hyvin harvoin mihinkään käyttäisin jäähyrangaistusta, mutta tässä se olisi kyllä varmaan tarpeen. Eli lapselle tieto, että jos kertavaroitus ei riitä, niin seuraavasta kiusasta 10min jäähyä.
Ja sitten kun lapsi aivan takuuvarmasti tätä testaa, ensimmäinen varoitus täysin neutraalilla äänellä että muistatkos, tuollainen toiminta ei ole sallittua ja seuraavasta tulee sitten seuraamuksia. Ja sitten jos homma toistuu, täysin neutraalisti ja rauhallisella äänensävyllä "kiusaaminen on kielletty, et uskonut, mene jäähylle. Päästän sinut pois 10min kuluttua". Ja täysin eleettömästi, ilmeettömästi ja rauhallisesti lapsi jäähypaikkaan. Ja samoin, täysin neutraalisti kun aika on täynnä lapselle ilmoitus "jäähy on loppu, voit tulla pois". Ja sitten jatkaa, mitä onkin tekemässä, ei enää mitään keskustelua aiheesta heti tilanteen perään ettei tule sitä huomiota asiaan liittyen yhtään. Eikä muutenkaan ihan heti muutakaan huomiota.
Eli vähän samalla tyylillä, kun omassa sängyssä nukkumaan opetteleva lapsi vaan yksinkertaisesti kerta toisensa jälkeen viedään sinne sänkyyn eleettömästi takaisin. Ja toistetaan. Ja toistetaan. Valtaosa oppii toiston kautta, kun huomaa että huomiota ei toiminnalla heru eikä saa tehdä niinkuin tahtoo. Osa oppii muutamasta kerrasta, osa tarvitsee PALJON toistoa.
Tämän lisäksi kiinnittäisin huomiota empatian opettamiseen lapselle. Tuo on sinällään ihan normaalia, että lapsi pyrkii ärsyttämään, mutta tulee kyllä vähän kuva, että lapsi ei oikein ymmärrä miksi esim. toista ei vaan saa härkkiä. Nyt kun lapsi on vielä pieni ja käytös ongelmat pieniä, voi selvitä vielä tuolla^ toistoja-toistoja-toiminnalla, mutta ongelmat voivat kyllä isontua lapsen kasvaessa jos empatiakykyä ei saada kunnolla heräilemään.
Lapselle kanssa kannattaa pysyä rauhallisena kaikissa tilanteissa, vaikka olisi vihainen ja turhautunut. Ärähtely, huutaminen, kostaminen on epäkypsää käytöstä. Käyttäytymällä itse huonosti antaa vain huonoa esimerkkiä.
Sen sijaan aikuisen tehtävä on kyetä vastaanottamaan ja kestämään lapsen tunteita ja sanottamaan niitä lapselle. Jos vanhempi ei kykene ymmärtämään, miksi lapsi toimii kuten toimii, miltä lapsesta tuntuu ja mikä tunteet aiheuttaa, täytyy hakea asiantuntija-apua! Vauvapalsta ei ole oikea paikka. Me ei tunneta sinua, lasta eikä olosuhteita, ammattitaidosta puhumattakaan.
Voisiko lapsi kerätä huomiota?
Jos häntä ei kuunnella tai huomioida muuten tarpeeksi?
Kyllähän koirillakin esiintyy huonoa käytöstä juuri siksi, ettei aktivoida tarpeeksi
Tökkäise takaisin,kunnolla kynsillä kylkiluiden väliin ja kysy tuntuuko kivalta,
Vierailija kirjoitti:
Tökkäise takaisin,kunnolla kynsillä kylkiluiden väliin ja kysy tuntuuko kivalta,
Kosto. Aikuinen kostaa 6v. lapselle. Mitä lapsi siitä oppii?
Mielestäni vastaus on osittain jo kysymyksen otsikossa.
Eli lapsi KÄY ärsyttämässä äitiä.
Missä äiti siis on? Missä lapsi on?
Eikö lapsen kanssa olla, eikö hänen kanssaan keksitä tekemistä? Eikö häntä oteta mukaan päivittäisiin puuhiin?
Tottakai hän tylsistyy ja alkaa kerjätä mitä tahansa huomiota. Ei lapsi ole kaluste minkä voi ottaa esiin silloin kun itselle sattuu sopimaan. Hänen kanssaan kuuluu olla.
Koko ajan ei tarvitse osallistua samaan tekemiseen, muttei myöskään kuvitella että viihdyttää itse itseään, tai ettei kaipaisi huomiota ja seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni vastaus on osittain jo kysymyksen otsikossa.
Eli lapsi KÄY ärsyttämässä äitiä.
Missä äiti siis on? Missä lapsi on?
Eikö lapsen kanssa olla, eikö hänen kanssaan keksitä tekemistä? Eikö häntä oteta mukaan päivittäisiin puuhiin?
Tottakai hän tylsistyy ja alkaa kerjätä mitä tahansa huomiota. Ei lapsi ole kaluste minkä voi ottaa esiin silloin kun itselle sattuu sopimaan. Hänen kanssaan kuuluu olla.
Koko ajan ei tarvitse osallistua samaan tekemiseen, muttei myöskään kuvitella että viihdyttää itse itseään, tai ettei kaipaisi huomiota ja seuraa.
TÄMÄ!!!
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni vastaus on osittain jo kysymyksen otsikossa.
Eli lapsi KÄY ärsyttämässä äitiä.
Missä äiti siis on? Missä lapsi on?
Eikö lapsen kanssa olla, eikö hänen kanssaan keksitä tekemistä? Eikö häntä oteta mukaan päivittäisiin puuhiin?
Tottakai hän tylsistyy ja alkaa kerjätä mitä tahansa huomiota. Ei lapsi ole kaluste minkä voi ottaa esiin silloin kun itselle sattuu sopimaan. Hänen kanssaan kuuluu olla.
Koko ajan ei tarvitse osallistua samaan tekemiseen, muttei myöskään kuvitella että viihdyttää itse itseään, tai ettei kaipaisi huomiota ja seuraa.
Eikö tilanne ole ihan selvä? Isä on melkein aina pois ja äiti hoitaa yksin työnsä, lapsen päiväkotikuskaukset, kotityöt, ruoanlaitot, ilmeisesti ruokakaupat ym JA lapsen hoitamisen, lapsen kanssa ajan viettämisen, lapsen huomioimisen ja omat pakolliset asiansa. Eli tuo äiti on ilmeisesti välillä laittamassa ruokaa, välillä pyykkejä, välillä siivoaa ym eikä ehdi koko ajan olla lapsen kanssa. Ei toisaalta kai pitäisikään.
Sanoisin omalla kokemuksella että tylsyys ja huomionhaku. Olen ihan aikuinen ihminen ja saatan edelleen käyttäytyä noin. Minulla on adhd, sitä en tiedä liittyykö tämä mitenkään asiaan, tai onko sinun lapsellasi. Tiedän senkin että mikään aikaisempi tai tuleva huomio ja yhteinen leikkihetki ei auta. Se on juuri se hetki kun itsellä on tylsää ja hakee jotain reaktiota toisesta. Keksi jotain virikkeitä lisää. Kaveri olisi hyvä, mutta niitä ei ole aina helppo saada. Hankkikaa joku lemmikki. Koira on hyvä, se jaksaa leikkiä lapsen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Sanoisin omalla kokemuksella että tylsyys ja huomionhaku. Olen ihan aikuinen ihminen ja saatan edelleen käyttäytyä noin. Minulla on adhd, sitä en tiedä liittyykö tämä mitenkään asiaan, tai onko sinun lapsellasi. Tiedän senkin että mikään aikaisempi tai tuleva huomio ja yhteinen leikkihetki ei auta. Se on juuri se hetki kun itsellä on tylsää ja hakee jotain reaktiota toisesta. Keksi jotain virikkeitä lisää. Kaveri olisi hyvä, mutta niitä ei ole aina helppo saada. Hankkikaa joku lemmikki. Koira on hyvä, se jaksaa leikkiä lapsen kanssa.
Kamalaa. Eli käyt tökkimässä muita ärsyttääksesi ja kerjätäksesi reaktiota koska sinulla on tylsää. Miten puolisosi oikein kestää sinua?
Jatkan vielä, olen siis tuo adhd aikuinen. Tuosta härnäämisestä saa jotain samoja kiksejä kuin pelaamisesta. Pelejä ei kannata kieltää kokonaan, vasn ois hyvä jos ohjautuis se homma niihin.
Toisaalta, jos pelaamista ja ruutuaikaa on liikaa, niin voi olla sekin, että on jäänyt homma päälle ja siksi hakee stimulaatiota.
Se on myös totta mitä lapsesi sanoo. Ei tuota käytöstä tekijä itsekään oikein ymmärrä.
Huumori on hyvä idea. Pipoa löysemmälle.
Reagoi jotenkin toisin.