Kouluttamattomuus periytyy, mutta miksi näin on?

Asenne.

Varmaan tuosta syystä kun sanoit, kouluttamattomat eivät osaa arvostaa koulutusta. Silti nykyään on myös akateemista työttömyyttä. Kansa alkaa olla ylikoulutettu ja hanttihommiin ei löydy tekijöitä.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan tuosta syystä kun sanoit, kouluttamattomat eivät osaa arvostaa koulutusta. Silti nykyään on myös akateemista työttömyyttä. Kansa alkaa olla ylikoulutettu ja hanttihommiin ei löydy tekijöitä.

Hanttihommista halutaan kirurgin palkka.

Lähetään  mahdollisimman  nopeasti  tekeen  rahaa. Ei  istuta  turhaan!

Uskon ettei läheskään aina ole kyse asenteesta. Matalasti koulutetun elämä voi olla syystä tai toisesta niin raskasta ettei jaksa vapaa-aikanaan neuvoa ja kannustaa lasta läksyjen teossa tai patistaa lukemaan kokeisiin. Lisäksi on todennäköisemmin jatkuvia rahahuolia. On ihan eri asia nauttia pysyvästä työsuhteesta ja jatkuvuudesta kera hyvän palkan, kuin pelätä 24/7/365 että jotain pahaa tapahtuu kun ei mihinkään voi luottaa.  

Kouluttautumaton vanhempi voi silti olla älykäs. Ja toisin päin, valitettavasti voi olla ihmissuhdetaidoiltaan täysi tomppeli.

Koska älykkyys ja luonne ovat myös periytyviä ominaisuuksia kuten myös ulkonäkö, alkoholismi ym.

Vanhempiesi kouluttamattomuus voi johtua vaikka alkoholismista, et kertonut syytä ja jos olette osanneet välttää alkoholia niin muuten teillä on ollut riittävät geenit koulutukseen.

Ihan järkikin periytyy, eli se vaikuttaa. Toisaalta esimerkin voima vaikuttaa paljon. Lapsen on helppo nähdä itsensä suurinpiirtein samanlaisissa saappaissa kuin vanhempansa.

Hyvin koulunsa käyneet vanhemmat voivat auttaa lapsiaankin oppimisessa.

Minä kävin aikoinani lukion siksi, että sieltä saa niin hienon hatun ja toisaalta ei tarvinnut vielä 15-vuotiaana alkaa miettiä miksi haluaisi tulla isona. Molemmat vanhemmat ammattikoulun käyneitä ja suhtautuivat kouluihin peruspositiivisesti.

Vanhemmat on opettaneet että loisimalla ja tekemällä mahd vähän pärjää myös

Kyse ei ole pelkästään siitä, että vanhemmat eivät osaisi arvostaa koulutusta, todennäköisesti nykyisin jo osaavat. Kaikki tietävät, että esim. lääkäreillä on hyvä palkka. Kyse on todennäköisesti usein siitä, että kotona on muita lapsen kouluttautumista vaikeuttavia tekijöitä, taloudellisia tai henkisiä.

Moni joka on kouluttautunut pidemmälle kuin vanhempansa, etenkin vaikeista olosuhteista ponnistaneet, kuvittelevat, että koska he onnistuivat, muidenkin olisi mahdollista onnistua ja jos nämä eivät onnistu, kyse on saamattomuudesta. Näin yksinkertaisesti elämä ei kuitenkaan mene, mutta ihmisille on tyypillistä yliarvioida omaa ahkeruuttaan ja kyvykkyyttään.

Älykkyys liittyy aivojen poimittuneisuuteen ja sehän periytyy. Kouluttuneisuus sinänsä ei vaadi älykkyyttä, mutta huippualoilla ihmisille on kertynyt monia hyviä ominaisuuksia mm. älykkyys, ahkeruus, joustavuus, uteliaisuus jne.

Tulevaisuudennäkymät puuttuu. 

Kouluttamattomuuden periytymiseen vaikuttavat useat tekijät, joista muutamia ovat:

1. **Ympäristötekijät:** Kouluttamattomuus saattaa periytyä, koska lapsi kasvaa ympäristössä, jossa koulutukseen ei panosteta tai jossa koulunkäynti ei ole prioriteetti. Perheen taloudellinen tilanne ja vanhempien asenteet koulutusta kohtaan voivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon lapselle tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua.

2. **Rakenteelliset tekijät:** Joissain yhteiskunnissa koulutusjärjestelmä saattaa olla epätasa-arvoinen tai vaikeasti saavutettavissa tietyille väestöryhmille. Tämä voi johtaa siihen, että kouluttamattomuus periytyy, koska tietyt ryhmät eivät saa tarpeeksi tukea tai resursseja koulutukseen osallistumiseen.

3. **Sosiaaliset normit:** Perheen ja yhteisön odotukset voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka paljon painotetaan koulutuksen merkitystä. Jos yhteisössä ei arvosteta koulutusta tai siihen ei kannusteta, lapset saattavat olla vähemmän motivoituneita hankkimaan koulutusta.

4. **Taloudelliset tekijät:** Taloudellinen tausta vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisia koulutusmahdollisuuksia lapselle tarjotaan. Köyhyys voi estää perheitä tarjoamasta lapsilleen laadukasta koulutusta, mikä voi johtaa kouluttamattomuuden periytymiseen.

Näiden tekijöiden yhdistelmä voi selittää, miksi kouluttamattomuus saattaa valitettavasti periytyä sukupolvelta toiselle.

Onnittelen sinua ja sisartasi koulutuksestanne ja sitoutumisestanne omiin tavoitteisiinne! Vaikka vanhempienne arvot ja elämäntavat eivät välttämättä olekaan olleet koulutuksen suhteen kannustavia, olette osoittaneet voivanne omaksua oman polkunne ja pyrkineet saavuttamaan korkeampaa koulutustasoa.

On tärkeää tunnistaa, että jokaisella on omat vahvuutensa ja intohimonsa, ja koulutus ei ole ainoa mittari menestykselle. Kuitenkin koulutuksella voi olla merkittävä vaikutus uramahdollisuuksiin ja elämänlaatuun. On hienoa nähdä, että olette molemmat päättäneet panostaa koulutukseenne ja tavoitella omia unelmianne, vaikka se saattaa olla vastoin vanhempienne näkemyksiä.

Tärkeintä on, että teette päätöksiä omien arvojenne ja tavoitteidenne pohjalta, ja näyttää siltä, että olette tehneet juuri niin. Olette oivaltaneet, että koulutuksen avulla voitte avata uusia mahdollisuuksia ja saavuttaa omat tavoitteenne. Jatkakaa rohkeasti omalla tiellänne ja olkaa ylpeitä saavutuksistanne!

Demarit joutuisivat kadehtimaan lapsiaan, jos nämä kouluttautuisivat kokoomuslaisiksi.

Nykyään tuntuu etttä kouluttautuneet poliitikot ovat erkaantuneet tavallisen köyhän ihmisen arjesta ja ruohonjuuuritasosta esim paikkakuntien käsityksestä josssa paikallinen yrittäjyys on kaiken a ja o käsittää millaisissa erilaiisissa olosuhteissa ja kulttuureissa yrittäjät toimivat lähelllä ihmisiä ja paikalllista väestöä. Hyvin rakennettuja pisa tutkimuksissa pärjääviä järjestetelmiä puretaaan.

"Kouluttanut itselleni maisteritutkinnon" ei kyllä kouluttautumisesta kieli.

Vanhempien esimerkillä ja asenteilla on valtava voima nuorten valintoihin. Jos vanhemmat ovat suorittavaa työtä tekeviä ja puhuvat halventavasti porvareista, herroista yms tarkoittaessaan pomojaan ja muita korkeammin koulutettuja, niin väkisinkin lapsi vuosien aikana imee nämä ajatusmallit. Vastaavasti, jos puhe on neutraalia tai arvostavaa, voi sekin vaikuttaa nuoren valintoihin. Toki vanhemmat voivat suoremminkin vaikuttaa. Esimerkiksi kieltäytymällä tukemasta nuorta taloudellisesti mikäli nuori aikoo hakea lukioon ja sen jälkeen yliopistoon eikä opiskella ammattikoulussa oikeisiin töihin.

Olen itsekin matalahkosti koulutettujen vanhempien (merkonomi ja rakennusmestari) korkeakoulutettu lapsi. Vaikka minua tuettiin tarvittaessa niin taloudellisesti kuin muutenkin (mm. isä vei minut pääsykokeisiin, lähdettiin ajamaan aamuyöllä), en tuntenut täysin kuuluvani yliopistoon ja akateemiseen maailmaan. Ekat pari vuotta oli melko orpo olo, koko ajan tuli vastaan uusia käytäntöjä, tapoja ja termejä, joita en ymmärtänyt. Gradun aikana tunsin viimein päässeeni sisään yliopistomaailmaan ja olevani samalla aaltopituudella ohjaajieni ja muiden tutkimusryhmän jäsenten kanssa. Ehkä tämä johtui siitä, että he olivat joko suunnilleen ikäisiäni tai ehtineet kouluttautua ja tehdä muits töitä ennen astumistaan yliopistomaailmaan. Tehtaalla alimman tason suorittavissa tehtävissä ja muissakin duunarihommissa olen paljon nopeammin tuntenut yhteenkuuluvuutta muiden kanssa (myös yliopistosta valmistumiseni jälkeen). Tämän pitkän selityksen pointti on ehkä se, että vaikka asenteet ja tuki kotona olisi kohdallaan, jokin näkymätön ja vaikeasti hahmotettava ero kuitenkin on olemassa useamman polven akateemisten ja duunaritaustaisten välillä.

Vierailija kirjoitti:

Demarit joutuisivat kadehtimaan lapsiaan, jos nämä kouluttautuisivat kokoomuslaisiksi.

Käytännöntasolla olen huomannut, että duunarit jotka joka käänteessä haukkuvat kaikkia ylempiään, ovat kuitenkin tavattoman ylpeitä lapsistaan, jos se hä käyvät hienoja kouluja tai saavat hienoja titteleitä työmarkkinoilla.

Mäkin menin lukioon miettimään Miksi haluaisin tulla isona. 

Järki periytyy. Ja loput opitaan esimerkin kautta.