Miksi Ruotsilla menee paremmin kuin Suomella talouden saralla?

Vierailija kirjoitti:

Ei niillä hirveän hyvin mene monissakaan asoissa. Mutta velkaa on vain vähän, niin valtiolla on rahaa. Ja töitä riittää, koska on hyvin menestyviä vientiyrityksiä. Ja kohta suomesta muutta lisää yrityksiä sinne.

Ruotsissa on menestyviä valtionyrityksiä jotka tuovat rahaa suoraan valtion kassaan. Suomessa lähes kaikki on yksityistetty ja myyty ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Suomella on ollut aikaa vähemmän kehittyä ja vaurastua. Ruotsi ei ollut osallisena toisessa maailmansodassa, vaan myi materiaalia sodan osapuolille ja rikastui.

Suomi on todella paljon jäljessä Ruotsia. Ruotsilla on ollut alusmaita, josta saanut vaurautta, Suomella ei. Ryöstämällä ja sortamalla rikastuu. 

Niistä ajoista on jo satoja vuosia, tuskin enää rikastavat Ruotsia. Tuosta sodastkin on jo 80 vuotta ja hyvinhän Suomi siitä nousi, mutta pudottiin taas. Olisi tarvittu joku suuri pysyvä tulon lähde, raaka-aine vientiin (oli puu aikoinaan)  tai menestyviä vientiyrityksiä, niinkuin oli Nokia tai UPM aikoinaan eli lähes 2010 asti.

- Ruotsi nettomaksaa EU:lle suhteessa vähemmän kuin Suomi

- Ruotsilla on perinteikkäämpää ja suurempaa vientiteollisuutta kuin Suomella

- Ruotsi pystyy tekemään viennistään kilpailukykyisempää, kun heillä on oma valuutta

- Ruotsalaisilla yirtyksilläa on keskimäärin parempaa kv-myynti- ja liiketoimintaosaamista

Ruotsissa on suunnaton asuntopula, toisin kuin meillä on vain rahapula. Ihmiset asuvat talojen kellareissa ja jotkut vuokraavat asunnoistaan eteistä yöpyville nukkumapaikaksi.

Myös terveyshoito on kriisissä, koska tekijöitä ei ole, hoitajat kertovat olevansa kuin sodassa akuutissa. Lääkäreitä ei riitä julkiseen, vaan nekin toimivat usein vuokralääkäreillä.

Ja tietysti se yleinne turvattomuus, joka yö räjähtelee jossain rappukäytävässä. On vain ajan kymymys milloin joku laittaa liikaa ainetta ja koko kerrostalo sortuu.

Meillä on vielä selvästi turvallisempaa elää.

Ruotsilla menee aina paremmin. Osaavat hoitaa talousasiat paremmin, esim. tehdä kauppoja ulkomaille. Kuninkaalliset hoitavat näitä edustushommia ja se edesauttaa bisneksiä. Ruotsi kuningaskuntana on arvostetumpi maailmalla. 

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa, ja Saksassa, tehtiin 2000-luvun alussa ne työelämäuudistukset joita hallitus nyt on tekemässä Suomessa. Pääministeri Reinfeldt/ liittokansleri Schröder ei vaalien jälkeen jatkanut päämisterinä/liittokanslerina, mutta tulipa uudistukset tehtyä.

Ruotsissa ei ole tehty tällaista "uudistusta" mitä meillä nyt runnotaan läpi. Myös Saksassa on vahva ay-liike ja hyvät palkat.

Viennin rakenne polkee Suomessa paikoillaan, kun katsotaan volyymeja. Yksittäiset yrityksethän voivat omassa kategoriasaan olla vaikka kuinka menestyneitä valopilkkuja, mutta kansantaloudellisessa mittakaavassa ne ovat pisara meressä. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä on jäykkä, ahne ja mielenköyhä ilmapiiri. Kaikki mitä on sodan jälkern rakennettu on tuhottu ja tuhoamassa. 

Tämä on niin valitetttavan totta. Suomessa myönteinen kehitys huipentui 1980-luvulla, ja sen jälkeen alkoi kiihtyvä alamäki.

Ruotsi luopui aluepolitiikasta jo 50-luvulla, eli siellä ei tueta koko maan asuttuna pitämistä keinotekoisesti tuilla, Suomessa tähän käytetään satoja miljoonia vuosittain.

Paremmat yhteyden Mannereurooppaan, pääsee junalla suoraan, tavarat kulkee paremmin.

Vierailija kirjoitti:

- Ruotsi nettomaksaa EU:lle suhteessa vähemmän kuin Suomi

- Ruotsilla on perinteikkäämpää ja suurempaa vientiteollisuutta kuin Suomella

- Ruotsi pystyy tekemään viennistään kilpailukykyisempää, kun heillä on oma valuutta

- Ruotsalaisilla yirtyksilläa on keskimäärin parempaa kv-myynti- ja liiketoimintaosaamista

Ruotsin EU -jäsenmaksu on selvästi suurempi kuin Suomen, on pitkään ollut että se siitä perusteesta

Vierailija kirjoitti:

Oma valuutta.

Yrittäjiä ymmärtäväisempi verotus.



Ainakin yhteisöverotus on Suomessa tasoissa, tai jopa hieman alhaisempi, mitä Ruotsissa.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin valtion kaivosyhtiö LKAB louhii malmivarat maan omaksi hyödyksi. Suomi on lahjoittanut kaikki malmilöydökset kansainvälisille kaivosyrityksille.

Suomessakin 30 vuotta sitten Outokumpu harrasti menestyvää kaivostoimintaa, mutta kaikki myytiin jostain syystä ulkomaisille kaivosyhtiöille.

Neuvostosuomen ylivoimaisen ylimielinen asenne ja omaan jalkaan ampumisen taito pitää talouden tasaisen huonona.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsissa, ja Saksassa, tehtiin 2000-luvun alussa ne työelämäuudistukset joita hallitus nyt on tekemässä Suomessa. Pääministeri Reinfeldt/ liittokansleri Schröder ei vaalien jälkeen jatkanut päämisterinä/liittokanslerina, mutta tulipa uudistukset tehtyä.

Täyttä puppua. Suomi menee nyt kauas pohjoismaisesta sopisin kulttuurista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on jäykkä, ahne ja mielenköyhä ilmapiiri. Kaikki mitä on sodan jälkern rakennettu on tuhottu ja tuhoamassa. 

Tämä on niin valitetttavan totta. Suomessa myönteinen kehitys huipentui 1980-luvulla, ja sen jälkeen alkoi kiihtyvä alamäki.

Kokoomus tuhosi Suomen 1990-luvun laman aikana säästämällä maan kurjaksi. Seuraava kokoomuspäänisteri säästi maan velkaantumaan 2008 ja nyt orpo lyö naulan arkkuun. 

Kataisen ja Stubbin jälkeen talous ei ole kasvanut kuten muualla. Muutoksen teki kokoomus.

Kiirunan malmi, jota möi toisen maailmansodan osapuolille. 

Perussyy on vähäisempi lobbaus ( = korruptio), josta voidaan johtaa monet muut syyt.



Kun Ruotsissa on vähäisempi korruptio (esim. suuryritysten lobbaus politiikassa, jolla saadaan aikaan pienille yrityksille raskas byrokratia kilpailun estämiseksi), syntyy enemmän hyviä yrityksiä, jotka nousevat huipulle. Suomessa näin ei tapahdu, koska suuryritykset ovat saaneet pitää asemansa, kiitos niiden lobbauksen. Ilman tätä lobbausta suuret vanhat yritykset olisivat saaneet kilpailijoita, sekä tämä kilpailu olisi johtanut mm. parempaan tuotekehitykseen.

Ruotsissa on myös väkilukuun suhteutettuna paljon suurempi maan sisäinen ostovoima ja kulutus, joka nähdään hyvin tärkeäksi osaksi taloutta. Suomessa taloudeksi nähdään sen sijaan pelkkä suuryritysten vienti - tämän voi todeta siitä, kuinka paljon suuryritysten viennistä puhutaan medioissa. Sen sijaan pienyrityksistä, eli kotimarkkinoilla toimivista yrityksistä, ei puhuta koskaan.

Tämäkin on suuryritysten aikaansaanosta - saamalla suomalaiset (ja median) uskomaan, että vain vienti on ratkaisevaa talouden kannalta, on se antanut oikeutuksen sille, että kun kansalaiset eivät tarvitse rahaa oikeastaan kuin välttämättömään, voidaan ylimääräinen ottaa pois veroina.

Esim. suomalaisten heikompi vientiosaaminen, jonka eräs ilmentymä on heikompi kielitaito. Ruotsalaiset puhuvat kauppaneuvotteluissa saksalaisten kanssa saksaa, kun suomalaiset puhuvat englantia.

Vierailija kirjoitti:

Esim. suomalaisten heikompi vientiosaaminen, jonka eräs ilmentymä on heikompi kielitaito. Ruotsalaiset puhuvat kauppaneuvotteluissa saksalaisten kanssa saksaa, kun suomalaiset puhuvat englantia.

Ruotsalaisten on helppo oppia saksaa, kun se kuuluu samaan kieliryhmään.