Toisen ihmisen hiljaisuudesta huomauttaminen

Ei ole kohteliasta huomautella. 

Kaverisi eivät ole kauhean kivoja ihmisiä 

Ekstrot ei vaan kestä ajatusta siitä että joku puhuu ajatuksen kanssa. 

Jos olet muiden ihmisten seurassa, niin on hieman vaivaannuttavaa, jos et osallistu keskusteluun. Tulee tunne, että murjotat tai olet suuttunut jostain. 

Itseäni ihmetyttää nämä aloitukset täällä missä ihmisiltä kerta toisensa jälkeen kysellään tahdittomalla tavalla ihan normaaleista perusominaisuuksista ja luonteenpiirteistä. En ole itsennyt törmännyt moiseen sitten yläasteen.

Ja mitä herkemmin vaistoan että hiljaisuuteni ärsyttää ja vaivaa muita, sitä vaikeampaa on ottaa osaa keskusteluun tai sanoa mitään, kynnys kasvaa. 

Aina voi kuitata että on parempi ettet sano ajatuksiasi ääneen.

Yksi tubettaja pilkkasi noita kyselijöitä videolla, missä se meni ekstrovertin luokse, ja alkoi kuulustella sitä:

"Hei! En voinut olla huomaamatta, että puhut koko ajan. Onko sinulla kaikki kunnossa?"

Jos tuntisin sinut hyvin, niin silloin hiljaisuus ei olisi ongelma, vaan ihan mukavaakin. Jos olet tuntematon tai puolituttu, jonka kanssa on ns. pakko viettää aikaa, niin vaikeneminen luo kiusallisen tunnelman ja saa sinut vaikuttamaan epäluotettavalta. Suhteita ja luottamusta luodaan tutustumalla. Ei möllöttämällä hiljaa tuppisuuna. Ja itsekin olen introvertti, mutta sentään tiedostan tämän.

Auta armias jos tuollaisen möläyttelijän jotakin luonteenpiirrettä kritisoisi, mököttäisi loppuelämänsä varmaan. :D "Esim. Miksi olet jatkuvasti äänessä?" tai "Miksi päästät aina suustasi ihan mitä sylki suuhun tuo?" 

Miten sä kirjoitit näin lyhyen aloituksen.

Jos olet toisella kylässä, etkä puhu mitään, niin on se outoa. Täytyy sitä jotain puhua, vaikka säästä jne.

Olen ihan samoja kommentteja kuullut koko elämäni. Enää en jaksa loukkaantua, mutta nuorena tuntui, että mussa on jotain pahasti vialla. Yleensä nuo kommenttien möläyttelijät ovat muutenkin aika ikäviä ihmisiä niin saan vain yhden syyn lisää hankkiutua eroon niistä. 

Se voi olla kiertoilmaisu sille, että olet heidän mielestään tylsää seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Auta armias jos tuollaisen möläyttelijän jotakin luonteenpiirrettä kritisoisi, mököttäisi loppuelämänsä varmaan. :D "Esim. Miksi olet jatkuvasti äänessä?" tai "Miksi päästät aina suustasi ihan mitä sylki suuhun tuo?" 

Heh. En mä ainakaan. Minulle on monesti sanottu että nyt hiljaa. Sanon että pahoittelut, minulla on ADHD, sinä saat nyt puheenvuoron.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet toisella kylässä, etkä puhu mitään, niin on se outoa. Täytyy sitä jotain puhua, vaikka säästä jne.

Kuka puhui mitään kylässä olemisesta?!

Minusta introvertien kanssa samassa vuorossa työskentely on ihan parasta, ei tarvitse jauhaa p###a vaan voi olla ihan hiljaa ilman minkäänlaista vaivaituneisuuden tunnetta toisin kuin extroverttien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet toisella kylässä, etkä puhu mitään, niin on se outoa. Täytyy sitä jotain puhua, vaikka säästä jne.

Kuka puhui mitään kylässä olemisesta?!

No tuskin kukaan tulee ap:n ovikelloa pimpottamaan ja kertomaan hänelle erikseen, että hän on muuten tosi hiljainen ja heippatihei.

Vierailija kirjoitti:

Minusta introvertien kanssa samassa vuorossa työskentely on ihan parasta, ei tarvitse jauhaa p###a vaan voi olla ihan hiljaa ilman minkäänlaista vaivaituneisuuden tunnetta toisin kuin extroverttien kanssa.

Töissä tämä on kyllä jees.

Jännä, että hiljaisuudesta ja ujoudesta saa huomautella, mutta jos huomauttaa kailottamisesta, niin Hesarin toimittaja vetää herneet nokkaan ja kirjoittaa asiasta uhriutuvan artikkelin.

Itse tunnen syyllisyyttä koska olen ääääärimmäisen hiljainen, johtuen pitkäaikaisesta sosiaalisten tilanteiden pelosta. En tiedä miten tästä pääsisi eroon, siitä syyllisyyden tunteesta siis.