Miksi uskotaan kyseenalaistamatta neuvolan tätiä, eikä luoteta äidinvaistoon sekä oteta selvää asiantuntijoilta???

Vielä piti lisätä tuosta terkasta, että Äiti on kuitenkin yhdessä asiassa terkkaa asiantuntevampi juuri oman lapsen kohdalla, vaikka tekka on ammattilainen ja äiti ei olisi. Nimittäin äiti on äiti juuri sille lapselle ja näkee lasta joka päivä ja tuntee herkillä äidinaisteillaan. :) Terkkaa onkin viisasta kuunnella ja suodattaa sitten tarpeen mukaan.

Täällä palstoilla näkee usein viestejä, joissa jopa kuukausi kaupalla on seurattu vauvan pahenevia oireita (ihottumaa, itkuisuutta, runsasta pulauttelua, ripulia, jatkuvaa heräilyä, syömästä kieltäytymistä jne.) ja ei ole käyty kuin korkeintaan terveyskeskuslääkärillä. Jokainen voisi kuvitella tällaiset oireet itselleen tai vaikka miehelleen, eikö jo yrittäisi hakea apua muualtakin? Säälittää nämä pienet vauvat, joita kiedotaan kapaloon, hyssytellään ja yritetään syöttää enemmän/vähemmän, näin esimerkiksi, kun taustalla on allergia tai refluksitauti tms. Itse olen omakohtaisesti todennut, että allergiasioissa puhumattakaan refluksitaudista neuvolan ja terveyskeskuslääkäreiden tietämys on puhdas nolla. Myös heidän määräämänsä lääkitys (jos sellaista sattuu saamaan), harvoin osuu kohdalleen. Eikö ole parempi käydä (erikois)lääkärissä yksi turha kerta kuin antaa lapsen kärsiä turhaan? Se, että joku lääkäri tai neuvolan täti vähättelee oireita, ei tarkoita että hän olisi oikeassa. Tuntuu, että kolmen asian piikkiin menevät nämä vauvojen vaivat: koliikin, rintaraivareiden tai " vauvat vain ovat tällaisia" . Meidän vanhempien kannattaisi muistaa, että lapsia hoitavat parhaiten lastenlääkärit ja lapsiin erikoistuneet erikoislääkärit. Olen myös saanut karvaasti kokea, että imetysohjaajat antavat vääränlaista tietoa, heille kaikki rimpuilu ja kieltäytyminen rinnasta on rintaraivareita. Itse yritän omalta kohdaltani lisätä neuvolan tätimme tietämystä allergia-asioista, jospa siitä olisi hyötyä jollekin toiselle vauvalle, mutta meidän lapsen asioita hoitaa lastenlääkäri, muiden neuvot suodatan hyvin tarkasti.

Kylläpäs on oikein virallinen ketju, jossa " puheenjohtaja" käy arvioimassa osallistujien kommentteja... (vitsi!)



Siis en kyllä ymmärrä, mitä tarkoitat " neuvola yleensä" tai ylemmän tason -keskusteluilla. Eiköhän suurimman osan äideistä neuvolakokemus perustu täysin yhteen tai max kahteen neuvolaan, joten tuskinpa kovinkaan moni voi tarjota tähän ketjuun muuta, kuin oman mutu-tuntumansa omasta neuvolastaan. Eikä tässä ketjussa ainakaan mun mielestä ole ollut mitään epäasiallista.



Jos keskustelun aihe oli: Onko järkevää noudattaa saatuja ohjeita sokeasti vai käyttää myös omaa järkeä? Niin tietenkin... tuskin kukaan vastaa tähän ketjuun, että " en käytä aivojani vaan teen 100% sesti niin kuin neuvolassa sanotaan" ... että jos sellaista vastausta halusit, niin juu olen kanssasi samaa mieltä :-)



Mutta sitten vielä tuosta omasta äidin vaistosta. Kyllä mun äidinvaistoni oli aika hukassa sanotaanko nyt vaikka ensimmäisen 8kk. Sen jälkeen aloin ensimmäistä kertaa tuntea, että toi pieni tyyppi onkin aika ihmeellinen pikku mies ja tuottaa iloa. En olisi ihan uskaltanut pelkkään omaan vaistooni nojata vaan onneksi oli neuvola, joka antoi vinkkejä ja ajatuksia, miten toimia.



Ja kyllä mun äidinvaistoni esim. nyt sanoo, että voisin meidän 11kk pojalle antaa jo ihan tavallista maitoa, mutta silti olen päättänyt odottaa sinne 1v asti, kun neuvolasta on niin sanottu. Ei siihen mitään järkevää syytä ole, mä vaan olen ajatellut, että kai se ohje johonkin järkevään perustuu :-)

Kamu75; Juuri noita asioita olen miettinyt mitä sinäkin. Toivottavasti mahdollisimman moni ymmärtää tämän, jos vauvalle ilmenee allergiaoireita tai muuta erikoislääkäriä tarvitsevaa huolen aihetta. :)

Oodi77;lle Hehehee, ihana vitsi. Olen täällä otsa kurtussa koneen vieressä vaanimassa, mikäli vääränlaisia kommentteja ilmenee! :D

Ei vaan oikeesti, kaikella mahdollisella kyvylläni yritin vain selittää, et toivon puhuttavan Kissasta, enkä yleensä kissaeläimistä. (olipa hölmö vertaus) hihi.. No jokatapauksessa toistamiseen kerron, että kommenttisi oli asiallinen ja hyvä, kuten muutkin kommentit tässä ketjussa. Ainoastaan halusin ettei mene neuvola puolesta/vastaan keskusteluksi. Semmoinen pino voi olla sit erikseen.

Puhuit jostain " ylemmän tason" keskustelusta, joka tämä mielestäsi on? Ehkä kaikki keskustelut, joissa puhutaan aiheista, mistä sinulla ei ole henkilökohtaista kokemusta ovat ylemmän tason keskusteluja? Tällä tarkoitan sitä, että ne, joita tämä keskustelu koskee ovat kokeneet esim.lapsensa allergioita, erikoislääkäreillä juoksemisia, imetysasiassa jotain ongelmaa (neuvolasta oikeanlaista apua/neuvoa saamatta) ym. vastaavaa. :) Hienoa, jos olet todella säästynyt kaikilta erikoislääkäriä vaativilta murheilta ja ongelmilta sekä saanut neuvolasta tarvittavan avun! Siitä olen vilpittömän iloinen puolestasi! Kaikilla näin vain ei ole ja toivottavasti osaavat hakea apua sieltä mistä sitä saa! :)

Koppis kovakuori :D

oodi77:

Kylläpäs on oikein virallinen ketju, jossa " puheenjohtaja" käy arvioimassa osallistujien kommentteja... (vitsi!)

Siis en kyllä ymmärrä, mitä tarkoitat " neuvola yleensä" tai ylemmän tason -keskusteluilla. Eiköhän suurimman osan äideistä neuvolakokemus perustu täysin yhteen tai max kahteen neuvolaan, joten tuskinpa kovinkaan moni voi tarjota tähän ketjuun muuta, kuin oman mutu-tuntumansa omasta neuvolastaan. Eikä tässä ketjussa ainakaan mun mielestä ole ollut mitään epäasiallista.

Jos keskustelun aihe oli: Onko järkevää noudattaa saatuja ohjeita sokeasti vai käyttää myös omaa järkeä? Niin tietenkin... tuskin kukaan vastaa tähän ketjuun, että " en käytä aivojani vaan teen 100% sesti niin kuin neuvolassa sanotaan" ... että jos sellaista vastausta halusit, niin juu olen kanssasi samaa mieltä :-)

Mutta sitten vielä tuosta omasta äidin vaistosta. Kyllä mun äidinvaistoni oli aika hukassa sanotaanko nyt vaikka ensimmäisen 8kk. Sen jälkeen aloin ensimmäistä kertaa tuntea, että toi pieni tyyppi onkin aika ihmeellinen pikku mies ja tuottaa iloa. En olisi ihan uskaltanut pelkkään omaan vaistooni nojata vaan onneksi oli neuvola, joka antoi vinkkejä ja ajatuksia, miten toimia.

Ja kyllä mun äidinvaistoni esim. nyt sanoo, että voisin meidän 11kk pojalle antaa jo ihan tavallista maitoa, mutta silti olen päättänyt odottaa sinne 1v asti, kun neuvolasta on niin sanottu. Ei siihen mitään järkevää syytä ole, mä vaan olen ajatellut, että kai se ohje johonkin järkevään perustuu :-)

Mielestäni on kummallista, että jonkun mielestä tämä ketju on neuvolan haukkumista. Mielestäni kaikkea saa ja pitää välillä arvioida. Neuvolajärjestelmä on toki hieno, mutta kyllä kaikessa on aina parantamisen varaa ja se ei myöskään tarkoita sitä, ettei oltaisi tyytyväisiä siihen mitä on tarjolla/saadaan.



Neuvolan tädit ovat hyvin erilaisia ja itselläni on valitettavasti viidestä eri terkkarista hyvin erilaiset kokemukset! :D Toiset ottavat asiat lähemmäs sydäntään,jaksavat olla empaattisia ja kannustavia ja toisille ehkä työ on vain tapa ansaita elanto niin kuin kenelle hyvänsä. Sitäpaitsi kyllä neuvolan ohjeita saa kyseenalaistaa, onhan moni asia jota neuvolassa esim. 70-luvulla uskoteltiin todettu lapselle jopa haitalliseksi myöhemmin, esim. imetys vain neljän tunnin välein ;D Kirjoittajan pointti mielestäni oli siinä, että äidit uskaltaisivat luottaa enemmän itseensä ja äidinvaistoonsa, kuin neuvolan tätiin. Tietenkin neuvola on paikka josta saa ja täytyy kysyä ohjeita, kun siltä tuntuu.



Ensimmäisen lapsen kanssa on alussa usein hyvin hukassa ja se on ihan luonnollista, onhan se hyppy tuntemattomaan...Ehkä se luottamus itseensä lapsenhoitajana tuleekin nimenomaan vasta toisen, ehkä vasta kolmannen lapsen kohdalla jne...Itsestäni tuntuu tällä hetkellä siltä, että ehkä jos joskus saisin/haluaisin/tekisin (?!!) kolmannen lapsen, uskaltaisin vasta hänen kohdallaan olla varma siitä, että minä itse olen loppujen lopuksi lapseni paras asiantuntija, sillä tunnen hänet parhaiten. Näin useat lääkäritkin sanovat suoraan vanhemmille, kokeneetkin sellaiset! Sitä varten neuvola on, että sieltä saa tietoa ja ohjeita...mutta joskus ne ohjeet ovat kummallisia. Itsellänikään ei koskaan ole ollut ongelmia kenenkään terkan kanssa, mutta mielessäni olen monesti ajatellut, että voi ei...kun joskus esim. soitin keskustellakseni lapseni itkuisuudestani, niin minulta kysyttiin, että " onko lapsi nälkäinen..." Hoh-hoijaa, eipä itselleni sitten ensimmäisenä tullut mieleen teki mieleni vastata!!! Terveydenhoitajat ovat erilaisia tosiaan. Esikoisen aikainen th oli todella ihana, kannustava ja positiivisia ajatuksia herättävä ihminen. Eli kyllä tähän kaikkeen myös vaikuttavat ne ihmisten väliset suhteet... :D



t.Saraida + tytöt 08/04 ja 07/06

On se mieltä lämmittävää, kun toiset osaa selittää asiat selkeämmin, kuin minä ja tuotte loistavia kantoja esille tästä tärkeästä aiheesta. Voin allekirjoittaa jokaisen sanan, Kiitos SaraIda! Ymmärsit juuri mitä ajoin tällä asialla takaa ja selitit sen huomattavasti paremmin, ku minä! Hyvää jatkoa sulle!

Koppis ja lapset

SaraIda79:

Mielestäni on kummallista, että jonkun mielestä tämä ketju on neuvolan haukkumista. Mielestäni kaikkea saa ja pitää välillä arvioida. Neuvolajärjestelmä on toki hieno, mutta kyllä kaikessa on aina parantamisen varaa ja se ei myöskään tarkoita sitä, ettei oltaisi tyytyväisiä siihen mitä on tarjolla/saadaan.

Neuvolan tädit ovat hyvin erilaisia ja itselläni on valitettavasti viidestä eri terkkarista hyvin erilaiset kokemukset! :D Toiset ottavat asiat lähemmäs sydäntään,jaksavat olla empaattisia ja kannustavia ja toisille ehkä työ on vain tapa ansaita elanto niin kuin kenelle hyvänsä. Sitäpaitsi kyllä neuvolan ohjeita saa kyseenalaistaa, onhan moni asia jota neuvolassa esim. 70-luvulla uskoteltiin todettu lapselle jopa haitalliseksi myöhemmin, esim. imetys vain neljän tunnin välein ;D Kirjoittajan pointti mielestäni oli siinä, että äidit uskaltaisivat luottaa enemmän itseensä ja äidinvaistoonsa, kuin neuvolan tätiin. Tietenkin neuvola on paikka josta saa ja täytyy kysyä ohjeita, kun siltä tuntuu.

Ensimmäisen lapsen kanssa on alussa usein hyvin hukassa ja se on ihan luonnollista, onhan se hyppy tuntemattomaan...Ehkä se luottamus itseensä lapsenhoitajana tuleekin nimenomaan vasta toisen, ehkä vasta kolmannen lapsen kohdalla jne...Itsestäni tuntuu tällä hetkellä siltä, että ehkä jos joskus saisin/haluaisin/tekisin (?!!) kolmannen lapsen, uskaltaisin vasta hänen kohdallaan olla varma siitä, että minä itse olen loppujen lopuksi lapseni paras asiantuntija, sillä tunnen hänet parhaiten. Näin useat lääkäritkin sanovat suoraan vanhemmille, kokeneetkin sellaiset! Sitä varten neuvola on, että sieltä saa tietoa ja ohjeita...mutta joskus ne ohjeet ovat kummallisia. Itsellänikään ei koskaan ole ollut ongelmia kenenkään terkan kanssa, mutta mielessäni olen monesti ajatellut, että voi ei...kun joskus esim. soitin keskustellakseni lapseni itkuisuudestani, niin minulta kysyttiin, että " onko lapsi nälkäinen..." Hoh-hoijaa, eipä itselleni sitten ensimmäisenä tullut mieleen teki mieleni vastata!!! Terveydenhoitajat ovat erilaisia tosiaan. Esikoisen aikainen th oli todella ihana, kannustava ja positiivisia ajatuksia herättävä ihminen. Eli kyllä tähän kaikkeen myös vaikuttavat ne ihmisten väliset suhteet... :D

t.Saraida + tytöt 08/04 ja 07/06

Hyvää jatkoa myös sinulle, koppis! :D

t.Saraida ja lapset

Minun terveydenhoitajani (eräästä asiasta neuvoa kysyessäni) sanoi, että jos kysytään tuota kaikilta meidän neuvolan tädeiltä, saat puolet kyllä -vastauksia ja puolet ei-vastauksia :) ja sanoi oman mielipiteensä, mutta käski minun sitten kuitenkin tekemään niin kuin itse näen parhaimmaksi :)

*vitsailee huonosti*

Minulla ei ole koskaan ollut " vankkumaton luottamus" maamme sinänsä hienoon neuvolajärjestelmään, koska haluan muutenkin ottaa asioista itse selvää. Siis etten pureksimatta niele kaikkea :) Ensimmäisen lapsen kanssa koin kuitenkin karvaasti, ettei sitä kuuluisaa " äidinvaistoa" uskota neuvolassa.

Esikoisen suolioireinen moniallergisuus todettiin kunnolla vasta 1v7kk iässä, vaikka olin toistuvasti pyytänyt neuvolalääkäriltä lähetettä jatkotutkimuksiin vauvan huonojen yöunien ja ärtyisyyyden vuoksi. " Sellaisiahan ne vauvat ovat" - tämän kuulin niin sinänsä mukavalta ja asiantuntevalta terveydenhoitajalta kuin neuvolalääkäriltä (yleislääketieteen erikoislääkäri) moneen otteeseen. No, olihan lääkäri lähettänyt meidät verikokeeseen ruoka-allergioiden osalta, mutta kun koe oli negatiivinen ja lapsen iho oireeton, niin " eihän se voi allergiaa olla" :P ...Ja lapsen paino laski koko ajan pudoten viimein -25% -käyrälle :/ Äitinä olin aivan varma, että lapsi

oireilee jotain

, eikä kyse ole mistään " luonteenpiirteestä" !

Lapsen oireilun jatkuessa vielä puolitoistavuotiaana, heräili öisin noin 8 kertaa parahtaen :( ja oli takertuva, kärsimätön ja vaativa, sanoi lääkäri että jos nyt katsottaisiin vielä tuonne kaksivuotisneuvolaan :O

Olin niin tyrmistynyt, etten saanut oikein sanaa suustani. Itkin sitten kotona uupumustani ja järkytystä, jolloin mieheni onneksi suuttui kunnolla ja patisti minut soittamaan seuraavana päivänä neuvolaan ja VAATIMAAN tarkempia tutkimuksia. Soitin th:lle joka lupasi ottaa asian puheeksi lääkärin kanssa. Seuraavana päivänä lääkri soittikin minulle ja kysyi

olenko aivan varma, että tahdon lapseni lisätutkimuksiin

. KYLLÄ, kyllä ja kyllä! Pitkin hampain tuli lähete TAYSn lastenpoliklinikalle...

Lastenpolin lääkäri oli lukenut huolella lapsen paperit ja vastaanotolle tullessamme hän piti kädessään lapsen kasvukäyrää. Ensimmäiset sanat olivat " tästä kasvukäyrästä jo näkee, että kyseessä on moniallerginen lapsi, joka olisi pitänyt ohjata jo vuosi sitten erikoissairaanhoidon pariin" ja purskahdin itkuun. Siitä alkoi lapsemme hidas toipuminen.

Ja nyt joku tietysti kysyy, miksemme käyneet yksityisellä lääkärillä? Kävimme pariinkin otteeseen, mutta ei lastenlääkäreille tullut ensisijaisesti allergisuus mieleen, tehtiin veri- ja pissakokeita kyllä :( Ilman vakuutusta melko kallista :S

No, allergialääkärimme totesi sarkastisesti (pikkukakkossuunnitelmista kysyessään): " Toisen lapsen kanssa sinua jo uskotaan."

Meille kävi valitettavasti näin ja tuskin olemme ainoita. Suolioireiset allergiat ovat todella vaikeita todettavia, joten en voi oikein neuvolan lääkäriäkään syyttää :( Silti, noottia lähti neuvolaan lastenpolilta, pelkät kasvukäyrät olisivat olleet jo aikaa sitten riittävä peruste ohjata jatkotutkimuksiin! Th oli vain sitä mieltä, että lapsi on niin vilkas liikkumaan että kuluttaa siihen kaiken energiansa :P

Muuten ei neuvolassa mitään valittamista :), tukea ja tietoakin sieltä saa. On vain hyvä varmistaa se tieto muualtakin (mielellään useammasta lähteestä :D), tieto ei välttämättä ole ihan ajan tasalla :)))

Kurjaa, että jouduit käymään noin rankan tien esikoisesi kanssa. Kaikkesi varmasti vauvasi eteen yritit tehdä. On hienoa, että jaoit tämän tarinan muiden kanssa, sillä uskon et siitä on jollekin hyötyä joka kamppailee samoissa ongelmissa! :)

Huh todella kovia olette kokeneet. Ja tuntuu niin väärältä, kun vauva joutuu kärsimään ja koko perhe siinä mukana. Meillä 9kk ikäisen " kakkosen" kanssa samansuuntainen tilanne. Vauvasta pitäen olen epäillyt jotain allergiaa jatkuvasti kitisevällä vauvallamme. kokeilin maidotonta- ja munatonta dieettiä, mutta niistä ei ollut apua. Olen löytänyt vauvallemme " luottodieetin" , eli kun muutaman päivän annan tiettyjä ruoka-aineita, vähenee kitinät oleellisesti. 8kk neuvolassa otin puheeksi allergioiden mahdollisuuden. Lääkärin mielestä allergioista ei voi olla kyse, koska vauva kasvaa hyvin 0-käyrällä. Tosin itse olen 178cm ja isosisko kasvanut aina +2 käyrällä. Halusin toisen mielipiteen ja kävimme yksityisellä lastenlääkärillä (lähimmälle allergialääkärille 150km), joka teetti pricit, joissa ei poikkeavaa. Lastenlääkäri epäili kitinöiden syyksi seurankaipuuta. Jälleen kerran rupesin kokeilemaan viljoja, seurauksena yötä päivää itkevä vauva. Kun taas jätin viljat pois, nukkui vauva seuraavana yönä 9t putkeen. Nyt meillä ollut pari viikkoa suhteellisen rauhalliset yöt. Eli sattumasta ei voi olla kyse. Saattaahan olla, ettei meillä ole kyse varsinaisesta allergiasta, mutta jostain sopimattomuudesta ainakin. Nyt olen taas päättänyt laittaa puoleksi vuodeksi viljat pannaan. Koen, etten kauheasti saa tukea neuvolasta. Tosin toisen kanssa ei ole pallo niin hukassa, kuin esikoisen kanssa.

Vain yksi neljästä allergiatyypistä näkyy testeissä! Vehnä-allergia kolmen yleisimmän joukossa, teillä varmasti kuvailusi perusteella joku vilja ei sovi. Luotettavin testi on juuri kokeileminen, jonka olet tehnyt.

Mene ihmeessä lueskelemaan allergialistan sivuja, siellä tietoa paljon aiheesta! :)

Koppis

seibe:

Huh todella kovia olette kokeneet. Ja tuntuu niin väärältä, kun vauva joutuu kärsimään ja koko perhe siinä mukana. Meillä 9kk ikäisen " kakkosen" kanssa samansuuntainen tilanne. Vauvasta pitäen olen epäillyt jotain allergiaa jatkuvasti kitisevällä vauvallamme. kokeilin maidotonta- ja munatonta dieettiä, mutta niistä ei ollut apua. Olen löytänyt vauvallemme " luottodieetin" , eli kun muutaman päivän annan tiettyjä ruoka-aineita, vähenee kitinät oleellisesti. 8kk neuvolassa otin puheeksi allergioiden mahdollisuuden. Lääkärin mielestä allergioista ei voi olla kyse, koska vauva kasvaa hyvin 0-käyrällä. Tosin itse olen 178cm ja isosisko kasvanut aina +2 käyrällä. Halusin toisen mielipiteen ja kävimme yksityisellä lastenlääkärillä (lähimmälle allergialääkärille 150km), joka teetti pricit, joissa ei poikkeavaa. Lastenlääkäri epäili kitinöiden syyksi seurankaipuuta. Jälleen kerran rupesin kokeilemaan viljoja, seurauksena yötä päivää itkevä vauva. Kun taas jätin viljat pois, nukkui vauva seuraavana yönä 9t putkeen. Nyt meillä ollut pari viikkoa suhteellisen rauhalliset yöt. Eli sattumasta ei voi olla kyse. Saattaahan olla, ettei meillä ole kyse varsinaisesta allergiasta, mutta jostain sopimattomuudesta ainakin. Nyt olen taas päättänyt laittaa puoleksi vuodeksi viljat pannaan. Koen, etten kauheasti saa tukea neuvolasta. Tosin toisen kanssa ei ole pallo niin hukassa, kuin esikoisen kanssa.