Lapsettomuus on epänormaalia
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana.
Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta. Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän suhteen elämässään ja kärsivät yksinäisyydestä lapsellisen lapsivihan takia.
Kommentit (494)
Jos itse saisin valita, niin en olisi koskaan syntynyt.
Elämä on näyttänyt mulle pelkän nurjan ja väkivaltaisen puolensa. Itsestäni osaan pitää oikein hyvinkin huolen, mutta en silti jaksaisi tätä raadantaakaan. Pakko raataa tai muuten on toisten armoilla odottamassa lisää väkivaltaa.
Tähän nähden olisi mielestäni äärimmäisen julmaa ja itsekästä pakottaa tänne uusi ihminen. Tykinruoaksi🤔
Siihen nähden mahdollinen katuminen ja vanhuuden yksinäisyys tuntuu kovin pieneltä murheelta.
Varsinkaan kun lapsen hankkiminen ei takaa ettei vanhana olisi yksinäinen.
Mummoni on haudannut neljästä lapsestaan kolme. Neljäs on rappio-alkoholisti, josta ei seuraksi ole. Mummoni sanoo, ettei olisi tehnyt yhtään lasta, jos olisi tiennyt mitä tulee tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Oli elämäni huonoin päätös tehdä lapsia. Elämä muuttui saman tien mukavasta, rennosta, upeasta, yltäkylläisestä, nautinnollisesta ja jännittävästä aivan hirveäksi.
Nykyisin, kun lapset ovat 3 ja 7, niin elämä on pelkkää työtä, ikäviä ja tappavan tylsiä lasten kanssa tehtäviä asioita, jatkuvaa lasten edun asettamista ensimmäiseksi, tylsyyttä, pysähtyneisyyttä, ikävää lasten asioiden edistämistä ja niiden seuraamista. Elämässä ei tapahdu enää mitään mukavia ja upeita asioita, vain kaikkea ikävää ja tylsää lapsiin liittyvää. Ja mainitsinko vielä, että JATKUVAA SUORAA JA EPÄSUORAA TYÖTÄ AAMUSTA ILTAAN. Lomia ja viikonloppuja ei käytännössä enää ole ja oma aika on minimaalista. Rentoutumista on ainoastaan viikonloppuisin klo. 20:00 - 02:00.
Olin aiemmin pitkäpinnainen, kärsivällinen, empaattinen, leikkimielinen ja rento. Nykyisin olen jatkuvasti ärsyyntynyt, usein vihainen, täysin vailla kärsivällisyy
Ja hankit lapsiA koska...?
Luulitko, että voit vain räiskiä rojut koloon ja sen jälkeen vaimo hoitaa kaiken, mutta vaimollasipa olikin tarpeeksi m*naa laittaa sinut tekemään osuutesi?
Vai pakotettiinko sinut kenties isäksi? Kahdesti?
Olisin itse aivan varmasti kirjoittanut samanlaisen avautumisen kuin sinäkin, jos olisin mennyt lapsia hankkimaan, mutta sen verran on aina järki pelannut, etten ole siihen hölmöyteen ryhtynyt. Ei sinunkaan olisi ollut mikään pakko. Kenenkään suomalaisesta kulttuuritaustasta tulevan ei ole pakko.
Sen vielä jotenkin ymmärrän, että ennen ensimmäistä lasta voi olla joku ruusunpunainen harha lapsiarjesta ihmisellä, mutta sen kyllä pitäisi haihtua, kun esikoinen tulee synnäriltä kotiin. Silti on sinun kaltaisiasi ihmisiä, joille neljäkään vuotta ei riitä sen tajuamiseen, ettei vanhemmuus ole itseä varten, vaan tehdään vielä lisää lapsia kärsimään siitä, että isä/äiti inhoaa elämäänsä heidän takiaan Sitä en ymmärrä.
N40
Höpön höpön hui hai! Jokainen saa elää elämänsä kuten haluaa.
Ap on uusi hullu sarjaan palstahullut. Jatkuukohan kauan?
Vierailija kirjoitti:
Olen onnellisesti epänormaali. <3
Ihanaa, juuri niin
Jännästi nämä AP:n kaltaiset ihmiset eivät koskaan ajattele sen potentiaalisen lapsen parasta ja tarpeita, vaan kaikkien tulisi lisääntyä, jotta he olisivat parempia ihmisiä. Että lapsien hankinta olisi jokin egotrippi sille vanhemmalle itselleen. Minusta on hyvä, että kaikki eivät lisäänny. Sen vaatiminen ja asiasta jatkuvasti jankkaaminen on epänormaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli elämäni huonoin päätös tehdä lapsia. Elämä muuttui saman tien mukavasta, rennosta, upeasta, yltäkylläisestä, nautinnollisesta ja jännittävästä aivan hirveäksi.
Nykyisin, kun lapset ovat 3 ja 7, niin elämä on pelkkää työtä, ikäviä ja tappavan tylsiä lasten kanssa tehtäviä asioita, jatkuvaa lasten edun asettamista ensimmäiseksi, tylsyyttä, pysähtyneisyyttä, ikävää lasten asioiden edistämistä ja niiden seuraamista. Elämässä ei tapahdu enää mitään mukavia ja upeita asioita, vain kaikkea ikävää ja tylsää lapsiin liittyvää. Ja mainitsinko vielä, että JATKUVAA SUORAA JA EPÄSUORAA TYÖTÄ AAMUSTA ILTAAN. Lomia ja viikonloppuja ei käytännössä enää ole ja oma aika on minimaalista. Rentoutumista on ainoastaan viikonloppuisin klo. 20:00 - 02:00.
Olin aiemmin pitkäpinnainen, kärsivällinen, empaattinen, leikkimielinen ja rento. Nykyisin olen jatkuvasti ärsyynt
Käsittämätöntä, että joku ei kykene keksimään kaikkein perinteisintä syytä: KOSKA PARISUHDE OLISI PÄÄTTYNYT, JOS EN OLISI SUOSTUNUT TEKEMÄÄN LAPSIA JA SITÄ EN HALUNUT.
Suomesta kannattaisi lähtä. Suomi sukeltaa koko ajan. Jos on kelmi tai loinen on oikeassa maassa Suomessa.
Suomalaiset vähenevät jatkuvasti ja nopeammin.- Suomea ei oikeastaan ole olemessakaan, käytännössä Suomen pölhöpäättäjät noudattavat EU:n pölhöpääpäätöksiä kuuliaisesti kansamme riesaksi.
nmn
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoisesti lapsettomia en itsekään ymmärrä. En ala tietenkään tyrkyttämään, koska asia ei minulle kuulu, mutta ajattelen kyllä, että voi kun tietäisitte mistä jäätte paitsi. Aina korostetaan niitä "kauhuja" mutta oikeasti se vaikein aika kestää joitain kuukausia. Se rakkaus mitä elämääni sain lapsen myötä on niin suurta, että se oikeasti muutti minua ihmisenä.
Onneksi on lapsettomuushoidot!
Mitä ihmettä selität? Entäs esimerkiksi ne ihmiset, joiden lapsi ei olekaan terve? Huonossa tapauksessa joutuvat luopumaan omasta elämästä kokonaan.
Ei siinä omasta elämästä luovuta. Oma elämä muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Mielestä esim se hörymopilla murhatun pienen pojan äidin olisi kannattanut ennemmin jäädä lapsettomaksi. Kaikista ei ole äidiksi ja viisas tajuaa silloin olla vapaaehtoisesti lapseton.
Ei tämä jokaiseen päde. Onko tämä jokin perustelu kaikille? Miten voitkin keksiä huonon esimerkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta on jotenkin jännä ajatus, että tehdään niitä lapsia jotta ei sitten vanhana olla yksin. Aika julmaa vastuuttaa oma lapsi tuollaiseen ilman että se saa itse päättää. Mitä jos lapsesi muuttaa ulkomaille eikä halua olla tekemisissä kanssasi aikuisena? Tällä sitten ihmiset kiillottavat sädekehää kun ovat niin paljon parempia ihmisiä kuin muut, kun ovat menneet lisääntymään ja voivat kaikkien lapsettomien puolesta puhua kuinka heidän valinnat on vääriä.
Ei kyse ole yksinäisyydestä, kyse on yhteisestä elämän taipaleesta, jossa voi iloita yhteisistä asioista. Ymmärsit väärin.
Eikös se yhteinen elämäntaipale kuljeta ennen kaikkea puolison kanssa? Toivottavasti ainakin lapsesi tekee niin, eikä jää ikuisesti kiinni äidin napanuoraan.
Ei selvästikään. Suhde lapseen on paljon tärkeämpi ja vahvempi.
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoisesti lapsettomia en itsekään ymmärrä. En ala tietenkään tyrkyttämään, koska asia ei minulle kuulu, mutta ajattelen kyllä, että voi kun tietäisitte mistä jäätte paitsi. Aina korostetaan niitä "kauhuja" mutta oikeasti se vaikein aika kestää joitain kuukausia. Se rakkaus mitä elämääni sain lapsen myötä on niin suurta, että se oikeasti muutti minua ihmisenä.
Onneksi on lapsettomuushoidot!
Tuutin täydeltä shaibaa.
Ap saisi mennä viettämään aikaa lastensa kanssa, eikä lusmuilla palstalla toisia haukkuen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli elämäni huonoin päätös tehdä lapsia. Elämä muuttui saman tien mukavasta, rennosta, upeasta, yltäkylläisestä, nautinnollisesta ja jännittävästä aivan hirveäksi.
Nykyisin, kun lapset ovat 3 ja 7, niin elämä on pelkkää työtä, ikäviä ja tappavan tylsiä lasten kanssa tehtäviä asioita, jatkuvaa lasten edun asettamista ensimmäiseksi, tylsyyttä, pysähtyneisyyttä, ikävää lasten asioiden edistämistä ja niiden seuraamista. Elämässä ei tapahdu enää mitään mukavia ja upeita asioita, vain kaikkea ikävää ja tylsää lapsiin liittyvää. Ja mainitsinko vielä, että JATKUVAA SUORAA JA EPÄSUORAA TYÖTÄ AAMUSTA ILTAAN. Lomia ja viikonloppuja ei käytännössä enää ole ja oma aika on minimaalista. Rentoutumista on ainoastaan viikonloppuisin klo. 20:00 - 02:00.
Olin aiemmin pitkäpinnainen, kärsivällinen, empaattinen, leikki
Ikinä ei pidä suostua lapsiin jos niitä ei itse halua. Suurinta typeryyttä. Ja mikä on sellaisen parisuhteen arvo jossa pakotetaan lisimään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole lapseTON, se viittaisi siihen että olen vailla jotain. Olen lapsivapaa.
Lapsettomia ovat ne, jotka toiveestaan huolimatta eivät lasta saa.
Jätät tärkeimmän suhteen kokematta. Ei voi muuta sanoa kuin että säälittävää ja surullista.
Säälittävää ettei ihminen voi kokea tunteita, kehittyä ihmisenä ja mitä saissee ilman lasta. Sanoinko jo että meitä on liikaa.
Ei suomalaisia ole liikaa.
Ai ei vai? Jos koko maapallollinen kuluttaisi kuin suomalaiset, niin tarvittaisiin 2,5 maapalloa. Me porsastellaan täällä muiden kustannuksel
Tuo laskelma ei ota huomioon että asumme suuressa maassa ja meillä on paljon tilaa. Laskelma esittää että kaikki maailman ihmiset kuluttavat yhtä paljon kuin me. Me kulutamme vähemmän resursseja/pinta-ala missä asumme.
Sitten vaihteeksi tällainen...
No, eiköhän laiteta roskiin🥳🥳🥳🥳
Ap, sinä vain jostain sairaasta syystä "nautit" muiden minuuden sörkkimisestä ja määrittelystä.
Ja tuollaisella vielä lapsi/a?
Voi, voi...
Ps. Jos kuvittelee, että lapsettomuus on "lapsivihaa" niin on kyllä ameeban "tasolla".
Vierailija kirjoitti:
Ap saisi mennä viettämään aikaa lastensa kanssa, eikä lusmuilla palstalla toisia haukkuen.
Toivottavasti sillä EI ole lapsia.
Ajatelkaa nyt...
Ihan normaalia on tehdä valintoja sen mukaan, millaista elämää haluaa elää. Sekin on normaalia, etteivät kaikki kykene saamaan lapsia.
Valkoihoislapseton ihminen on aina luuseri.
Historia on mitä on mutta nykytilanne on erittäin huolestuttava juuri ihmisen kohdalla. Tietenkin jos tulee katastrofeja isommasta joukosta on mahdollista jäädä muutama jatkamaan. Tässä kohtaa on lisääntymisvimmasta hyötyä kun ihminen niin tykkää itsestään ja pitää välttämättömänä olla olemassa. Järjen avulla sen voisi turvata ilman kärsimyksiä.