Ihmiset eroavat nykyään niin helposti

Kannattaisi olla niin hyvä tyyppi ettei tule dumpatuksi

Vierailija kirjoitti:

Eroavat helposti tai vaikeasti, mutta mitä vttua se sulle kuuluu.

Suhtaudutko kaikkiin keskustelunaloituksiin noin ilkeästi ja raivoten??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroavat helposti tai vaikeasti, mutta mitä vttua se sulle kuuluu.

Suhtaudutko kaikkiin keskustelunaloituksiin noin ilkeästi ja raivoten??

Todella hyvä ja osuva havainto ja kysymys!

Siis erota saa ja jokainen päättää milloin siihen on aihetta. Ei tässä maassa tarvitse olla sellaisessa suhteessa jossa ei halua. EI ole olemassa sellaista velvollisuutta että pitäisi sietää sellaista elämää jota ei halua elää.

Vierailija kirjoitti:

Siis erota saa ja jokainen päättää milloin siihen on aihetta. Ei tässä maassa tarvitse olla sellaisessa suhteessa jossa ei halua. EI ole olemassa sellaista velvollisuutta että pitäisi sietää sellaista elämää jota ei halua elää.

Missä on sanottu ettei saa erota?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroavat helposti tai vaikeasti, mutta mitä vttua se sulle kuuluu.

Suhtaudutko kaikkiin keskustelunaloituksiin noin ilkeästi ja raivoten??

Kiinostelisi tietää mistä tuo ilkeys ja raivo kumpuaa.

Vierailija kirjoitti:

Koska ihmiset kuvittelevat nykyään, että pitkän parisuhteen pitäisi olla joka vaiheessa shampanjaa ja vaahtokarkkeja. Sillä sitähän se some, leffat ja kaikki tv-realitytkin on täynnä. Ei tajuta sitä tosiasiaa, että ihminen ihastuu elämänsä aikana useita kertoja ja että se on normaalia. Eli se maailman ihanin Tiina siellä työpaikalla ei itse asiassa ole sen enempää maailman ihanin, mutta aivokemiassa on vain tapahtunut luonnollinen asia: ihastuminen. Sitten ajatellaan, että kun se oma pitkä parisuhde nyt ei tunnu yhtään samalta kuin mitä ne mielikuvat elämästä Tiinan kanssa on, niin erotaan.



Sitten rikotaan joku hyvä parisuhde, ydinperhe, miettimättä lapsia ja mm. kaikkea sitä yhdessä koettua. Muutetaan Tiinan kanssa pieneen kerrostalokolmioon, missä molempien lapset on vuoroviikoin. Elämä on ahdasta, yhtä härdelliä, rahat on usein tiukilla ja sitten jossain kohtaa se aivokemian ihastuksen alkuhuumakin loppuu. Tajutaan että yhtä lailla se Tiina on semmoinen ja tämmöinen, mitä se oli aikaisempi vaimokin. Siinä sitten kalapuikkoja pannulla Tiinan kiukutteleville lapsille lämmittäessä sitä miettii, että mistä sitä alkujaan lähti ja mihin sitä päätyi. Takaisin entiseen elämään ei kuitenkaan pysty enää palaamaan, niin aletaan etsiä työpaikalta sitä uutta Tiinaa, että josko tämä seuraavalla kerralla menisi jotenkin toisin.

Olipas hyvin kirjoitettu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis erota saa ja jokainen päättää milloin siihen on aihetta. Ei tässä maassa tarvitse olla sellaisessa suhteessa jossa ei halua. EI ole olemassa sellaista velvollisuutta että pitäisi sietää sellaista elämää jota ei halua elää.

Missä on sanottu ettei saa erota?

Väitinkö että jossain olisi niin sanottu? 

Tosiasioita kun sanoo niin saa päälleen narsistista raivoa ja vihaa. Kielletään tosiasiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eroavat helposti tai vaikeasti, mutta mitä vttua se sulle kuuluu.

Suhtaudutko kaikkiin keskustelunaloituksiin noin ilkeästi ja raivoten??

Nimenomaan, pitäisi varmaan avata uusi keskusteluketju aiheesta miksi ihmiset ei osaa nykyään keskustella asiallisesti. Aihe kun aihe, niin aina tulle tällaista kommenttia. 

Agressiivisuus jota selvästi ilmentyy tässäkin ketjussa kertoo siitä että tätä aihetta tulee tuoda entistä enemmän esille keskusteluun.

Asian lakaiseminen maton alle pyrkimällä vaientamaan muut vihalla ja agressiolla aihe ei ole kypsän ja aikuisen ihmisen käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuu naisista. He eivät enää häpeä eroa ja heillä on mahdollisuus eronkin jälkeen taloudellisesti hyvään elämään.

Nii on se niin väärin kun ne ei enää pysy siellä nyrkin ja hellan välissä.

Varmasti on eroja, jotka ovat välttämättömiä, tai muuten joku kuolee. On myös niitä eroja, jotka on tehty liian hätäisesti. Mies ei vie likaisia sukkia pyykkikoriin. Silloin pitää erota, vaikka leipä loppuisi. Ylpeys käy lankeemuksen edellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Johtuu naisista. He eivät enää häpeä eroa ja heillä on mahdollisuus eronkin jälkeen taloudellisesti hyvään elämään.

     Juuri näin. Itselläni riitti eron syyksi että mies luisti yhteisistä koti töistä ja lapsen hoidossa. Nyt on yksi lapsi vähempänä.Täällä ei olla keneenkään orjia eikä tossutettavana. 

Olin tollasessa suhteessa itse, mutta ilman lapsia. Olin aikuisen lapsen kanssa yhdessä. Aamulla, kun lähdin töihin, niin patsas istuu sohvalla ja pelaa videopeliä ja soittaa töihin että vatsa kipee ei pääse nyt töihin. Kun palaan itse töistä kotiin, niin patsas istuu sohvalla ja pelaa videopeliä. Tiskit sikin sokin jne. Mun työvuoro alkoi klo 7 aamulla ensiksi palkkatöissä ja sitten työt jatkui ilmaistyöllä, kun avasin kotioven ja aloin siivoo ja pesee pyykki jne ja kaupassa käynnit päälle. Patsas se vaan pelaa videopeliä "vatsa" kipeenä. Tätä touhua katsoin 3v pyöresäti ja lähdin.

Nykyisen kumppanin tapasin 2v sinkkuilun jälkeen. Hän sanoi minulle ihan suoraan, että ei aio muuttaa yhteen ikinä. Yhdessä asuminen tuhoaa kaiken aina jossain vaiheessa, kun 24h pitää katsoa toisen naamaa. Olin samaa mieltä. Tämä suhde on kestänyt nyt 8 vuotta ja hyvin vähän on riitoja ollut ja yhtään riitaa ei ole ollut rahasta, siivouksesta ja ylipäätään kotitöistä, kun molemmilla on omat asunnot, niin ei tartte riidellä noista asioista. JA sitten siihen saa päälle sen oman rauhan pari kertaa viikossa, kun saa olla omassa kodissa ihan yksin ja lueskella tai tehdä muuten vaan omia juttuja.

ylivoimasesti paras suhde ja järjestely, kun on omat kodit. Avaimet molemmilla toistemme koteihin ja saa mennä millon haluaa, mutta ollan me 2 kertaa viikoss täysin yksin. Se tekee hyvää suhteelle. Suhde tuntuu koko aika tuoreelta sen takia.

se on väärin, että lasten ongelmaton koti rikotaan. Ongelmattomalla tarkoitan kotia, jossa lapsen on hyvä olla, eikä lapsi joudu elämään jatkuvan riitelyn tai väkivallan keskellä. 



olen itse eronnut tällaisesta liitosta ja nähnyt, mitä se teki lapsille. 

muutoin ihmettelen eroja, joiden jälkeen ollaan parhaimpia kavereita. Esim jugnerit. Miksi ihmeessä erotaan, jos tullaan noin hyvin toimeen? 

 

Ap:n kaltaiselle nilkille ei kuulu ne syyt, mitä varten ihmiset eroavat. Ne ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita. 

Vierailija kirjoitti:

se on väärin, että lasten ongelmaton koti rikotaan. Ongelmattomalla tarkoitan kotia, jossa lapsen on hyvä olla, eikä lapsi joudu elämään jatkuvan riitelyn tai väkivallan keskellä. 



olen itse eronnut tällaisesta liitosta ja nähnyt, mitä se teki lapsille. 

muutoin ihmettelen eroja, joiden jälkeen ollaan parhaimpia kavereita. Esim jugnerit. Miksi ihmeessä erotaan, jos tullaan noin hyvin toimeen? 

 

Jos vaikka keskinäinen luottamus rikkoontuu raha-, seksi-, ajankäyttö- tai muissa arvoihin liittyvissä asioissa, niin voihan sitä edelleen toimeen tulla. Ei vain pystytä olemaan liitossa enää. Silloin erotaan liitosta, ja tullaan hyvin toimeen, kun se liittoa hiertänyt asia poistuu: ei enää olla sillä tavalla tekemisissä, että toisen rahankäytöllä tai seksisuhteilla olisi merkitystä.

Ei minkään ihmissuhteen tarkoitus ole kestää loppuelämän. Nämä on joitain uskovaisten juttuja. 

Ihmiset myös yrittävät liian pitkään pitää kiinni suhteista, joista olisi parempi luovuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n kaltaiselle nilkille ei kuulu ne syyt, mitä varten ihmiset eroavat. Ne ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita. 

Onko siis tuomittavaa puhua eroista millään tavalla? 

Vierailija kirjoitti:

se on väärin, että lasten ongelmaton koti rikotaan. Ongelmattomalla tarkoitan kotia, jossa lapsen on hyvä olla, eikä lapsi joudu elämään jatkuvan riitelyn tai väkivallan keskellä. 



olen itse eronnut tällaisesta liitosta ja nähnyt, mitä se teki lapsille. 

muutoin ihmettelen eroja, joiden jälkeen ollaan parhaimpia kavereita. Esim jugnerit. Miksi ihmeessä erotaan, jos tullaan noin hyvin toimeen? 

 

 

On ihmisiä jotka ovat kelvottomia minkäänlaiseen parisuhteeseen ja vielä vähemmän vanhemmaksi lapselle tai lapsille.