Lue keskustelun säännöt.
Hallituksen työllisyysvaikutukset romahtivat 28%!
15.03.2024 |
Työllisyysvaikutus putoaa siis 28 prosenttia, kun otetaan huomioon velvoitetyöllistämisen ja eläkeputken lakkauttaminen sekä työssäoloehdon pidentäminen kuudesta kahteentoista kuukauteen.
Työllisyysvaikutus putoaisi vielä selvästi enemmän, jos huomioitaisiin kattavasti myös muut ristikkäisvaikutukset. Esimerkiksi asumistuen leikkaamisen huomiointi pudottaisi ansiosidonnaisen porrastamisen työllisyysvaikutusta entisestään.
Lisäksi on tärkeää huomata, että ristikkäisvaikutusten huomiointi ei pudottaisi vain ansiosidonnaisen porrastamisen työllisyysvaikutusta vaan myös asumistuen leikkaamisen työllisyysvaikutusta.
Hallituksen ajamat työllisyystoimet voivat syödä merkittävän osan toistensa työllisyysvaikutuksista ja kokonaisuutena vaikutukset työllisyyteen voivat jäädä melko mitättömiksi.
Hallitus on sitonut työllisyystavoitteensa valtiovarainministeriön teoreettiseen laskelmaan. Periaatteessa on mahdollista, että hallituksen tavoite työllisyyden parantumisesta 100000 henkilöllä täyttyy, vaikka nurinkurisesti työllisiä olisi todellisuudessa vähemmän kuin Orpon hallituksen aloittaessa.
https://www.ku.fi/artikkeli/4985661-hallituksen-tyollisyystavoite-karka…
No niin. Valtiovarainministeriö saa taas laskelmansa kuntoon ja nyt hallituksen työllisyysvaikutuksilta putosi pohja lopullisesti. Olisiko niitä leikkausten kerrannaisvaikutuksia sittenkin pitänyt tarkastella yhdessä? On meillä hyvä hallitusohjelma.
Kommentit (119)
Valtiovarainministeriön uuskeynesiläisissä talousteoreettisissa ennustemalleissa tukien heikennykset eivät merkitse kenenkään tulojen supistumista.
Teoriaoletuksissa tukien leikkaukset ovat vain välttämätön välivaihe, joka kasvattaa ensin työvoiman tarjontaa, heti perään työvoiman kysyntää ja lopulta myös uusien (tai entistä "kannustetumpien") työnhakijoiden työllistymiseen.
Tukien leikkaaminen ei kohenna kenenkään koulutusta, ammattitaitoa, työkokemusta tai muitakaan työn haussa edullisia ansioluettelon kohokohtia. Todennäköisesti leikkaukset eivät paranna myöskään kenenkään mahdollisuuksia päästä entistä parempipalkkaiseen tai muutoin mieluisampaan työhön.
Työllisyystoimet keppikannustimineen vaikuttavat nopeammin ja ne onnistuessaankin ennemmin heikentävät kuin kohentavat taloutta ja tuottavuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valtiovarainministeriön uuskeynesiläisissä talousteoreettisissa ennustemalleissa tukien heikennykset eivät merkitse kenenkään tulojen supistumista.
Teoriaoletuksissa tukien leikkaukset ovat vain välttämätön välivaihe, joka kasvattaa ensin työvoiman tarjontaa, heti perään työvoiman kysyntää ja lopulta myös uusien (tai entistä "kannustetumpien") työnhakijoiden työllistymiseen.
Tukien leikkaaminen ei kohenna kenenkään koulutusta, ammattitaitoa, työkokemusta tai muitakaan työn haussa edullisia ansioluettelon kohokohtia. Todennäköisesti leikkaukset eivät paranna myöskään kenenkään mahdollisuuksia päästä entistä parempipalkkaiseen tai muutoin mieluisampaan työhön.
Työllisyystoimet keppikannustimineen vaikuttavat nopeammin ja ne onnistuessaankin ennemmin heikentävät kuin kohentavat taloutta ja tuottavuutta.
Mikä tärkeintä: leikkaukset eivät luo yhtäkään uutta työpaikkaa, jostain 100000 puhumattakaan. Maissa, joissa sosiaaliturvaa ei ole lainkaan, on täystyöllisyys ja talous kasvaa kohisten- Katsokaa vaikka Afrikkaa!
Vierailija kirjoitti:
KHO:n johtaja on huolestunut, koska hallituksen päätösten laillisuutta valvoneelle apulaisoikeuskanslerille ehdotettiin hiljan jopa potkuja.
Mitä enemmän kaivaa, sen kauheammaksi menee.
Tuohan kerrottiin jo tuossa hieman aiemmin:
"Kuoppaan vajotessa kannattaisi lopettaa kaivaminen... Mutta EK, SY ja hallitus kaivaa kahta kovempaa."
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b98bcd08-40d3-4d65-b6f1-1a2c2a5c2…
Sitten ihmetellään vallan kauhiast mihi kaikki Suomen rahat menevät, ketä oikein nimitetään ja sitten näiden tutkinta- ja hankintapäätökset kummastuttavat.
Rahaa on.
-winner-
Aktiivimallin arviointi 2019:
Aktiivimallin selvä vaikutus: lisännyt osallistumista TE-palveluihin. Mutta siis... ei pystytty osoittamaan työllisyyden lisääntyneen.
Aktiivimalli myös lisäsi työkyvyttömyyseläkkeen hakemista.Vuonna 2018 työttömien työkyvyttömyyseläkkeen hakijoiden määrä kasvoi yli 1 600 henkilöllä verrattuna edelliseen vuoteen.
Toisaalta tähän liittyy myös paljon viranomaistyötä. Joka maksetaan veroista. Ilman minkäänlaista näyttöä tuloksellisuudesta.
Mutta samaa linjaa jatketaan edelleen. Vieläkin enemmän haastatteluja, hakupakko ja palveluissa juoksuttamista. Eikä mitään näyttöä tuloksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valtiovarainministeriön uuskeynesiläisissä talousteoreettisissa ennustemalleissa tukien heikennykset eivät merkitse kenenkään tulojen supistumista.
Teoriaoletuksissa tukien leikkaukset ovat vain välttämätön välivaihe, joka kasvattaa ensin työvoiman tarjontaa, heti perään työvoiman kysyntää ja lopulta myös uusien (tai entistä "kannustetumpien") työnhakijoiden työllistymiseen.
Tukien leikkaaminen ei kohenna kenenkään koulutusta, ammattitaitoa, työkokemusta tai muitakaan työn haussa edullisia ansioluettelon kohokohtia. Todennäköisesti leikkaukset eivät paranna myöskään kenenkään mahdollisuuksia päästä entistä parempipalkkaiseen tai muutoin mieluisampaan työhön.
Työllisyystoimet keppikannustimineen vaikuttavat nopeammin ja ne onnistuessaankin ennemmin heikentävät kuin kohentavat taloutta ja tuottavuutta.
Mikä tärkeintä:
Nimenomaan näin. Nämä on näitä hatusta vedettyjä lukuja mitkä ei perustu yhtään mihinkään. Päivänselvää ettei esim. tulojen leikkaaminen lisää työpaikkoja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa olisi periaatteessa mahdollista, että tuomarivalinnat tehtäisiin esimerkiksi poliittisesti. Ongelmia ei ole vielä ollut, mutta oikeusministeriön työryhmän mukaan perustuslakia olisi tarpeen tarkistaa.
Mitä veikkaatte, tarkistetaanko?
No jospa vaan jostain löytyisi vaikkapa 800 e/tunnissa laskuttava asianajotoimisto ilman kilpailutusta hoitamaan tuonkin tutkinnan...
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b98bcd08-40d3-4d65-b6f1-1a2c2a5c2…
"Ulkoministeriön hankintapäätöksen teksti kopioitu sellaisenaan mainoslehtisestä"
Luojan kiitos, ettei esim. hallitus tuollaisiin ole sortunut jonkun EK:n lehtisten 1/1 -kopioinnissa... Ihan kauheaa, jos tuosta tulisi "maan tapa."
;D
-winner-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
--- ja sitten kun Rydman ja Satonen ja Purra vielä joskus osaavat lukea sen EK:n A4-pinkan ne toiselle puolelle jääneet pikku ehdotukset ;DDDD
Voi elämän kevät tämä kevät :DDD
-winner-
Vierailija kirjoitti:
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN puheenjohtaja Heikki Vestman (kok) pitää ennenkuulumattomana, että yhden eduskuntapuolueen puheenjohtaja eli Li Andersson (vas) ja toisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja eli Tytti Tuppurainen (sd) ovat julkisuudessa kommentoineet perustuslakivaliokunnan toimintaa.
Kovas menoa kun jo perustuslakivaliokunta haluaa vaientaa keskustelun
Ennenkuulumatonta tosiaan, että Kokoomuksen edustaja pahoittaa mielensä ja haluaa vaientaa julkisen keskustelun ;D
-winner-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa olisi periaatteessa mahdollista, että tuomarivalinnat tehtäisiin esimerkiksi poliittisesti. Ongelmia ei ole vielä ollut, mutta oikeusministeriön työryhmän mukaan perustuslakia olisi tarpeen tarkistaa.
Mitä veikkaatte, tarkistetaanko?
No jospa vaan jostain löytyisi vaikkapa 800 e/tunnissa laskuttava asianajotoimisto ilman kilpailutusta hoitamaan tuonkin tutkinnan...
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b98bcd08-40d3-4d65-b6f1-1a2c2a5c2…
"Ulkoministeriön hankintapäätöksen teksti kopioitu sellaisenaan mainoslehtisestä"
Luojan kiitos, ettei esim. hallitus tuollaisiin ole sortunut jonkun EK:n lehtisten 1/1 -kopioinnissa... Ihan kauheaa, jos tuosta tulisi "maan tapa."
;D
-winner-
Rahaa on! :D
Vierailija kirjoitti:
Pakko ajaa uudistukset läpi vaikka niillä ei ole positiivista vaikutusta talouteen, velkaantumiseen tai työllistymiseen.
Jännä kuitenkin kuinka esim perustulokokeilun lopettaminen, suojaosien poistaminen ja aikuiskoulutustuen poistaminen perustellaan sillä, ettei vaikutusta ollut kokoaikatyöllisyyteen.
Pistää miettimään
Itse asiassa näillä on säästövaikutuksia.
Jo 1. palkattoman sairaspäivän laki säästää julkiselle sektorille valtavat kasat rahaa.
Esimerkiksi hoito- ja hoiva-alan töissä on eniten sairaspoissaoloja, joista valtaosa on lyhyitä sairaspoissaoloja, 1-2 päivää. Lähihoitajilla sairaspäiviä vuodessa on ollut reilusti yli 20. Myös opettajat ovat korkealla tilastossa. Jos lasketaan, että sairaspäiviä on esim. 22 vuodessa, näistä ensimmäisiä sairaspäiviä on kymmenkunta, eli 5-päiväiseksi työviikoksi muutettuna 2 viikkoa.
Jos lasketaan, että vuodessa on 52 viikkoa ja keskimäärin lähihoitajan vuotuisesta työpanoksesta on 2 viikkoa palkattomia 1. päivän sairaspoissaoloja > tässä esimerkissä hyvinvointialue säästää joka 27. lähihoitajan palkan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkansaaja tienaai 28.2.2024 pörssiyhtiön toimitusjohtajan yhden päivän palkan. Vertailun perusteella palkansaaja tienaa pörssiyhtiön toimitusjohtajan päiväpalkan 42 päivässä.
Tilastokeskuksen mukaan yksityisen sektorin johtajien nimellisansiot kasvoivat vuosina 2010 2022 yli 40 prosenttia, kun samaan aikaan kaikkien yksityisen sektorin palkansaajien ansioiden kasvu oli vajaa 25 prosenttia.
Parempien tulosten pitäisi näkyä myös kansantalouden tasolla, mutta Suomessa kasvu on ollut pitkään olematonta. Ohjaavatko siis johdon palkkiojärjestelmät kansantalouden kannalta väärään suuntaan?
Vierailija kirjoitti:
Valtiovarainministeriön uuskeynesiläisissä talousteoreettisissa ennustemalleissa tukien heikennykset eivät merkitse kenenkään tulojen supistumista.
Teoriaoletuksissa tukien leikkaukset ovat vain välttämätön välivaihe, joka kasvattaa ensin työvoiman tarjontaa, heti perään työvoiman kysyntää ja lopulta myös uusien (tai entistä "kannustetumpien") työnhakijoiden työllistymiseen.
Tukien leikkaaminen ei kohenna kenenkään koulutusta, ammattitaitoa, työkokemusta tai muitakaan työn haussa edullisia ansioluettelon kohokohtia. Todennäköisesti leikkaukset eivät paranna myöskään kenenkään mahdollisuuksia päästä entistä parempipalkkaiseen tai muutoin mieluisampaan työhön.
Työllisyystoimet keppikannustimineen vaikuttavat nopeammin ja ne onnistuessaankin ennemmin heikentävät kuin kohentavat taloutta ja tuottavuutta.
On ne silti ihan tervetulleita uudistuksia jos ite istuu siinä porukassa joka keräilee voitot halvemmasta työvoimasta. Hyvinvointivaltio siis säilytetään, mutta hyvinvoinnin ansaitsee vaan sillä että kuuluu pukumiesten hyväveli-verkostoihin. Muut joutuu tekemään uhrauksia näiden puolesta, ja aina täytyy syyttää niitä jotka on hierarkiassa itseä alempana. Suomalainen luottamusyhteiskunta siinä romuuntuu, ja jatkossa sopimukset ei enää pidä ilman erilaisia voiteluja ja suojelun ostamisia.
Mutta tärkeää on saada se pohj... anteeksi itäeurooppalainen malli tännekin, koska mukavahan niissä halpamaissa on matkustella niin miksei kohta Suomessakin, niin saadaan turismiakin lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hallitus kaavailee työlainsäädännön muuttamista siten, että alle vuoden mittaiselta määräaikaiselta työsopimukselta ei jatkossa edellytettäisi erityistä perustetta.
Jos nuorta kohdellaan työelämässä heittopussina ja vakituista työsuhdetta ei löydy, oman elämän suunnittelu ja sen myötä esimerkiksi perheen perustaminen vaikeutuu. Todennäköisesti muutos määräaikaisuuksissa lisäisi myös ennestään vallalla olevaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
1835-vuotiaista 43 prosenttia arveli työttömyysturvaan tehtävien muutosten heikentävän heidän toimeentuloaan merkittävästi tai jossain määrin.
Vakituisen työsuhteen löytämisen vaikeutuminen lisää entisestään nuorten ja opiskelijoiden taloudellista epävarmuutta ja siten uhkaa heidän mielenterveyttään, perheen perustamista ja opintojen etenemistä.
Vierailija kirjoitti:
Milloin firma, joka käyttää ruoskaa ja pakkoja, on menestynyt? Minkä motivaatioteorian mukaan paras johtajuus sisältää autoritäärisen johtajuuden, ruoskan ja pakon?
Oikeisto markkinoi olevansa paras asiantuntija johtajuudessa ja tekee kuitenkin kaiken päin helv*ttiä. . Kaiken lisäksi yhteiskuntaa ei voi johtaa kuin firmaa. Joka askeleella tämä hallitus tekee jumalattomia virheitä ja näitä virheitä korjaillaan 10-20 vuoden päästä ja kalliisti.
T:yhteiskuntatieteilijä
Ei tainnut Nokiankaan johdossa montaa kommaria olla ja hyvinhän se sitten meni sekin.
Eläkeputken poisti Marinin hallitus,kiittäkää heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko ajaa uudistukset läpi vaikka niillä ei ole positiivista vaikutusta talouteen, velkaantumiseen tai työllistymiseen.
Jännä kuitenkin kuinka esim perustulokokeilun lopettaminen, suojaosien poistaminen ja aikuiskoulutustuen poistaminen perustellaan sillä, ettei vaikutusta ollut kokoaikatyöllisyyteen.
Pistää miettimään
Itse asiassa näillä on säästövaikutuksia.
Jo 1. palkattoman sairaspäivän laki säästää julkiselle sektorille valtavat kasat rahaa.
Esimerkiksi hoito- ja hoiva-alan töissä on eniten sairaspoissaoloja, joista valtaosa on lyhyitä sairaspoissaoloja, 1-2 päivää. Lähihoitajilla sairaspäiviä vuodessa on ollut reilusti yli 20. Myös opettajat ovat korkealla tilastossa. Jos lasketaan, että sairaspäiviä on esim. 22 vuodessa, näistä ensimmäisiä sairaspäiviä on kymmenkunta, eli 5-päiväiseksi työviikoksi muutettuna 2
Töihin tullaan sairaana ja sairauden pitkittyvät, halvaksi tulee. Mutta näin pitkiin syyseuraussuhteisiin ei uusliberaali matematiikka kykene.
Vierailija kirjoitti:
Hallitus kaavailee työlainsäädännön muuttamista siten, että alle vuoden mittaiselta määräaikaiselta työsopimukselta ei jatkossa edellytettäisi erityistä perustetta.
Jos nuorta kohdellaan työelämässä heittopussina ja vakituista työsuhdetta ei löydy, oman elämän suunnittelu ja sen myötä esimerkiksi perheen perustaminen vaikeutuu. Todennäköisesti muutos määräaikaisuuksissa lisäisi myös ennestään vallalla olevaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
1835-vuotiaista 43 prosenttia arveli työttömyysturvaan tehtävien muutosten heikentävän heidän toimeentuloaan merkittävästi tai jossain määrin.
Vakituisen työsuhteen löytämisen vaikeutuminen lisää entisestään nuorten ja opiskelijoiden taloudellista epävarmuutta ja siten uhkaa heidän mielenterveyttään, perheen perustamista ja opintojen etenemistä.
Ehdotukseni on,ala yrittäjäksi.Palkka suoraan ja heti vakituiseksi työntekijäksi,sillä tämä korjaantuu.
Vierailija kirjoitti:
Hallitus kaavailee työlainsäädännön muuttamista siten, että alle vuoden mittaiselta määräaikaiselta työsopimukselta ei jatkossa edellytettäisi erityistä perustetta.
Jos nuorta kohdellaan työelämässä heittopussina ja vakituista työsuhdetta ei löydy, oman elämän suunnittelu ja sen myötä esimerkiksi perheen perustaminen vaikeutuu. Todennäköisesti muutos määräaikaisuuksissa lisäisi myös ennestään vallalla olevaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää.
1835-vuotiaista 43 prosenttia arveli työttömyysturvaan tehtävien muutosten heikentävän heidän toimeentuloaan merkittävästi tai jossain määrin.
Vakituisen työsuhteen löytämisen vaikeutuminen lisää entisestään nuorten ja opiskelijoiden taloudellista epävarmuutta ja siten uhkaa heidän mielenterveyttään, perheen perustamista ja opintojen etenemistä.
Samaa määräaikaisten käyttöä on ollut koko ajan,työt teetetään pelkästään muutaman kuukauden määräaikaisilla,muutama vakituinen lisäksi.Näin eräässä kunnassa ja varmaan muuallakin.
Suomessa olisi periaatteessa mahdollista, että tuomarivalinnat tehtäisiin esimerkiksi poliittisesti. Ongelmia ei ole vielä ollut, mutta oikeusministeriön työryhmän mukaan perustuslakia olisi tarpeen tarkistaa.
Mitä veikkaatte, tarkistetaanko?