Vinkkejä, mitä voisin ruveta tekemään?

"Olet joutunut työttömäksi terveydellisistä syistä, mutta silti pystyt tekemään kaikenlaisia fyysisesti kuormittavia töitä?" 

Kyllä. 

Pystyn tekemään varsin paljon fyysisiäkin töitä kunhan ne eivät ole todella raskaita. En esim. voi nostaa vanhusta sängystä, mutta voin auttaa hänet istumaan ja työntää pyörätuolissa esim. ulkoilemaan. Voin kerätä astioita pöydistä ja viedä ruoka-annoksia asiakkaille. Marjojen lajittelu ei ole raskasta työtä ja kasvihuonetöitäkin on hyvin paljon kropalleni sopivia. Tässä muutama esimerkki. Kun haen töitä, kerron heti aluksi mitä en voi tehdä ja mihin tarvitsen apua. Vielä tälläinen mummukin on töihin kelvannut ja cv senkun komistuu. 

Vierailija kirjoitti:

"Olet joutunut työttömäksi terveydellisistä syistä, mutta silti pystyt tekemään kaikenlaisia fyysisesti kuormittavia töitä?" 

Kyllä. 

Pystyn tekemään varsin paljon fyysisiäkin töitä kunhan ne eivät ole todella raskaita. En esim. voi nostaa vanhusta sängystä, mutta voin auttaa hänet istumaan ja työntää pyörätuolissa esim. ulkoilemaan. Voin kerätä astioita pöydistä ja viedä ruoka-annoksia asiakkaille. Marjojen lajittelu ei ole raskasta työtä ja kasvihuonetöitäkin on hyvin paljon kropalleni sopivia. Tässä muutama esimerkki. Kun haen töitä, kerron heti aluksi mitä en voi tehdä ja mihin tarvitsen apua. Vielä tälläinen mummukin on töihin kelvannut ja cv senkun komistuu. 

Ethän sinä sitten ole jäänyt työttömäksi ollenkaan, vaan olet siirtynyt työpaikasta toisiin.

"Ethän sinä sitten ole jäänyt työttömäksi ollenkaan, vaan olet siirtynyt työpaikasta toisiin" 

Tavallaan noinkin. 

Tyhjän päälle sitä kuitenkin joutui kun työpaikka meni alta ja hattu kourassa joutui työkkäriin menemään. Ottaa kuule koville. Tässä vuosien saatossa on tietysti työttömyysjaksojakin ollut, mutta silloinkin olen tehnyt mm. vapaaehtoistyötä. Työpaikat ovat pätkätöitä kuten sijaisuuksia ja kausitöitä, ja hyvin paljon päivän tai parin äkkikeikkoja. Tulotasoni on laskenut huomattavasti ja alkuun epävarmuus seuraavan päivän, viikon tai kuukauden työtilanteesta rassasi kovasti. Iso muutos näin vanhemmalla iällä. Luulin pääseväni eläkkeelle omasta ammatistani johon olin opiskellut, kouluttautunut ja jossa viihdyin. Toisin kävi. Onnekseni minulla ei ole ap:n tapaan velkataakkaa, sillä opinto- ja asuntovelat olen ajat sitten saanut maksettua. Kuitenkin, monesta asiasta on pitänyt luopua ja oppia pihistelemään kun ei ole enää entistä varmaa ja kohtuu hyvää tuloa. 

56-vuotias ja isoissa veloissa, eikä realisoitavissa omaisuutta ole. 

Isot velat tuossa iässä? Ostitko ehkä asunnon vai lunastitko ehkä miehesi osuuden? Hieman hämärältä tuntuu. 

Vierailija kirjoitti:

56-vuotias ja isoissa veloissa, eikä realisoitavissa omaisuutta ole. 

Isot velat tuossa iässä? Ostitko ehkä asunnon vai lunastitko ehkä miehesi osuuden? Hieman hämärältä tuntuu. 

Tarinoita on monia. Syitä ja syiden yhdistelmiä on valtavasti. Jollei kokemusta tai ajattelutaitoa ole kovin paljon, voi tosiaan vaikuttaa "hämärältä".

Ap:stä en tiedä, mutta minulta omaisuuden vei konkurssi ja sitä seurannut työttömyys. Velkaa asunnostani tai pikemminkin sen lihoiksipanon kuluista jäi vielä sen verran, että ilman koulutustani vastaavan työn palkkaa en selviä siitä koskaan. Viisikymppiseksi asti tein töitä, mutta siitä ei ole jäljellä mitään. Muistoja tietysti on, mutta ne ovat sellaista tuskaa, että jos minulla olisi varaa juoda ne pois, aloittaisin heti tänään.

Vierailija kirjoitti:

Avioeron takia kaikki meni. En halua olla luovuttaja ja lähteä siitä että elämä meni. Joku keino täytyy löytyä. T. Ap

Syy velkaantumiseen avioero vai? 

Mikä siinä on ettei voida vastata aloittajan alkuperäiseen kysymykseen vaan kommentoidaan ikävästi aloittajan tilannetta ja epäillään sen aitoutta? Aivan sama miksi aloittajalla on velkaa, se ei ollut tässä olennaista vaan se, mistä voisi saada noilla spekseillä jatkossa töitä.

Ap:n ahdinko on nykyisen hallituksen syytä 😆

Mistähän tipahtaa se hyväpalkkainen duuni johon ei tarvitse koulutusta? Kiinnostaa, sillä itse olen luokanopettaja ja henkisesti työhöni väsynyt. Voisin vaihtaa duunia vaikka heti. 

Vierailija kirjoitti:

Olen siis akateemisesti koulutettu ihminen ja pystyn kyllä opiskelemaan jos sen voi tehdä töiden ohella. Mutta ilman palkkaa en voi jäädä. T. Ap

Työmarkkinatilanne on huono. Mitä helpompi työ sitä enemmän hakijoita. Eli mitään autuasta poppakonstia saada työ ei ole. Ei auta kuin lähteä hakemaan töitä ja todeta itse tilanne. Terveisiä kortistosta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on ettei voida vastata aloittajan alkuperäiseen kysymykseen vaan kommentoidaan ikävästi aloittajan tilannetta ja epäillään sen aitoutta? Aivan sama miksi aloittajalla on velkaa, se ei ollut tässä olennaista vaan se, mistä voisi saada noilla spekseillä jatkossa töitä.

"Mikä siinä on ettei voida"

No se siinä on, että ollaan uteliaita ja riidanhaluisia yhtaikaa. Nyhdetään irti yksityiskohta toisensa jälkeen ja aika ajoin lällätetään, että ei voi olla totta, jotta saadaan lisää yksityiskohtia revittäväksi. Tällainen on joillekin todella suurta huvia ja ajanvietettä, ja tarkoituksena on yksinomaan kiusata ja pilkata.

Uteleminen kyllä loppuu, kun siihen ei vastaa. Jos kuitenkin yhdenkin kerran vastaa, sama jankkaaminen jatkuu taas sivukaupalla. Kannattaa pitää mielessä, että jankkaaja ei halua saada aikaan mitään rakentavaa, vaan hän tyydyttää touhullaan vain itseään.

Kuljetusala voisi sopia sinulle.

Mikä on ap:n koulutus ja nykyinen työ? Löytyykö seuraava työpaikka esim samalta alalta? 

Ihmetyttää ettei tuon ikäisellä ole mitään varallisuutta, pelkkää velkaa vain. Miksi niitä kulutusluottoja on pitänyt ottaa, miksi on pitänyt elää yli varojen? Avioero ei ole mikään syy, ei siinä omaisuuttaan menetä täysin. 

 

Ja anteeksi, ei todellakaan ole tarkoitus ilkeillä, mutta välillä vaan ihmetyttää että jos on ollut vuosikymmeniä ihan kohtuupalkkaisissa hommissa, niin miten on pelkkää velkaa vain

Ei kai siinä auta kun yrittää etsiä jotain töitä jostain. Ja viimeistään nyt mitoitettava menot niiden omien tulojen mukaisiksi. 

Saa kenkää? Miksi? 

Veturin- tai metronkuljettajaksi

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää ettei tuon ikäisellä ole mitään varallisuutta, pelkkää velkaa vain. Miksi niitä kulutusluottoja on pitänyt ottaa, miksi on pitänyt elää yli varojen? Avioero ei ole mikään syy, ei siinä omaisuuttaan menetä täysin. 

 

Ja anteeksi, ei todellakaan ole tarkoitus ilkeillä, mutta välillä vaan ihmetyttää että jos on ollut vuosikymmeniä ihan kohtuupalkkaisissa hommissa, niin miten on pelkkää velkaa vain

 

Ei kai siinä auta kun yrittää etsiä jotain töitä jostain. Ja viimeistään nyt mitoitettava menot niiden omien tulojen mukaisiksi. 

Kaikki avioerot eivät ole yhtä yksinkertaisia kuin ne, jotka sinä olet käynyt läpi.

Jos on avioehto, ei erotilanteessa ole osaa eikä arpaa puolison varoihin ym.

Meillä oli ja tuli lähtö kodista kun se oli exän omistama. Mukaan sain vain henkilökohtaiset tavarani ja ne hankinnat jotka olin tehnyt omilla rahoillani ja minkä pystyin todistamaan. Arvatenkin riitainen ero, eikä exä armoa antanut. 

Onneksi olin ollut töissä koko aikuisikäni ja laittanut rahaa säästöön, vaikka palkkani ei ollutkaan ruhtinaallinen. Elin kuitenkin säästeliäästi ja hyvä se, sillä muuten olisin eron jälkeen ollut puilla paljailla. Tein töitä eläkeikään saakka, vaikka viimeiset vuodet olivatkin kuin tervan juontia, ja nyt elelen vuokra-asunnossa lemmikkieläimeni kanssa. Tuhlailuun ei ole varaa, mutta pärjään. Pieniä satunnaisia lisäansioita saan kutomalla sukkia ja lapasia, sekä tekemällä pullia ja piirakoita. 

Vierailija kirjoitti:

Veturin- tai metronkuljettajaksi

Ilman koulutusta? Veturinkuljettajakoulutukseen on muuten aivan äärettömän vaikea päästä. Pienempi pääsyprosentti kuin lääkikseen. Hakijoita on valtavasti, koska verrattain lyhyellä koulutuksella saa hyvän palkan. 

Ap voi ruveta tekemään töitä. Suomessa on työntekijäpula eli siitä vaan työkkäriin ilmoittamaan että sait fudut ja haluat uuden työpaikan etkä jäädä yhteiskunnan elätiksi. Näin me muutkin tehdään.