Mitä tekisit, jos et saisi enää 18-vuotiasta nuortasi kouluun?
On lievä autismi, adhd, ahdistuneisuushäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Ei vaan mene enää lukioon enkä tiedä enää mitä tehdä.
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Kommentit (120)
Meillä 20v vain makaa kaiket päivät, tehnyt niin peruskoulun jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kertonut sinulle, miksi ei halua mennä kouluun? Se olisi tärkeää tietää, jotta voi lähteä vaikuttamaan asioihin.
Häntä ahdistaa ja stressaa koulu niin paljon. Monesti yrittää mennä, mutta menee vain ahdistuksesta lukkoon eikä pysty.
Okei. Tuleeko ahdistus suorituspaineista, liian tiukasta opiskelutahdista, muista oppilaista, metelistä....? Täytyy olla enemmän konkretiaa, jotta nuorelle voi järjestää sopivia tukitoimia, kuten kevennetty opiskeluohjelma, etäopiskelumahdollisuus tms.
Vierailija kirjoitti:
Älä painosta, älä nalkuta, älä ole vihanen. Keskustele rauhallisesti nuoresi kanssa. Ensin pitää tietää, miksi hän ei halua kouluun ja sitten vasta asialle voi tehdä jotain. Onko liian työlästä? Kuormittaako liikaa henkisesti? Kiusataanko? jne. jne.
Yritän kovasti olla tekemättä noita ja yleensä onnistunkin. Epäilen, että on liian työlästä ja poika itse on sanonut, että poissaolot kuormittaa, mutta sitten hän on vain lisää poissa. On siis mielestäni muodostunut jo eräänlainen noidan kehä, mitä on hankalaa saada katki. Kiusaamista oli peruskoulussa, lukiossa ei.
En ihan ymmärrä, miksi keskivaikeasti masentunut nuori, jolla on nepsyhaasteita pitäisi väen vängällä pakottaa käymään lukiota? Itsellä oli lukiossa "vain" masennus ja silti olin vuoden verran saikulla ennen kuin jatkoin opinnot loppuun. Tuon vuoden aikana masennukseni parani sille mallille, että normaali elämä taas onnistui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kertonut sinulle, miksi ei halua mennä kouluun? Se olisi tärkeää tietää, jotta voi lähteä vaikuttamaan asioihin.
Häntä ahdistaa ja stressaa koulu niin paljon. Monesti yrittää mennä, mutta menee vain ahdistuksesta lukkoon eikä pysty.
Okei. Tuleeko ahdistus suorituspaineista, liian tiukasta opiskelutahdista, muista oppilaista, metelistä....? Täytyy olla enemmän konkretiaa, jotta nuorelle voi järjestää sopivia tukitoimia, kuten kevennetty opiskeluohjelma, etäopiskelumahdollisuus tms.
Hän ei valitettavasti tunnista, mikä kaikki ahdistaa. Etäopiskelu ei ole tuolla mahdollista ja aikataulu on pidennetty ja kevennetty. Aikuislukiosta ollaan alettu puhumaan, mutta sinnekään ei ole vielä valmis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä painosta, älä nalkuta, älä ole vihanen. Keskustele rauhallisesti nuoresi kanssa. Ensin pitää tietää, miksi hän ei halua kouluun ja sitten vasta asialle voi tehdä jotain. Onko liian työlästä? Kuormittaako liikaa henkisesti? Kiusataanko? jne. jne.
Yritän kovasti olla tekemättä noita ja yleensä onnistunkin. Epäilen, että on liian työlästä ja poika itse on sanonut, että poissaolot kuormittaa, mutta sitten hän on vain lisää poissa. On siis mielestäni muodostunut jo eräänlainen noidan kehä, mitä on hankalaa saada katki. Kiusaamista oli peruskoulussa, lukiossa ei.
Ensitilassa aika opintoneuvojalle tai mikä niiden nimi nykisin onkaan. Tarvitsette ammattilaisen apua opintojen järjestämiseen niin, että nuori selviää niistä ahdistumatta. Kurssiohjelma ei ole kiveenhakattu, vaan sitä voi muokata opiskelijan tarpeiden mukaan. Se saattaa venyttää valmistumista, mutta sillä ei ole väliä. Nuoren mielenterveys on tärkein asia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä 20v vain makaa kaiket päivät, tehnyt niin peruskoulun jälkeen.
Meillä on kotona sääntönä, että kotona ei vain maata ja nukuta, kun muut on koulussa. Olkoon sitten vaikka tietokoneella mieluummin.
Tsemppiä teille, toivottavasti nuori löytää jotain, mitä haluaa tehdä!
Kun lukiolaista ei ole näkynyt kolmeen viikkoon tai mitään ei ole kuulunut, pitäisi lukion erottaa lapsesi lukiosta. Ks. uusi lukiolaki.
Ujoille ja aroille koulu on vaikea paikka. Etäopetus olisi hyvä ratkaisu näille,ettei koulu jää käymättä kuitenkaan,jos / kun itse kuitenkin haluaa lukion käydä
Onneksi tuo vaihe on ohi menevää .
Ei sairasta saa kiusata.Hänen ei kannata nyt ainakaan käydä edes lukiota,liian vaikeaa ja stressaavaa.
Päästä hänet stressistä ja sano,että hänen ei tarvitse rääkätä itseään lukiolla.Antakaa aikaa rauhassa toipua ja katsokaa mikä sitten kiinnostaa nuorta.
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä, miksi keskivaikeasti masentunut nuori, jolla on nepsyhaasteita pitäisi väen vängällä pakottaa käymään lukiota? Itsellä oli lukiossa "vain" masennus ja silti olin vuoden verran saikulla ennen kuin jatkoin opinnot loppuun. Tuon vuoden aikana masennukseni parani sille mallille, että normaali elämä taas onnistui.
Sairauslomaa on kysytty psykan polilta eikä poika saa sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä, miksi keskivaikeasti masentunut nuori, jolla on nepsyhaasteita pitäisi väen vängällä pakottaa käymään lukiota? Itsellä oli lukiossa "vain" masennus ja silti olin vuoden verran saikulla ennen kuin jatkoin opinnot loppuun. Tuon vuoden aikana masennukseni parani sille mallille, että normaali elämä taas onnistui.
Sairauslomaa on kysytty psykan polilta eikä poika saa sitä.
Tasan varmasti saa. Turha edes yrittää valehdella muuta.
Nuorilla pitää olla jokin tavoite, miksi käydä lukiossa. Esim haluan lääkäriksi, joten panostan niihin aineisiin, jotka tukevat tavoitettani päästä ko. alalle yliopistoon. Jos tavoitetta ei ole, ei ole myöskään mitään motivaatiota opiskeluun tai edes paikalle vaivautumiseen.
Kannusta nuortasi miettimään, mihin yliopisto/amk alalle hän tähtää lukion jälkeen. Lukioon ei pitäisi mennä vain kuluttamaan aikaa, se johtaa usein vain lintsailuun, alisuoriutumiseen ja keskeyttämiseen. Puhun kokemuksesta.
Kysyn häneltä, mitkä asiat koulun käynnissä häntä vaivaavat.
Ahdistaako häntä jonkun tietyn oppiaineen opiskelu, joka ei suju?
Onko ryhmänjohtaja rasittava päällepäsmäri?
Kiusaavatko kaverit vai eikö niitä ole ollenkaan?
Kaikkiin vastaaviin tilanteisiin voidaan löytää ratkaisu.
Aikanaan uhittelin äitilleni, että jätän lukion kesken. Mamma vastasi tyynesti, että ihan sama, mutta tässä et kuitenkaan makaa. Kummasti koulunkäyntiin löytyi motivaatio, kun vaihtoehtona olisi ollut pärjätä omin voimin. Kiitos hänelle, hyvin on pärjätty!
Käskin hankkia adhd-lääkkeet, ja olin tukena että pääsi tilanteessa eteenpäin. Välillä vaati jankkaamista ja kiukuttelun kuuntelua. Nyt on itselleen sopivaa alaa opiskelemassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihan ymmärrä, miksi keskivaikeasti masentunut nuori, jolla on nepsyhaasteita pitäisi väen vängällä pakottaa käymään lukiota? Itsellä oli lukiossa "vain" masennus ja silti olin vuoden verran saikulla ennen kuin jatkoin opinnot loppuun. Tuon vuoden aikana masennukseni parani sille mallille, että normaali elämä taas onnistui.
Sairauslomaa on kysytty psykan polilta eikä poika saa sitä.
Tasan varmasti saa. Turha edes yrittää valehdella muuta.
Meillä oli juuri pari viikkoa sitten hoitokokous, missä lääkäri suoraan sanoi, että sairauslomaa ei poika saa.
Etsivä nuorisotyö on tarkoitettu nuorilla. Heillä voineen olla kokemusta erilaisissa tilanteissa olevien kohtaamiseen.
Häntä ahdistaa ja stressaa koulu niin paljon. Monesti yrittää mennä, mutta menee vain ahdistuksesta lukkoon eikä pysty.