Onko lapsettomien elämä helpompaa?
Olemme akateeminen vela-pariskunta erityisasiantuntijatehtävissä ja jatkuvasti tuntuu miten elämämme on paljon helpompaa ja kevyempää kuin lapsellisilla tuttavilla. Töiden lisäksi ei ole mitään velvoitteita ja hotellilomalle viikonlopuksi voi lähteä hetken mielijohteesta. Tuntuu kovasti, että lapsellisilla tuttavilla raha ja aika rajaavat voimakkaasti elämän mahdollisuuksia ja vapaa-aika menee vain palautumiseen. Miten te palstan lapsettomat/lapselliset koette asian?
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on teillä helpompaa, uskon sen.
Omat vanhempani, nyt jo kuolleet, pitivät elämänsä viime vuosia helppoina. Meitä lapsia on 4 eli aina oli joku auttamassa ostosten ja lääkärireissujen suhteen, aina joku lähti mukaan teatteriin tai näyttelyyn, aina joku haki kahville.
Olen hyvin onnellinen ja ylpeäkin siitä, että tällainen asenne on periytynyt seuraavalle sukupolvelle. Minulla on kaksi lasta, 35 ikävuoden ympärillä. Ja vaikka paljon enemmän tietysti käytän nettiä tilatakseni sitä sun tätä (ruuasta matkoihin, kautta linjan), tiedän että lapsistani ja lastenlapsista tulee minulle olemaan suuri apu vanhetessani. Eihän Se tarkoita sitä, etten osaisi vaikka siivouspalvelua tilata, tai vastehuoltoa, tai kirjastosta kirjoja, mutta lasten läsnäolo, yhdessä tekeminen, lämpö, huolehtiminen on se apu, jota te ette lapsiltanne saa.
Hei! Ihan semmoinen elämänkokemuksen tuoma viisaus sinulle, että älä laita mitään rahan varaan, varsinkaan jos sitä ei ole juurikaan enempää kuin muillakaan. Maailmassa on enemmän asioita mitä ei saa edes rahalla kuin mitä saa.
En tunne visiotasi tarkemmin, toivottavasti olet miettinyt sen monelta kantilta loppuun asti, ettet petä itseäsi. Suomalaisten kansansyntinä on luulla, että joku aina hoitaa ja ketään ei jätetä, koska tämä nyt on tämmönen kommunismi. Mutta ei se ole koskaan pitänyt paikkansa.
Ihan tuota samaa logiikkasi soveltaen ei voi myöskään koskaan luottaa lasten/läheisten ikuiseen apuun ja ainaiseen saatavilla olemiseen.
Ei, koska elämä ei jatku. Eikä osaa säveltää tai maalata tauluja, joilla muuten sais jatkuvuutta ilman jälkikasvua.
Nyt jonkun aikaa on kyllä. Mutta ei sitten, kun juna on jo mennyt. Jäät paitsi paljosta elämään liittyvästä. Ja vanhana varsinkin ikävämpää. Et voi pyytää/toivoa apua keneltäkään ja kukaan ei välitä sinusta.
Ne jotka valitsevat lapsettomuuden, katuvat myöhemmin. Ja mies saattaa vielä 55 v huomata virheensä ja lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Nyt jonkun aikaa on kyllä. Mutta ei sitten, kun juna on jo mennyt. Jäät paitsi paljosta elämään liittyvästä. Ja vanhana varsinkin ikävämpää. Et voi pyytää/toivoa apua keneltäkään ja kukaan ei välitä sinusta.
Ne jotka valitsevat lapsettomuuden, katuvat myöhemmin. Ja mies saattaa vielä 55 v huomata virheensä ja lähtee.
Nainenhan voi valita lapsettomuuden, mies tuomitaan lapsettomuuteen.
Tietenkin kaikkien kohtaamat haasteet ovat yksilöllisiä ja jossain kohtaa perhe voi auttaa selviämään vaikeista asioista. En kuitenkaan keksi tavalla lapsi olisi tehnyt helpompia näistä itselleni erittäin vaikeista parista viime vuodesta.
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme on vela pariskunta??
VELA = VapaaEhtoisesti LApseton
Nykyään on tosi yleistä että pitää päästä kaikesta mahdollisimman helpolla. Silloin kannattaa tosiaan jättää lapsentekohommat muille.
Tietenkin. Ei lapsia tehdä sen takia että se tekisi elämästä helpompaa. Tuntuu että monilla on nykyään pelko ottaa vastuuta tässä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi antaa niin paljon, ei mikään matkoilla otettu filmi tai valokuva saa minua iloiseksi, kuin kuvat lapseni eri kasvuvaiheista. Koulun alku, ylioppilasjuhla, intin vala. Valmitujaiset, häät. Kun ehtivät käymään syömässä, halaamme, se on elämän suurin onni🥰💕
Kysyttiinkö tätä?
En tiedä. Ei kukaan halua olla minun kanssani. Ei se mikään valinta ole ettei ole lapsia. M38
Kyllä minun elämä näyttää ja tuntuu helpommalta kuin lapsellisten. Ilman muuta. Minä huolehdin vain omista asioistani ja olen aikuinen eli helppo tapaus. Lapsellinen fasilitoi useamman ihmisen elämää.
Tilanteeni ei olisi tämä,vjos olisin vaikka sairas tai olisi päihdeongelmaa, tai tekisin liikaa töitä, tms. Elämän raskaus ja kiire eivät ole lapsellisten yksityisomaisuutta. Elämä voi olla vaikeaa monella tavalla.
Kovin kiitollinen olen omastani.
Vierailija kirjoitti:
Ei, koska elämä ei jatku. Eikä osaa säveltää tai maalata tauluja, joilla muuten sais jatkuvuutta ilman jälkikasvua.
Miksi sen elämän pitäisi jatkua? Minä koen oman elämäni suurimpana lahjana ikinä, kunnioitan sitä ja vaalin, elän täysillä. Sitten kun se loppuu, sitten se loppuu. Ei ole narsistista tarvetta että jatkuisi minun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai lapsettomilla on helpompaa. Itse en viitsi enää avautua lapseni ongelmista lapsettomille ystävilleni koska he vaan eivät tajua sitä huolen ja surun määrää. Enkä sitä heiltä odotakaan.
Minulla sama siinä mielessä, että lapselliset eivät ymmärrä millaista on olla lapseton, hyvässä ja haastavassa. Ei mitään vastakaikua, kun ei ymmärrystä ja yritetään vain tuputtaa sitä omaa kokemusta, joka ei resonoi.
Pitäisi äkkiä laittaa lapsiverot elikoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme on vela pariskunta??
Pariskunta, jossa kumpikaan ei halua lapsia
Suuri osa itseään velaksi väittävistä eivät vain ole saaneet haluamaansa lasta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään on tosi yleistä että pitää päästä kaikesta mahdollisimman helpolla. Silloin kannattaa tosiaan jättää lapsentekohommat muille.
Älä ny naurata. Lapsia tehnyt voi olla ettei ole paljon mitään tehnyt ollen jumalattoman laiska mennen riman alta ja joku lapseton voi olla raatanut töissä ihan älyttömästi ja vielä paljon muutakin.
Kuka noin yksinkertainen voi olla. Maailmassa on paljon raskaampia töitä kun kakaran vahtiminen.
En kyllä ala valehtelemaan, että minun elämä velana olisi raskasta ja vaikeaa. Se on oikein mielekästä ja hyvää.
En ole vela sen vuoksi, että en haluaisi ottaa vastuuta tai olisin laiska, vaan päinvastoin otan täyden vastuun. En synnynnäisesti ole koskaan halunnut lasta. Se olisi vastuun pakoilua, että lähtisin muiden odotusten mukaan tekemään tätä arvoa vastaan. Ulkoistaisin vastuun. No se on kyllä mahdotonta omalla kohdallani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jonkun aikaa on kyllä. Mutta ei sitten, kun juna on jo mennyt. Jäät paitsi paljosta elämään liittyvästä. Ja vanhana varsinkin ikävämpää. Et voi pyytää/toivoa apua keneltäkään ja kukaan ei välitä sinusta.
Ne jotka valitsevat lapsettomuuden, katuvat myöhemmin. Ja mies saattaa vielä 55 v huomata virheensä ja lähtee.
Nainenhan voi valita lapsettomuuden, mies tuomitaan lapsettomuuteen.
Mitenkä mies on tuomittu jos voi lähteä vapaasti. Ei ketään nykyään missään vankilassa pidetä.
Tottakai lapsettomilla on helpompaa. Itse en viitsi enää avautua lapseni ongelmista lapsettomille ystävilleni koska he vaan eivät tajua sitä huolen ja surun määrää. Enkä sitä heiltä odotakaan.