En ymmärrä näitä eronneita jotka menevät toisen kerran naimisiin
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Ok.
Ensimmäinen avioliitto kesti 14v, 3 lasta. Onneksi miehen pettäminen selvisi vasta eron jälkeen.
Nykyinen avioliitto kestänyt 22v, yhdessä 28v. Ainoaa yhteistä lasta odotettiin hartaasti 6v.
Olisiko mun pitänyt kieltäytyä tästä jälkimmäisestä ihanasta suhteesta palsamammojen mieliksi??
Ei pidä provosoitua palstahörhöjen takia, niitä riittää. Onnellisuutesi häiritsee heidän surkeaa elämää, ei siinä muuta.
Vanhanaikaista mennä edes kerran naimisiin, ihmetouhua mennä jokaisen kumppanin kanssa. Jotenkin WT touhua, tai lähinnä sellaiset tuntuvat menneen naimisiin enää nykypäivänä. Rakkaus on ja pysyy ilman käsirautojakin, jos on aitoa.
Päätin eron jälkeen, etten mene enää naimisiin. Hyvä parisuhde nyt, ei tarvetta naimisiin. En koe, että tunnetasolla se ei lisää tai vähennä rakkauden määrää. Eikä tarvitse miettiä kuoleman tullessa kuka perii ja mitä perii. Tosin meillä ei ole yhteistä omaisuutta, yhteisiä lapsia eikä yhteistä kotiakaan. Jos vedettäisiin hynttyyt yhteen, ehdottomasti paperille kaikki mahdollinen (avioehto, testamentti jne.). Moni ei tajua, mikä show noista uusiosuhteista tulee ajan kanssa, kun on sun ja mun lapset sekä yhteiset lapset. Mutta siis mikä sopii kellekin.
Sinä et ymmärrä, jos joku haluaa eri asioita kuin sinä? Ok.
me menimme. Koska naimisiinmeno on symbolinen ele.
Raha on typerin syy avioitua. Ja mulla on rahaa itsellänikin. Joten ei ole mitään syytä avioitua.
Niin, minä en löytänyt yhtään hyvää syytä olla menemättä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi EI mennä naimisiin?
Jos ihan kunnon häät haluaa, niin ihan typerää rahanmenoa jonkin ihkun prinsessapäivän takia. Toki voi mennä hiljaksiin maistraatissakin. Mutta ihkua sitten niin ihkusti hehkuttaa ja kohta ollaankin joku niistä 14 000:sta avioerosta, mitä vuodessa tapahtuu. Ja suurin osa avioeroista haetaan ekan 10 vuoden aikana. Mitä jos ainakin odottaisi sen 10 vuotta ensin? Sitten haluat eroon siitä sun ihkusta kamalasta partnerista, mutta eipäs sittenkään, kun koko prosessiin menee about 7-8kk, mahdolliset omaisuustaistelut ja päälle 300e erolappusiin.
Laita oma talous kuntoon, niin ei rahan takia tarvi avioitua. Ja jos ei ole yhteisiä lapsia, niin parasta on asua eri osoitteissa. Rakkaus on se mikä merkitsee. Ei yhteinen osoite tai nimet paperilla.
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolema on ex niehestä erottanu?Niin sille lupasit.Lupaatko uudelle sama?En luottaisi tuollaiseen petturiin?
Mikä ihmeen petturi? Se, että puoliso kuolee ei tarkoita sitä, että pitää olla loppuelämä yksin. Se lupaus on, että kunnes kuolema erottaa.
Aloittaja ei sitten tajua myöskään nyt jo autuaasti edesmennyttä uskovaista isääni, joka oli 4 kertaa naimisissa.
Kahdesta ensimmäisestä avioliitosta on lapsia 4+2.
Kertaakaan isä ei jäänyt leskeksi, viimeisin vaimo jäi hänen leskekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi EI mennä naimisiin?
Jos ihan kunnon häät haluaa, niin ihan typerää rahanmenoa jonkin ihkun prinsessapäivän takia. Toki voi mennä hiljaksiin maistraatissakin. Mutta ihkua sitten niin ihkusti hehkuttaa ja kohta ollaankin joku niistä 14 000:sta avioerosta, mitä vuodessa tapahtuu. Ja suurin osa avioeroista haetaan ekan 10 vuoden aikana. Mitä jos ainakin odottaisi sen 10 vuotta ensin? Sitten haluat eroon siitä sun ihkusta kamalasta partnerista, mutta eipäs sittenkään, kun koko prosessiin menee about 7-8kk, mahdolliset omaisuustaistelut ja päälle 300e erolappusiin.
Laita oma talous kuntoon, niin ei rahan takia tarvi avioitua. Ja jos ei ole yhteisiä lapsia, niin parasta on asua eri osoitteissa. Rakkaus on se mikä merkitsee. Ei yhteinen osoite tai nimet paperilla.
onko avoero jotenkin helpompi? Pääseekö kamalasta avopuolisosta helpommin eroon kuin kamalasta aviopuolisosta? Vastaus on ei.
Ja ps. Meidän esikoinen syntyi tasan 10 vuotta seurustelun aloittamisesta. Silti erosimme, kun samainen lapsi oli 10-vuotias.
Erosin koska mies löi ja haukkui. Ei se elämää ollut. Nyt menossa maailman ihanimman ja kultaisimman miehen kanssa.
Kyllä se niin on että kun lasten lähdettyä omilleen pääsen riivinraudasta eroon, olisinhan suorastaan idiootti jos en kerrasta oppisi.