Mielenterveysongelmia vai muuta?
Olen oireillut aina, ja päässyt muutaman kerran keskustelemaankin asioistani jonkun kanssa. Ehkä minulla on ollut vain huonoa tuuria, mutta tuntuu että minua ei vaan oteta tosissaan. Oikeastaan en edes tiedä ovatko nämä mt-ongelmia, kun osa näistä asioista on ollut aina.
Normaalin ahdistuksen ja masennuksen tyyppisen oireilun lisäksi minulla on epäilty adhd:ta tai autismia, mutta en sovi oikein noihinkaan kategorioihin. Uneni ovat ajoittain todella todenmukaisia, lapsena en hahmottanut kunnolla mikä oli ollut unta ja mikä ei. Unet voivat vieläkin pilata minulta jotain, koska aivoni käsittelevät ne samalla vakavuudella kuin aidosti tapahtuneet asiat. Jonkinasteista synesteesiakin minulla on, maistan välillä kuulemani asiat suussani. Siis niin että puun yhteen kalina saattaa tuoda puun maun suuhuni. Epämiellyttävä vaiva.
Teininä oli joinain kausina harhoja, olin pari kertaa täysin vakuuttunut siitä että sängyssäni elää ötököitä ja että tekstit joita en lue, katoavat olemasta. Kehossani on useita kohtia, joiden koskettaminen tuntuu ihan muualla kehossa. Pienikin säikähdys saa usein täyden paniikin aikaan, jonka aikana näköni sumenee. Kaikista lääkekokeiluista on tullut näköhäiriöitä, niistäkin joista ei missään nimessä pitäisi tulla.
On muutakin ja näistä huolimatta olen kai jotenkin normaalin oloinen. Opiskelen hankalaa alaa, mutta toisaalta olen joissain arkisissa asioissa järkyttävän huono. Tuntuu etten hahmota monia asioita muiden lailla.
Kommentit (29)
Ei ole normaalia, eikä kuulosta yhtään autismin tai ADHD n aiheuttamalta. Kyllä mä vaatisin päästä psykiatrin tutkimuksiin.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/psyykkisesti-oireilevalta-n…
Kohonneeseen psykoosiriskiin liittyvät näkövääristymät ja näköharhat ovat yhteydessä itsetuhoiseen ajatteluun psyykkisesti oireilevilla nuorilla. Näin kertoo tuore suomalaistutkimus. Psykoosin riskistä kertovat oireet alkavat yleensä huomattavasti ennen kuin varsinainen psykoosisairaus puhkeaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia, eikä kuulosta yhtään autismin tai ADHD n aiheuttamalta. Kyllä mä vaatisin päästä psykiatrin tutkimuksiin.
No miksi? Ennen aikojen alussa psykiatrit olivat arvostettuja älykkäitä ihmisiä jotka tutkivat ihmisiä sisältä ja ulkoapäin. Kaikki on alkanut halusta ymmärtää enemmän ihmisten toimintaa kuten sairauksiakin ja kehon toimintaa tietenkin lääkärien toimesta. Mitä sinä voit saada nykyisin psykiatrilta itsellesi?
Vierailija kirjoitti:
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/psyykkisesti-oireilevalta-n…
Kohonneeseen psykoosiriskiin liittyvät näkövääristymät ja näköharhat ovat yhteydessä itsetuhoiseen ajatteluun psyykkisesti oireilevilla nuorilla. Näin kertoo tuore suomalaistutkimus. Psykoosin riskistä kertovat oireet alkavat yleensä huomattavasti ennen kuin varsinainen psykoosisairaus puhkeaa.
Psykoosisairaus on eri asia kuin psykoositila eli käytännössä tilanne. Kaikki eivät sairastu psykoosisairauteen vaikka heillä olisikin psyykkistä sairastumista, kaikki eivät edes koskaan koe psykoositilannetta eli käytännössä vajoa psykoosiin. Psyykkisesti sairailla esiintyy kyllä esimerkiksi humalatilojensa aikana tajunnan muutoksia jolloin henkilö saattaa olla hyvin joko sekavassa tilassa tai käyttäytyä varsin arvaamattomasti. Älä kysy mistä tiedän. Sekavuustilojakin on erilaisia ja havainnollistaakseni asiaa voin kertoa että joillakin jo pienikin määrä nousee hattuun ja henkilö voi olla sekavan oloinen. Samaten hyvin väsyneenä voi olla sekavuutta tai aivosumua. Kaikki eivät aina edes näe kaikista näitäkään asioita. Ja paljon muuta. En valitettavasti nyt ehtinyt avata linkkiä mutta katson myöhemmin, varmasti mielenkiintoinen sekin. Ymmärrys on aika puutteellista eikä kannata toivoa sairastuvansa, ei se terveyttä korvaa koskaan.
Itsellä herääviä ajatuksia:
- Miksi koet nuo kertomasi asiat ongelmiksi?
- Entä onko sinulla omaa ajatusta siitä, mistä ne johtuvat?
- Sanot, ettei sinua ole otettu tosissaan. Mitä tarkoitat sillä ja osaatko sanoa tarkemmin, miten toivoisit sinua kohdeltavan terveydenhuollossa?
- Sinulla on "normaalia ahdistuksen ja masennuksen tyyppistä oireilua". Millaista se on (jos haluat avata asiaa tarkemmin)?
Vierailija kirjoitti:
Itsellä herääviä ajatuksia:
- Miksi koet nuo kertomasi asiat ongelmiksi?
- Entä onko sinulla omaa ajatusta siitä, mistä ne johtuvat?
- Sanot, ettei sinua ole otettu tosissaan. Mitä tarkoitat sillä ja osaatko sanoa tarkemmin, miten toivoisit sinua kohdeltavan terveydenhuollossa?
- Sinulla on "normaalia ahdistuksen ja masennuksen tyyppistä oireilua". Millaista se on (jos haluat avata asiaa tarkemmin)?
Hyviä kysymyksiä mielestäni. Jos sanotaan että kukaan ei ota tosissaan niin miksi ei ota? Eikö oikeasti ymmärretä ihmisen hätää vai eikö ihminen kerro selkeästi näistä kokemuksistansa sekä muista huolista? Olen sitä mieltä että jos haluaa apua niin pitää kertoa kaikki niin täsmällisesti kuin pystyy, voi kertoa myös sen kaiken miltä milloinkin tuntuu kuten myös sitä omaa pohdintaa kaikesta. Kaikki ulos ja framille, siinä olisi töitä lääkäreille ja kaikille psykiatreille kuten terapeuteillekin. Lääkkeet tehoavat harvoin kai ja lähinnä sairaalaympäristössä näitä onkin käytetty. Mikään mielialalääke tai psyykelääke ei ole tae siitä että olo kohenee tai että kaikki nk. oireet poistuisivat. Lääkäriin aina kun oma terveys huolettaa, lääkärin kautta asiat selviävät tai saa neuvoa asioidensa edistämiseksi.
Luitko aloituksen? Eihän aloittaja noin sanonut.