đ©đŒđ KEVĂĂN 2. YHTEISHAKU 2024 - Virallinen seuranta- & jĂ€nnitysketju đ°
TÀssÀ ketjussa seurataan yhdessÀ hakuprosessin etenemistÀ pÀÀsykokeineen ja jÀnnitetÀÀn valintojen etenemistÀ.
HYĂDYLLISTĂ TIETOA JĂNNITTĂJILLE:
Vipusesta voi seurata hakijoiden ja valittujen mÀÀriÀ sekÀ pisterajoja - Huom! Katso kohtaa "Syksy 2024" (Vipusessa tiedot esitetÀÀn koulutuksen ajankohdan mukaan):
Hakijat ja valitut: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/HâŠ
Pisterajat: https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/HâŠ
Vipusessa voi tietokoneella kÀytettÀessÀ tehdÀ kaikenlaisia rajauksia vasemman laidan suodattimilla sekÀ oikean laidan kenttÀvalinnoilla.
Ensikertalaisille on oma kiintiö, joka on vÀhintÀÀn 80% kaikista hakijoista. Ensikertalainen = ei ole aiemmin ottanut vastaan korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa.
Vipusessa ensisijainen hakija on eri asia kuin ensikertalainen hakija. Ensisijaisilla hakijoilla hakukohde on siis ollut ykköstoive.
Toisin kuin usein luullaan, ei-ensikertalaisille EI ole olemassa omaa kiintiötÀ, vaan he voivat tulla valituksi "kaikkien kiintiössÀ". Eli jos tarjolla on 50 aloituspaikkaa ja niistÀ 80% = 40 aloituspaikkaa on varattu vain ensikertalaisille, niin lopuista 10 aloituspaikasta taistelevat sekÀ ensikertalaiset ettÀ ei-ensikertalaiset.
EdellisestÀ johtuen ei-ensikertalaisten pisterajat ovat yleensÀ korkeammat, joskus huomattavastikin korkeammat, kuin ensikertalaisilla. NÀet ei-ensikertalaisten pisterajat Vipusesta valitsemalla oikean laidan kenttÀvalinnoista Henkilömuuttujat - Ensikertaisena kohdeltavat.
OPINTOPOLUN SEURAAMISESTA:
Seuraaminen kannattaa aloitella vasta toukokuun lopussa, kun todistusvalinnat julkaistaan. Samoihin aikoihin pidetÀÀn AMK:n pÀÀsykokeet.
AMK:n pÀÀsykoetuloksia voi alkaa odotella kesÀkuun puolivÀlissÀ, ja yliopistojen pian tÀmÀn jÀlkeen juhannuksen tienoilla ja siitÀ eteenpÀin.
"Tulospalkkien" ilmestyminen Opintopolun hakemusnÀkymÀÀn indikoi, ettÀ tuloksia on alettu siirtÀÀ Opintopolkuun. Palkkien ilmestymisestÀ voi mennÀ muutamista tunneista jopa viikkoihin, ettÀ tulos ilmestyy nÀkyviin.
Paljon puhuttu "palkkiteoria": Jos Opintopolussa tuloksistasi katoaa aiemmin siellÀ jo nÀkyneet varasijasi, se voi mahdollsiesti tarkoittaa sitÀ, ettÀ olet pÀÀsemÀssÀ ylempÀÀn hakukohteeseen. Tai sitten ei.
Varasijat elÀvÀt koko kesÀn ajan aina siihen saakka, kunnes varasijoilta valitseminen pÀÀttyy heinÀkuun lopussa. Ei siis kannata menettÀÀ toivoa liian nopeasti.
Suuria liikahduksia jonoissa tapahtuu mm. silloin, kun yliopistojen "suurten" alojen (DIA, lÀÀkis, kauppatieteet yms.) tulokset valmistuvat. TÀllöin etenkin insinööri- ja tradenomijonot liikkuvat paljon. Suurempaa liikettÀ voi tapahtua myös silloin, kun paikat pitÀÀ vastaanottaa heinÀkuun puolivÀlissÀ.
Ei-ensikertalaisten sisÀÀnpÀÀsymahdollisuudet varasijoilta ovat kuitenkin huomattavan paljon pienemmÀt kuin ensikertalaisten.
Voit ottaa vastaan vain ylimmÀn paikan, johon tulet valituksi, ja senkin vasta sitten, kun mahdollisten ylempien hakukohteiden tulokset ovat valmistuneet.
Kannattaa lukea myös oppilaitosten ja Opintopolun omia ohjeita, esim. https://opintopolku.fi/konfo/fi/sivu/korkeakoulujen-yhteishaun-valintojâŠ
Toivottavasti nĂ€istĂ€ on apua ensikertaa yhteishakua jĂ€nnittĂ€ville, vaikka paljon varmasti jĂ€i kertomattakin đ
Kommentit (4398)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MÀ pyysin puolisoa tekemÀÀn mulle vertailun ettÀ mihin pÀÀsisin helpoiten sisÀÀn. Teki ihan excelin johon otettiin kaikki mitÀ voisin harkita. Hain sit niihin jotka oli helpoimpia ja nyt sisÀllÀ nÀistÀ ykkösvaihtoehdossa. Moni hakee vain esim Helsinkiin, eikÀ sit ikinÀ pÀÀse, kun pienemmissÀ kaupungeissa pÀÀsisi heti. Yliopisto monilla aloilla on aika generalistinen myös, ei toki esim lÀÀkis. Mut vaikka joku yhteiskuntatieteet, niin ei sillÀ painotuksella vÀlttÀmÀttÀ kauhean vÀliÀ työnhaun kohdalla.
Ja itse olen aikuinen ja perheellinen, lÀhdössÀ nyt toiseen kaupunkiin. Muutama vuosi sinne tÀnne, työelÀmÀÀ kuitenkin paljon jÀljellÀ.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta lÀhteÀ toiseen kaupunkiin.
Varmasti on sellaisia joilla ei ole, mutta itsekin siis olen kohta keski-ikÀinen, perheellinen ja on myös asuntolainaa. Olen viime vuosina tehnyt aika paljon ratkaisuja oman uran eteen ja eivÀthÀn ne toki tÀssÀ elÀmÀntilanteessa helppoja ole, erityisesti taloudellisesti, mutta usein tehtÀvissÀ kuitenkin.
Mulla vielÀ useampi kymmenen vuotta työelÀmÀÀ edessÀ, enkÀ halua enÀÀ olla työssÀ jota inhoan. Siksi olen valmis tekemÀÀn aika montakin myönnytystÀ, ettÀ pÀÀsen tilanteestani eteenpÀin. Ja rikaskaan en ole, eli tosiaankin monella olisi mahdollisuus tehdÀ ratkaisuja, jos siihen on oikeasti valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MÀ pyysin puolisoa tekemÀÀn mulle vertailun ettÀ mihin pÀÀsisin helpoiten sisÀÀn. Teki ihan excelin johon otettiin kaikki mitÀ voisin harkita. Hain sit niihin jotka oli helpoimpia ja nyt sisÀllÀ nÀistÀ ykkösvaihtoehdossa. Moni hakee vain esim Helsinkiin, eikÀ sit ikinÀ pÀÀse, kun pienemmissÀ kaupungeissa pÀÀsisi heti. Yliopisto monilla aloilla on aika generalistinen myös, ei toki esim lÀÀkis. Mut vaikka joku yhteiskuntatieteet, niin ei sillÀ painotuksella vÀlttÀmÀttÀ kauhean vÀliÀ työnhaun kohdalla.
Ja itse olen aikuinen ja perheellinen, lÀhdössÀ nyt toiseen kaupunkiin. Muutama vuosi sinne tÀnne, työelÀmÀÀ kuitenkin paljon jÀljellÀ.
Muutatko toiselle paikkakunnalle vai matkustatko joka pÀivÀ kouluun kotipaikkakunnalta? Minulla vÀhÀn sama tilanne, jos en pÀÀse ylempiin hakukohteisiin ja pohdin miten tÀmÀn kÀytÀnnössÀ toteuttaisi
Olen hakenut huonetta soluasunnosta.. hintaa tulee kyseisellÀ paikkakunnalla alle kolme sataa sille.. saan sen just opintotuella katettua. LisÀksi teen sit töitÀ. Edelliset opinnot suoritin puolessa ajassa, nÀiden kanssa ajattelin samaa tahtia, varmaan noin vuosi menee kodin ja opiskelupaikkakunnan vÀlillÀ seilatessa, sitten loput lienee hoidettavissa etÀnÀ. Koronan jÀlkeen lisÀÀntynyt paljon mahdollisuudet tehdÀ myös opintoja etÀnÀ ja kaikki työharjoittelut ym voi tehdÀ toki kotipaikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MÀ pyysin puolisoa tekemÀÀn mulle vertailun ettÀ mihin pÀÀsisin helpoiten sisÀÀn. Teki ihan excelin johon otettiin kaikki mitÀ voisin harkita. Hain sit niihin jotka oli helpoimpia ja nyt sisÀllÀ nÀistÀ ykkösvaihtoehdossa. Moni hakee vain esim Helsinkiin, eikÀ sit ikinÀ pÀÀse, kun pienemmissÀ kaupungeissa pÀÀsisi heti. Yliopisto monilla aloilla on aika generalistinen myös, ei toki esim lÀÀkis. Mut vaikka joku yhteiskuntatieteet, niin ei sillÀ painotuksella vÀlttÀmÀttÀ kauhean vÀliÀ työnhaun kohdalla.
Ja itse olen aikuinen ja perheellinen, lÀhdössÀ nyt toiseen kaupunkiin. Muutama vuosi sinne tÀnne, työelÀmÀÀ kuitenkin paljon jÀljellÀ.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta lÀhteÀ toiseen kaupunkiin.
Varmasti on sellaisia joilla ei ole, mutta itsekin siis olen kohta keski-
Sama tÀÀllÀ, todennÀköisesti joudun lÀhtemÀÀn pidemmÀn matkan pÀÀhÀn perheestÀ. TÀssÀ tilanteessa se kirpaisee tietysti, kun on muksu koulussa jne. Ei tÀtÀ perhettÀ niin vain siirretÀ. Olen elÀmÀssÀni muuttanut opiskelun ja työn takia ympÀri Suomen. Ei mahda mitÀÀn, jos lÀhellÀ ei pÀÀse tai lÀhellÀ ei ole mahiksia edetÀ elÀmÀssÀ. En myöskÀÀn halua työskennellÀ nykyisellÀ alalla lopun ikÀÀni.
KĂ€rsin itse jo siitĂ€ kun Ă€itini halusi opiskella avoimen kursseja kotikaupungissamme. Ăitini oli jo kokopĂ€ivĂ€töissĂ€ ja muutenkin paljon poissa. Olin tuolloin jo teini, mutta tiesi kyllĂ€ huonoista vĂ€leistĂ€ni isĂ€ni kanssa, joten kun Ă€itini pÀÀtti opiskella lisĂ€si se vain ahdistustani kun jouduin miettimÀÀn, kuinka taas selviydyn isĂ€ni kanssa. Vanhetessani pakenin yhĂ€ useammin isÀÀni kirjastoon ja olin siellĂ€ sulkemisaikaan saakka. Toivoin vanhempieni eroa, mutta eivĂ€t eronneet.
Riippuu todella paljon alasta, onko edes mahdollista tehdÀ etÀnÀ. Joillain aloilla etenkin fuksivuotena lÀhes kaikki opinnot on lÀhiopetuksena tai vÀhintÀÀn osittaisella lÀsnÀolopakolla. Kaikilla ei myöskÀÀn ole mahdollista etÀtöihin eikÀ niillÀ pienillÀ paikkakunnilla ole vÀlttÀmÀttÀ töitÀ jokaiselle. Jos on niin ei vÀlttÀmÀttÀ sovi opiskeluiden aikatauluihin.
Tilanteet on todellakin erilaisia. Ja ainakaan itsellÀ ei ole varaa maksaa kahta asuntoa lainoineen ja matkoineen toiselle paikkakunnalle, lapsia ei luojan kiitos ole jotka pitÀisi repiÀ kotoaan pois. Kaikki tukiverkotkin voi olla sillÀ nykyisellÀ paikkakunnalla. Pienet lapset jÀtÀt kotiin itkemÀÀn ikÀvÀÀnsÀ kun Àiti taas hylkÀÀ?
Onko eri kauppiksissa mahdollista opiskella etÀnÀ vai pÀÀosin pakollista lÀsnÀoloa pÀivÀopintoina? Sain paikan verkko-opintoihin tradeksi, koska en edes viitsinyt hakea kauppikseen pÀivÀopintojen takia ja nyt mietityttÀÀ, ettÀ oliko oikea pÀÀtös. LÀhin kauppis yli tunnin ajomatkan pÀÀssÀ ja muutto ei mahdollinen, talo ja neljÀ lasta plus miehen yritystoiminta nykyisellÀ paikkakunnalla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MÀ pyysin puolisoa tekemÀÀn mulle vertailun ettÀ mihin pÀÀsisin helpoiten sisÀÀn. Teki ihan excelin johon otettiin kaikki mitÀ voisin harkita. Hain sit niihin jotka oli helpoimpia ja nyt sisÀllÀ nÀistÀ ykkösvaihtoehdossa. Moni hakee vain esim Helsinkiin, eikÀ sit ikinÀ pÀÀse, kun pienemmissÀ kaupungeissa pÀÀsisi heti. Yliopisto monilla aloilla on aika generalistinen myös, ei toki esim lÀÀkis. Mut vaikka joku yhteiskuntatieteet, niin ei sillÀ painotuksella vÀlttÀmÀttÀ kauhean vÀliÀ työnhaun kohdalla.
Ja itse olen aikuinen ja perheellinen, lÀhdössÀ nyt toiseen kaupunkiin. Muutama vuosi sinne tÀnne, työelÀmÀÀ kuitenkin paljon jÀljellÀ.
Muutatko toiselle paikkakunnalle vai matkustatko joka pÀivÀ kouluun kotipaikkakunnalta? Minulla vÀhÀn sama tilanne, jos en pÀÀse ylempiin hakukohteisiin ja pohdin miten tÀmÀn kÀytÀnnössÀ toteuttaisi
Mulla sama tilanne. Olen pÀÀttÀnyt, ettÀ lÀhden toiselle puolelle Suomea, jos muuten ei onnistu. Olen aikuinen alanvaihtaja ja ihan pakkoraossa elÀmÀni kanssa. Uusi koulutus erittÀin työllistÀvÀ, joten muutto kannattaisi, perhe jÀisi kotiin. Kandi on vain pari vuoden rupeama (opintoja alla), joten sen kestÀÀ vaikka pÀÀllÀ seisten. Maisteriin voisi kokeilla hakea lÀhemmÀs, mutta en ole varma kannattaako vaihtaa kesken.
Noille kahdelle asiaa pohtineelle niin minkÀ ikÀiset ovat lapset, siis ovatko ihan pieniÀ vai teinejÀ ja millaiset ovat lasten vÀlit isÀÀnsÀ. Omasta mielestÀni tuo kuulostaa lasten hylkÀÀmiseltÀ, joka aiheutta ongelmia lapsille. Pahimmillaan isÀ sitten nakittaa kaikki kotityöt vanhimman tytön tehtÀvÀksi, kotona on jatkuva riita ja joku lapsista on koko ajan soittamassa Àidille, joka joutuu toimimaan etÀsovittelijana. IsÀ pakenee baariin, jÀttÀÀ lapset vanhimman lapsen vastuulle ja löytÀÀ uuden ja aloittaa salasuhteen. Kaikki huutavat vanhimmalle lapselle, vanhimmalle tytölle kun tÀmÀ ei ole tehnyt kotitöitÀ.
Ottakaa siis ainakin lapset mukaan. Puolisosta voi erota, mutta lapset tarvitsevat ÀitiÀÀn.
Omalla kohdalla jouduin opiskelemaan naapurikaupungissa HSL-alueella ja matka sinne oli ihan yksinkertainen. Vaikka olin lapseton sinkku ja asuin vanhempani luona ei vanhempani pitÀnyt siitÀ, ettÀ opiskelin toisessa kaupungissa. Se oli kuulemma liian rasittavaa, vaikka ei ollut. Kotikaupungissani oli kyllÀ saman alan koulu, mutta sinne en pÀÀssyt. SekÀ tÀmÀ kotikaupunkini koulu, ettÀ naapurikaupungin koulu olivat lÀhellÀ juna-asemaa.
Vierailija kirjoitti:
Noille kahdelle asiaa pohtineelle niin minkÀ ikÀiset ovat lapset, siis ovatko ihan pieniÀ vai teinejÀ ja millaiset ovat lasten vÀlit isÀÀnsÀ. Omasta mielestÀni tuo kuulostaa lasten hylkÀÀmiseltÀ, joka aiheutta ongelmia lapsille. Pahimmillaan isÀ sitten nakittaa kaikki kotityöt vanhimman tytön tehtÀvÀksi, kotona on jatkuva riita ja joku lapsista on koko ajan soittamassa Àidille, joka joutuu toimimaan etÀsovittelijana. IsÀ pakenee baariin, jÀttÀÀ lapset vanhimman lapsen vastuulle ja löytÀÀ uuden ja aloittaa salasuhteen. Kaikki huutavat vanhimmalle lapselle, vanhimmalle tytölle kun tÀmÀ ei ole tehnyt kotitöitÀ.
MistÀ ihmeestÀ keksit tÀllÀisen kauhuskenaarion? Ei kaikissa suomalaisissa perheissÀ isÀt ryyppÀÀ ja petÀ, vaikka puoliso joutuisi työn tai opiskelun vuoksi asumaan toisella paikkakunnalla. IsÀt ovat ihan yhtÀ kelvollisia hoitamaan kodin, lapset ja työn, ellei kyseessÀ ole sinun pÀÀtelmÀsi mukainen työtön juoppo, joka istuu toinen kÀsi housuissa sohvalla koko pÀivÀn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noille kahdelle asiaa pohtineelle niin minkÀ ikÀiset ovat lapset, siis ovatko ihan pieniÀ vai teinejÀ ja millaiset ovat lasten vÀlit isÀÀnsÀ. Omasta mielestÀni tuo kuulostaa lasten hylkÀÀmiseltÀ, joka aiheutta ongelmia lapsille. Pahimmillaan isÀ sitten nakittaa kaikki kotityöt vanhimman tytön tehtÀvÀksi, kotona on jatkuva riita ja joku lapsista on koko ajan soittamassa Àidille, joka joutuu toimimaan etÀsovittelijana. IsÀ pakenee baariin, jÀttÀÀ lapset vanhimman lapsen vastuulle ja löytÀÀ uuden ja aloittaa salasuhteen. Kaikki huutavat vanhimmalle lapselle, vanhimmalle tytölle kun tÀmÀ ei ole tehnyt kotitöitÀ.
MistÀ ihmeestÀ keksit tÀllÀisen kauhuskenaarion? Ei kaikissa suomalaisissa perheissÀ isÀt ryyppÀÀ ja petÀ, vaikka puoliso joutuisi työn tai opiskelun vuoksi asumaan toisella paikkakunnalla. IsÀt ovat ihan yhtÀ kelvollisia hoitamaan kodin, lapset ja työ
KyllÀ lapsi sitÀ ÀitiÀÀn kaipaa, harvemmin kai isÀÀnsÀ. Itse en kaivannut isÀÀni koskaan. Jos pÀÀsin isÀstÀni eroon niin se oli vain suuri helpotus.
TÀÀllÀ on myös osallistuva isÀ, ja ollaan kimpassa oltu todella pitkÀÀn. Muksu menee 2. luokalle ja siis kun tÀÀ opiskelu siirtyi taas vuodella, talolainaa on ehditty maksella pidemmÀlle ja lapsi on sitten vuoden vanhempi, jos ovet aukeaisi 2025.
Mulla olis mahdollisuus ItÀ-Suomen yliopistoon pÀÀstessÀ Àidin ja siskon kortteerit, ettÀ alkuun pÀÀsisin. Tietysti perhettÀ tulis valtava ikÀvÀ, mutta viikolla voidaan videopuheluita soitella ja iltasadut lukea ja murheet kuunnella. PitÀÀkin opiskella niin pirusti, ettÀ pÀÀsisi Hki-Tku-Tre -akselille.
MitkÀ mahdollisuudet pÀÀstÀ varasijalta 4. jos aloituspaikkoja on 33?
Varasijalle jÀi minunkin lapseni. Ei auennut yliopiston ovet. Ensi vuonna sitten uusi yritys. Kilpailu on todella kovaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MÀ pyysin puolisoa tekemÀÀn mulle vertailun ettÀ mihin pÀÀsisin helpoiten sisÀÀn. Teki ihan excelin johon otettiin kaikki mitÀ voisin harkita. Hain sit niihin jotka oli helpoimpia ja nyt sisÀllÀ nÀistÀ ykkösvaihtoehdossa. Moni hakee vain esim Helsinkiin, eikÀ sit ikinÀ pÀÀse, kun pienemmissÀ kaupungeissa pÀÀsisi heti. Yliopisto monilla aloilla on aika generalistinen myös, ei toki esim lÀÀkis. Mut vaikka joku yhteiskuntatieteet, niin ei sillÀ painotuksella vÀlttÀmÀttÀ kauhean vÀliÀ työnhaun kohdalla.
Ja itse olen aikuinen ja perheellinen, lÀhdössÀ nyt toiseen kaupunkiin. Muutama vuosi sinne tÀnne, työelÀmÀÀ kuitenkin paljon jÀljellÀ.
Kaikilla ei ole mahdollisuutta lÀhteÀ toiseen kaupunkiin.
Varmasti on sellaisia joilla ei ole, mutta itsekin siis olen kohta keski-
Lapseni olivat 3-6v, kun lÀÀkÀrini ehdotti minulle ammatinvaihtoa. Lupasi kirjoittaa kelaan lÀÀkÀrintodistuksen uudelleenkoulutusta varten, ehdotti vielÀ lÀÀkÀriksi kouluttautumista. MinÀ luupÀÀ idiootti kieltÀydyin. Olisin ehtinyt toimia kolmekymmentÀ vuotta lÀÀkÀrinÀ.
Vierailija kirjoitti:
Varasijalle jÀi minunkin lapseni. Ei auennut yliopiston ovet. Ensi vuonna sitten uusi yritys. Kilpailu on todella kovaa.
Monesko varasija ja mikÀ yliopisto?
ItÀ-Suomen ( Joensuu) ja sija 14
MeillÀ on ihan isÀ perheessÀ, en edes tykkÀÀ sanasta "osallistuva", ei hÀn osallistu vaan ihan on perheenisÀ kaikin tavoin. PitÀnyt vanhempainvapaat ym. Ja jos tÀssÀ kuviossa isÀ olisi lÀhdössÀ esim reissutyöhön, niin tuskin kukaan syyllistÀisi, mutta ÀitiÀ syyllistetÀÀn.
Olen sumplinut asiat niin, ettÀ olen mahdollisimman vÀhÀn pois. Taloudellisesti on nyt hetken vaativaa, mutta nÀmÀkin laskettu ja pohdittu. Ajattelen, ettÀ perhe saa mahdollisesti Àidin, joka ei vihaa työtÀÀn yli kaiken ja tulee joskus ihan iloisenakin kotiin. EhkÀ parempi niin.
Ja tottakai ihmisillÀ on monenlaisia tilanteita, enkÀ halunnut sanoa syyllistÀvÀsti vaan enemmÀn ajattelen, ettÀ voisi tsempata. ItsellÀni ollut aika kamala ja haastava elÀmÀntilanne, mutta sitten jostain löysin voimavaroja ja saatiin lopulta keinotkin pohdittua, miten tÀmÀ saadaan onnistumaan. Eli aina kannattaa miettiÀ, ettÀ löytyisikö vaan joku keino, joskus se sit kuitenkin löytyy vaikka tuntuisi ensin mahdottomalta. IhmisessÀ on lopulta paljon voimavaroja.
Google: dippainssi + arkkitehtien yhteisvalinta