Heh, uusimmasta MN:sta saamme lukea, kuinka Saimi Hoyerin (!) elämä on kääntynyt päälaelleen. ;-)

Ja 1-vuotias on muutenkin siinä iässä, että silloin yleensä kolisee, kun silmä välttää.. 27

sinä jonka mies istuu paskalla puol tuntia...

niin ottaako se joka kerta jonkun lehden paskalle mukaan? mua ainakin alkais ärsyttää jos miehen paskareissut alkaa vaan venymään ja vanumaan.

silloin kun mulla on menkat niin en tod päästä yhtäkään lasta vessaan mukaan. kyllä sen aikaa pitää odottaa oven ulkopuolella.

meidän lapsi nukkuu vain sylissä ja niin, että koko ajan hyssytetään ja kävellään. krjoitan tätäkin seisten. välillä lapsi ei nuku lainkaan esim. koko vuorokauden aikana kolme tuntia. mies käy töissä ja rakentaa, eli ei siis voi valvoa aina öisin. olen nukkunut kolmen kuukauden ajan keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa. lääkärissä on käyty eikä mitään ole löytynyt.



ärsyttää mielettömästi nuo puheet, että kolme kuukautisen vanhemmat ei tiedä mitään, prkl.

Vierailija:

meidän lapsi nukkuu vain sylissä ja niin, että koko ajan hyssytetään ja kävellään. krjoitan tätäkin seisten. välillä lapsi ei nuku lainkaan esim. koko vuorokauden aikana kolme tuntia. mies käy töissä ja rakentaa, eli ei siis voi valvoa aina öisin. olen nukkunut kolmen kuukauden ajan keskimäärin neljä tuntia vuorokaudessa. lääkärissä on käyty eikä mitään ole löytynyt.

ärsyttää mielettömästi nuo puheet, että kolme kuukautisen vanhemmat ei tiedä mitään, prkl.

aktiivisesti unohtaneet tai sitten niillä on ollut hyvä tsäkä.



Minusta mikään muutos mikä on tapahtunut elämässäni ei ole suuruudeltaan verrannollinen siihe, mitä oli se eka vuosi esikoisen kanssa. Oli ihan hirveää opetella toimimaan univelkaisena. Vauvat eivät nimittäin nuku ollenkaan yleisesti yöllä 8h putkeen ja kun ei aiemmin ole joutunut tekemään mitään riittämättömillä yöunilla, opettelu heräämään 1-3h välein joka helvetin yö meinasi ainakin minut tehdä hulluksi. samoin ylipäänsä omasta tilasta ja riippumattomuudesta luopuminen.



Tuon murroksen jälkeen kaikki muu on ollut helpompaa. Seuraavan lapsen kanssa valvominen ei ollut yhtään niin kamalaa kun tiesi että väsyneenäkin voi elää.



Ja se väsymys ja vessaanpääsemättömyys unohtuu. Minusta esikoisen tuoreet vanhemmat tietävät vauva-ajasta enemmän kuin kukaan, täysin älytöntä vähätellä..



T. äiti, lapset 6v, 9v, 13v

Kun on 4 lasta ja oikeesti tuhansia valvottuja öitä, raskauspahoinvointeja, vesirokkoja, vatsatauteja, yskiä, nuhia, uhmaikiä, koulunaloittamisia, pienempiä ja isompiakin tapaturmia, talon rakentamista, pihatöitä jne jne jne, ei voi muuta sanoa kuin että ihan lämmin hymynkare suupielessä sitä lukee ja kuuntelee esikoisvauvan äitejä.



Ekan lapsen vauva-aika tuntui niin raskaalta, nyt muutama valvottu yö ei enää tunnu missään. Kaikkeen tottuu, vähempään uneen, lasten itkuunkin tietyllä tavalla, siihen, että elämä on välillä raskastakin ja välillä ihanaa. Oppii arvostamaan elämän pieniä hyviä asioita.



Ei muuta kuin kaikkea hyvää Saimille uuteen elämään ja äitiyteen.

Saimihan sanoo että :



Kaspar on rauhallinen, terve vauva, joka nukkuu yönsä kohtuullisesti.

Elämä ollut paljon helpompaa, kuin ystäväni etukäteen kertoivat. Ei tämä olekaan kaaosta niinkuin pelkäsin.



Joku taitaa taas sepittää otsikon perusteella ihan omiaan.

Kyse on ihan samasta kuin jos ajattelee jotain maratonjuoksua. Hyväkuntoisena se onnistuu, huonokuntoisena siihen voi kuolla.



Ärsyttää kun " konkarit" sanovat että joku aloittelija ei tiedä mistään mitään. Kun homman osaa, on aika paljon vaikeampi tavoittaa sitä kaaosata siinä opetteluvaiheessa kuin sellaisella ihmisellä joka elää tilanteessa.



38

Oletko kokeillut antaa lapsen itkeä hetken? Saattaa itkeä ihan vain unisuuttaan?

Meillä oli just tuollainen vauva, mitään vikaa ei ole tähän päivään mennessä löytynyt. On vaan aina ollut superhuono nukkuja, eli ei herättänyt 6 kertaa yössä, koska ei välillä nukkunut koko yönä. Siihen verrattuna muutaman yön valvominen ei todellakaan ole mitään, kuten neljän lapsen äiti sanoi.



Olen kanssasi samaa mieltä, että joskus jo kolmen kuukauden perusteella voi tietää enemmän kuin monen lapsen jälkeen. Itselläni on jo enemmän lapsia, mutta todella ei monen lapsen kanssa ole ollut niin haastavaa kuin sen yhden tosi vaikean.



Ja tää samainen lapsi huusi vessan oven takana kaksi vuotta joka ikinen kerta, huusi, vaikka ovi oli aukikin. Ihmettelen kuka jaksaa sellaista kevein mielin. Ei ole näiden ovensulkijaäitien lapset tainneet jaksaa kahta vuotta huutaa.

35 on nukkunut kuukausikaupalla 4 tuntia yössä, eikä varmasti väsymykseltään enää edes herää ihan pikku inahduksiin. Kyseessä on vaativa vauva, joka tarvii huomattavasti normaalia enemmän syliä ja hoivaa. Huudattaminen vain pahentaa tilannetta.



Sulla ei kyllä ole voimia lukemiseen, mutta annan nyt kuitenkin suosituksen: Liisa Keltikangas-Järvinen: Temperamentti - ihmisen yksilöllisyys. Kirja kertoo temperamentistä yleisesti, mutta esimerkit ja lukuisat yksityiskohdat kertovat usein vaativista vauvoista. Itse sain paljon lohtua tuosta kirjasta, kun olin täysin uupunut.

Lapsiperheen arkihan on juuri sellaista, kun kyseisessä perheessä kulloinkin on menossa.

Ensimmäisen lapsen kanssa synnyin itse äidiksi ja paljon lapsia hoitaneena olin järkyttynyt, kuinka paljon vauva voi itkeä->minulla oli koliikki vauva.

Sen yhden kanssa sitten opeteltiin olemaan perhe ja vastuussa pienestä vauvasta. Sittemmin lapsia on tullut kaksi lisää ja kaikenlaista on tullut koettua.

Silti pienen vauvan äiti ei ole sen vähäpätöisempi äitinä, kun minä kolmen jo ison lapsen äitinä.

Ihan yhtälailla siinä oli uutta ja haastetta päiville ensimmäisen lapsen kanssa. Tottakai lasten kanssa asiat ovat rutinoituneet, mutta siltikin eteen pukkaa uutta yhä edelleen. Ja siitä ensimmäisestä vauvasta ja omasta äitiydestä se alkoi.

Minusta on todella vähättelevää väittää, että vauvan äiti ei tiedä elämästään mitään. Hänhän sitä arkea elää ja juuri sitä vaihetta. Se on hänen lapsiperheen elämää. Minun lapsiperheen elämäni on aivan toisenlaista, mutta täytyy sanoa, että aika on kullannut muistot, enkä todellakaan muista enää miten vauvaperheessä elettiin, oltiin ihan koko ajan kiinni vauvassa.



Avarampaa mieltä mammoille toivottaen

äiti ja lapset 5, 10 ja 12.