Lue keskustelun säännöt.
Rahapeliriippuvuus on tuhonnut elämäni. Se saa minut suunnittelemaan itseni lopettamista.
20.03.2024 |
Kulutusluottoja, velkaa, maksurästejä. Taas syömättä päiviä. Eipä tuota voi järjellä selittää.
Olen tuhonnut elämäni. Onneksi olen yksin kuitenkin niin ei ainakaan tee muiden elämästä helvettiä.
Ahdistaa niin paljon että ei tätä kestä. Hävettääkin niin paljon ettei tästä tohdi puhua. Casinot lupaavat paljon mutta eivät edes nykyään anna enää mitään takaisin, kai katsovat että olen jo niin riippuvainen että sama se vaikka ei voittaisi, pelaa silti.
Kommentit (125)
Nuo lopeta vaan kommentit kertoo siitä, ettei ihminen ymmärrä mitä on riippuvuus.
En tiedä kuinka paljon samaa peliriippuvuusessa ja syömishäiriössä pohjimmiltaan on, mutta sain kuulla tuota samaa aikanaan.
Ilman pelaamista joudut kokemaan todella kovaa ahdistusta, eikö näin? Joudut käymään kirjon erilaisia tunteita läpi, luultavasti joku suurempi syy on riippuvuutesi takana.
Toivottavasti saat apua 💕
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Peliriippuvuus on niiden velkojen takia todella pirullinen. Alkoholisti voi lopettaa juomisen, ja mennä muutaman viikon päästä vaikka töihin, kun terveys saliin ja alkaa rakentamaan elämää alusta. Peliriippuvainen voi lopettaa pelaamisen, mutta ne velat ja ulosotot seuraa seuraavat 15-20 vuotta vähintään. Ja säälliseen elämään ei pysty. Se on velkavankila ja tuomio on pidempi kuin Suomessa murhaajalla.
Suomessa on mahdollista viettää varsin mukavaa elämää myös pienituloisena. On paljon ilmaisia tai lähes ilmaisia harrastuksia, lähes ilmainen terveydenhuolto, mukavia vuokra-asuntoja, opiskella voi halutessaan ilmaiseksi uuteen ammattiin, nälkää ei tarvitse nähdä ja ruoka-apua saa hyödyntää kenenkään tuomitsematta, luonnostakin saa hyödyntää antimia vapaasti.
Tietenkin jos säällisen elämän mittarina on kallis talo ja auto, kaukomatkat ja puoliso joka on rahan ja materian perään, siinä tapauksessa ei hyvä elämä ole välttämättä saavutettavissa. Suhtautuminen elintasoon on kuitenkin pitkälti korvien välissä ja jos mietitään maailman mittakaavassa, elää Suomessa ulosottovelkainenkin ihan hyvää elämää jos vain itse haluaa sellaista elää.
En tiedä mihin tunteeseen riippuvuuteni edes liittyvät. Sisäinen maailmani on ollut solmussa jo todella nuoresta asti. Siellä on arvottomuuden, häpeän ja huonommuuden tunnetta. Että minussa on vikaa ja olen ulkopuolinen. Muistan jo lapsena katselleeni itseäni peilistä ja miettineeni kuinka häpeällinen olen.
On siellä ne traumatkin ja ottaa päähän, että olen niin herkkä etten ole päässyt niistä yli. Toiset kun vaan osaavat jatkaa elämäänsä, minä elän kuin varjossa ja persoonani on sidottu johonkin sellaiseen mitä en pysty tällöin spontaanisti kertomaan. Se on vain kokonaisvaltaista ja hyvin alas lannistavaa.
Ihan kuin olisin jo valmiiksi pilalla ollut aina. Sitten varmaan toteutan sitä ulospäin. Koen sisäisesti etten riitä enkä ansaitse mitään, se näkyy ulospäin.
Säälittävää, tiedetään tiedetään...
Niin ja siihen ulosottoasiaan. Ehkä niin käy. Ei minua se korkea elintaso missään muodossa kiinnosta vaikka se olisi mahdollista. Ei minua haittaa se että raha jää pieneksi koska ylipäätään minulla ei ole edes suurempia haaveita matkustella tai edes ostaa omaa taloa esimerkiksi. Se mikä tässä harmittaa, on se etten pärjää edes perus elämän ylläpidossa, ruoassa yms. Kyllä sitä on pettynyt itseensä ja miten voi olla näin..
En minä tiedä miten tässä elämässä pystyn olemaan. Tämä on vaan tosi pelottavaa ja raskasta elää itsensä kanssa. Olen vihainen ihan koko olemustani kohtaan.
AP
Ap, nuo itsesyytösten, itseinhon ja arvottomuuden tunteet ovat todella yleisiä traumahistorian omaaville. Omista ajatuksistasi ja tunteistasi tulee ajanmittaan itseään toteuttava ennustus ja pettymyksen ja sisäänkääntyvän vihan kalvava taakka vain kasvaa ja kasvaa vuosi vuodelta.
Juuri siksi terapia on niin suositeltavaa, koska sinun täytyy löytää uudelleen oma itsesi, se ainutlaatuisen arvokas ja kaunis olento joka ansaitsee osakseen hyvää ja rakkautta, se joka ei syyllistä itseään, joka osaa antaa itselleen anteeksi ja hyväksyä itsensä sellaisena kuin on, kaikkine vikoineenkin.
On tosi yleistä että ahdistusta yritetään paeta tai lääkitä päihtein, ylensyömällä, uhkapelaamalla, irtosuhteilla. Et ole ensimmäinen etkä viimeinen joka niin erehtyy tekemään, se on aivan inhimillistä ja ymmärrettävää. Älä ole siis itseäsi kohtaan liian ankara ja tuomitseva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuolta löydät paikkakuntakohtaisesti ja päivämäärittäin listattuna paikat jotka jakavat ruoka-apua. Rohkeasti vain hakemaan.
Tunnen kaksi ihmistä, joilla oli peliriippuvuus. Molemmat lähtivät oman käden kautta. Olivat alle 30-vuotiaita. Mieti sitä. Ota tämä vakavasti. Hyvä kun täällä juttelet. Se on alku.
Mieti. Jos et saat tätä kierrettä katki, tämä tuttujeni ratkaisu asiaan on sinunkin ratkaisusi. Et ensimmäistäkään peliä enää pelaa. Piste. Pysy hengissä. Keskity siihen ensimmäisenä. Älä yritä haalia selviämistehtäviä liikaa kerralla. Läkähdyt, sorrut ja sitten tulee se viimeinen ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi uusia peliongelmaisia ei enää tule ainakaan Suomessa, koska Veikkauksella on pelaa maltilla slogan.
Mitään lapsuudentraumoja on aivan turha kelailla. Vaikka miten niitä tonkisit esiin, ne eivät ole vaikuttamassa siinä pelitilanteessa eikä mikään taikalaatikko aukea vaikka kuinka oivaltaisit. Riippuvuus on dopamiinisidonnainen, aivoperäinen juttu, jota ei saa katki fiilistelemällä omaa arvottomuuttaan. Tämän toki tiesitkin. Monelle tupakoitsijalle auttaa se, kun konkreettisesti vaihtaa maisemaa vähäksi aikaa. Kun ei ole niitä totuttuja ympyröitä, kavereita ja tupakkapaikkoja, on helpompi kestää tupakanhimoa. Ehkä jokin sama logiikka auttaisi tässä? Miksi menet sinne kasinolle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki addiktiot ovat sairauksia ja niin niihin tulee suhtautua. Ei kukaan toivu syövästäkään yksin ilman apua, miksi joku toipuisi vakavasta addiktiostakaan yksin ilman apua?
Joskus syöpä voi uusia vielä leikkauksen jälkeenkin ja tarvitaan uusia hoitoja tai jopa leikkausta, niin voi käydä addiktioidenkin kanssa kun niistä pyristellään irti. Tärkeintä on hakea apua ja yrittää rohkeasti, olla pelkäämättä takapakkeja jo ennakkoon ja jos sellaisia tuleekin niin ei saa luovuttaa. Hiljalleen himo hiipuu ja hiipuu, hiljalleen tilalle löytyy jotakin uutta ja terveempää. Ihmeet ei tapahdu itsestään, eikä yhdessä yössä, joten kärsivällisyyttäkin tarvitaan.
Apua on saatavissa .. Kokemuksesta voin kertoa että kyllä peliriippuvuudesta toipuu ihan normi kansalaiseksi. Ulosotossa velkoja maksettu nyt kaksi vuotta ja kaksi edessä. Pelihimoa ei enää ole..
Eli rohkaisen kaikkia hakeutumaan ilmaisiin verkkoterapioihin tai ryhmiin. Se auttaa näkemään että et todellakaan ole yksin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Apua on saatavissa .. Kokemuksesta voin kertoa että kyllä peliriippuvuudesta toipuu ihan normi kansalaiseksi. Ulosotossa velkoja maksettu nyt kaksi vuotta ja kaksi edessä. Pelihimoa ei enää ole..
Eli rohkaisen kaikkia hakeutumaan ilmaisiin verkkoterapioihin tai ryhmiin. Se auttaa näkemään että et todellakaan ole yksin..
Kiitos. Onnea jatkoosi. AP
Vierailija kirjoitti:
Mitään lapsuudentraumoja on aivan turha kelailla. Vaikka miten niitä tonkisit esiin, ne eivät ole vaikuttamassa siinä pelitilanteessa eikä mikään taikalaatikko aukea vaikka kuinka oivaltaisit. Riippuvuus on dopamiinisidonnainen, aivoperäinen juttu, jota ei saa katki fiilistelemällä omaa arvottomuuttaan. Tämän toki tiesitkin. Monelle tupakoitsijalle auttaa se, kun konkreettisesti vaihtaa maisemaa vähäksi aikaa. Kun ei ole niitä totuttuja ympyröitä, kavereita ja tupakkapaikkoja, on helpompi kestää tupakanhimoa. Ehkä jokin sama logiikka auttaisi tässä? Miksi menet sinne kasinolle?
Aivan, riippuvainen ihminen hakee mielihyvää mutta miksi? Mikä aiheuttaa elimistössä epänormaalin mielihyvähormoni vajeen? Vajaus on selkeä fysiologinen syy, mutta onko se jonkin asian seurausta?
Dopamiini ei saa meitä tuntemaan mielihyvää siitä, mitä meillä on, vaan se palkitsee siitä, että haluamme jotakin.
Se käskee meitä haluamaan uutta ja tekemään vielä enemmän ja vielä paremmin. Se saa meidät ottamaan riskejä. Se on myös erilaisten riippuvuuksien taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnen yhden ex-peliriippuvaisen. Heikkoutena oli nettipokeri, johon saattoi hujahtaa 500 euroa yhdessä illassa eikä voittoja tullut. Siinä sitten oltiin lainailemassa rahaa tuttavilta aina siihen asti, kunnes kukaan ei enää lainannut mitään. Kaikki tiesivät että raha menee pelaamiseen, eikä kaveri maksa sitä takaisin.
Kaveria painoivat lapsuuden traumat, ja tuossa tilanteessa siihen kehittyi lisäksi häpeä siitä, että hänen riippuvuutensa oli tullut näkyväksi. Hän huomasi etteivät ihmiset enää luota häneen - ei edes silloin kun hänellä oli vakaa aikomus ostaa lainaamallaan rahalla ruokaa ja maksaa myöhemmin takaisin.
Kaveri kävi syvissä vesissä tunteidensa kanssa, mutta sai kuitenkin lopulta lopetettua pelaamisen. Muiden ihmisten luottamus palasi tämän myötä, ja kaikki olivat vilpittömän iloisia siitä että hän toipui. Loppuelämänsä kaveri joutuukin sitten välttelemään kaikki mahdollisia tilanteita, joissa pelataan yhtään mitään pienestäkin rahasta, ettei riippuvuus laukea uudestaan.
Toisinaan sanotaan, että alkoholisti toipuu juomisestaan vasta sitten, kun menettää viinan vuoksi kaiken. Joillekin riittää että lähtee työt alta, mutta toisilta pitää lähteä työn lisäksi asunto, parisuhde, lapset ja terveys, ennen kuin alkaa toipuminen. Näen, että sama pätee mihin tahansa riippuvuuteen: eihän se ongelma ikinä realisoidu itselle, jos ei joudu konkreettisesti kohtamaan sen aiheuttamia ikäviä seurauksia. Näen, että sinä olet jo kohdannut niitä. Kärvistelet itsetuhoisten ajatusten kanssa, mikä on selvä merkki siitä että olet todella lopussa tilanteessasi. On helppo huudella sivusta että lopeta pelaaminen - ihan yhtä helppoa kuin pyytää alkoholistia lopettamaan juominen, ketjupolttajaa lopettamaan polttaminen, ja anorektikkoa syömään kerrosateria. Mutta kun asiat eivät ole näin yksinkertaisia riippuvuudesta kärsivälle - jos olisivat, niin jokainen peliriippuvainen lopettaisi pelaamisen, jokainen alkoholisti juomisen jne.
Suosittelen, että et jää yksin. On hyvä että purat ajatuksiasi tänne, ja saat täällä osin hyviäkin neuvoja. Itsetuhoisuuteen saa apua 24/7 mm. valtakunnallisesta kriisipuhelimesta tai päiväsaikaan kriisikeskuksesta. Peliriippuvuuteen sitten tulee hakea apua muualta, esim. vertaistukiryhmästä. Kaiken avain on se että itse haluat toipua, ja näin asia näyttää olevan. Vielä vain on tehtävä työ sen toipumisen eteen, ja siihen voi saada huomattavaa apua joltain joka on käynyt saman läpi, tai joka on aiemmin auttanut muita samassa tilanteessa olleita.
Voimia sinulle! Avun hakeminen ei ole häpeällistä, vaan merkki siitä että otat vastuun omasta itsestäsi ja että aiot saada elämäsi kuntoon.
Apua saa!!! Älä ikinä lannistu
valtion ul virasto tap a
Meidän kaikkien pitäisi vain takoa yhtä
olet antanut valtiolle jo kaikkesi joten
Lopetat pelaamisen, teet useampaa työtä ja maksat pois velkasi.
Elämä jatkuu.
Hanki Gamban -ohjelma puhelimelle tai tietokoneelle, joka blokkaa kaikki pelisivustot. 30€ vuosimaksu.
https://gamban.com/
raha-automaattiyhdistys rakasti kaikkien Suomalaisten tuloja laittamalla pelejä vaikka kauppoihin! Ei ole Sinun syy, että kolikot kilisivät sijoittajille. Kaikki rakastavat pienestä tai jopa isosta voitosta?
Aina kun on kyse rahasta niin huijjarit osaavat
r a y on huijjari joka uskottelee antavansa pelaajille... voi voi voi
Ap voimia! Ite pelasin vuosia sitten ja naiivisti aattelin että joskus voitan. Lopulta tuli järki päähän ja lopetin. Harmittaa kyllä jälkeenpäin muttei sille mitään voi. En oo pelannu vuoteen ees mitään peliä. Nykyään lasken rahani tosi tarkkaan ja ei mitään järkeä laittaa ees sitä pientäkään summaa mihinkään peliin koska sillä saa jo jotain muuta.
Ei näitä riippuvuuksia tajua, kuin itse kokeneet. Ulkopuoliselta vaikuttaa ihan järjettömältä touhulta. Onnistuneita tukiryhmiäkin on joillekkin löytynyt, melkein ilmaiseksikin.