Åbo Akademin kasvatustieteen maisterin opettajien koulutusohjelman pääsyprosentti ensisijaisista hakijoista 333%
Hakijoita vain reilu neljäsosa aloituspaikkoihin nähden. Miksi työttömät eivät kouluttaudu opettajiksi kun tuonne pääsee opiskelemaan kuka tahansa?
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Toi vois itse asiassa olla työnä rennompaa kuin suomenkielisessä koulussa opettaminen. Eikö ruotsinkieliset puolusta omia koulujaan verisesti suomenkielisiltä? Tuolla ei varmaan ole liian kanssa S2-opiskelijoita, joten oppitunneilla voi jopa keskittyä opettamiseen.
Alkuun voi olla tuskaista opiskella ruotsin kielellä, mutta äkkiä siihen varmaan tottuisi. Eikö se olisi parempi nähdä vähän ylimääräistä vaivaa opintojen aikana, jos siitä on palkintona se, että seuraavat 40 vuotta menee töissä leppoisammin?
Tuonne opintoihin ei pääse sisään jollei puhu äidinkielentasoista ruotsia. Kouluihin ei haluta sellaisia opettajia jotka osaavat opetuskieltä puutteellisesti.
Opettajaksi pääsee näemmä helpommin kuin puhelinmyyjäksi. Se on jo jotain. Toki vaatii 5 vuotta koulussa istumista
Ruotsinkieliset mieluummin harrastelee vaikkapa purjehdusta kun pappa betalar kaiken kuin opiskelee itselleen ammatin?
Ei tuonne pääse kuin ruotsinkieliset. Eli oikea kysymys on, että miksei ruotsinkieliset hakeudu opettajiksi? Vai onko rima tuossakin liian korkealla ja pitää saada vielä helpompi vaasan ekonomikoulutus jotta voi tehdä perhefirmassa duunia toimitusjohtajana?
Onko sinusta kovinkin valtava etuoikeus se, että äidinkieleltään ruotsinkielinen lapsi saa kouluopetusta ruotsin kielellä?
Ruotsinkieliseen väestönosaa liittyy toki paljon erilaisia kalliita ja tarpeettomia turhuuksia. Ruotsinkielisten opettajien koulutus ei kyllä takuuvarmasti ole yksi niistä vaan se on asia, joka on pakko hoitaa ihan siinä, missä suomenkielisten opettajienkin kouluttaminen.