Mitä järkeä elämässä kun jokainen päivä on vain edellisen toistoa

Kuule ap, kun se opiskelu itsessään on mielenkiitoista tekemistä ja tuo lisää ihmiskontakteja, vaikka ei töihin sillä pääsisikään, sitä voi sitten opiskella taas jotain muuta.

Ja, toinen juttu on yhdistykset. Suomessa on sata tuhatta yhdistystä, jokaiselle jotakin, en varmaan ole mitään asiaa mihin ei olisi omaa yhdistystä, tai sellaisen voi itse perustaa. Siinä saa vaihtelua elämään, ja tapaa uusia ihmisiä.

Mäkin olen, vaikka mulla on ns. hyvä työ. Tai oikeastaan se työ on iso osa tähän tympeyteen, koska se imee kaikki voimat. Palkka olisi hyvä, mutta kun työpäivän jälkeen ei jaksa kuin katsoa jotain aivotonta realityä ja sitten mennä nukkumaan, niin paljonpa siitä on iloa.

Ei ole itsellänikään koulutusta, no ylioppilas mutta en ole ollut päivääkään työttömänä. Töitä tehty nyt se 34 vuotta eikä edes millään minimi palkalla. Lopettakaa se ruikutus ja tehkää jotain elämänne eteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mee hoitoon!

Miten tämä auttaa????

????? No oisko siten, että lopettaisi syrjäytyneisyyden. 

Nuorille on työpajoja. Hakeudu sellaisen piiriin. Ja jos on masennus, hoitoon. Millainen lapsuusperhe oli? Mitä tekivät vanhemmat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuusi - seitsemän vuotta sitten, elin samanlaista työttömän elämää. Sitten katsoin vanhan suosikkileffani, Päiväni murmelina. Tajusin heti yhtäläisyydet omaan elämääni, vaikka aiemmin olin ajatellut sen olevan vain komedia ysäriltä. Pikkuhiljaa aloin omaksua päähenkilö Philin muuttumisen passiivisesta aktiiviseksi toimijaksi.

Suosittelen elokuvaa muillekin. 😎👍

 

Kerro enempi. Mitä elokuvassa tapahtuu, miten Philistä tuli aktiivinen?

Aloita vaikka vilkaisemalla löytyykö elokuva paikallisen kirjaston valikoimasta. Tai käyttämästäsi suoratoistopalvelusta.

Traileri ei ainakaan vakuuttanut. Piti itseään jumalana ja hyppäsi jostain alaskin.

Jokainen on oman onnensa seppä. Kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta aivan varmasti on jotain, mitä voit tehdä toisin. Asenne ratkaisee. En yritäkään väittää, että olisi helppoa, etenkään jos intoa ei ole. Mitäs jos kokeilisit jotain vapaaehtoistyötä, vanhusten auttamista esimerkiksi.  Voi olla, että saisit itsellesikin siitä sisältöä.  Kansalaisopistojen kurssitkaan eivät maltaita maksa. Riippuu paljon, missä asut, ainakin pääkaupunkiseudulla on paljon ilmaisia tapahtumia, näyttelyitä, luentoja, konserttejakin.   Huonoja neuvojako, ehkä, mutta kuka muu voi tilanteeseen vaikuttaa, kuin sinä itse?

Vastuu on yksin sinun.

Sinä teet itsellesi merkityksen ja syyn elää. Aseta tavoite kuntoilulle, ulkonäölle ja uuden oppimiselle. Älä syytä rahapulaa, kirjastot, lenkkipolut ja ulkokuntosalit ilmaisia.

Itse menisin jakamaan ruokaa leipäjonoon tai hoitamaan eläimiä löytäeläintathaan. Tai alkaisin kerätä muovia sieltä lenkkipolulta.

Toimi.

Ihan sama mitä teet, mutta tee.

Esimerkiksi itselläni menisi kauan nuohota kaikki lähiseudun paikat kävellen ja pyöräillen. 

Hanki koira ja pidä siitä paremmin huolta kuin kukaan muu.

Opettele tekemään jotain uutta Youtuben tai kirjaston avulla.

Maailmassa riittäö loputtomasti tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuusi - seitsemän vuotta sitten, elin samanlaista työttömän elämää. Sitten katsoin vanhan suosikkileffani, Päiväni murmelina. Tajusin heti yhtäläisyydet omaan elämääni, vaikka aiemmin olin ajatellut sen olevan vain komedia ysäriltä. Pikkuhiljaa aloin omaksua päähenkilö Philin muuttumisen passiivisesta aktiiviseksi toimijaksi.

Suosittelen elokuvaa muillekin. 😎👍

 

Kerro enempi. Mitä elokuvassa tapahtuu, miten Philistä tuli aktiivinen?

Aloita vaikka vilkaisemalla löytyykö elokuva paikallisen kirjaston valikoimasta. Tai käyttämästäsi suoratoistopalvelusta.

 

Traileri ei ainakaan vakuuttanut. Piti itseään jumalana ja hyppäsi jostain alaskin.

Ongelmasi on, että haluat vastaukset tarjottuna, jotta voit ne hylätä mahdottomina. Ratkaisuja saat vain tekemällä itse, katsomalla, ajattelemalla ja opiskelemalla, kuten monessa saamassasi vastauksessa on sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Mäkin olen, vaikka mulla on ns. hyvä työ. Tai oikeastaan se työ on iso osa tähän tympeyteen, koska se imee kaikki voimat. Palkka olisi hyvä, mutta kun työpäivän jälkeen ei jaksa kuin katsoa jotain aivotonta realityä ja sitten mennä nukkumaan, niin paljonpa siitä on iloa.

Jos kerran jaksat kumminkin jotain katsoa, niin katso sitten jotain kiinnostavampaa ja aivotoimintaa virkistävämpää kuin ne realityt. Katso vaikka Tubesta videoita, jotka vastaavat unelmaelämääsi tai muita asioita, joita haluaisit elämääsi. Jos olet kiinnostunut esim. jonkun kielen oppimisesta, niin katso sen kielisiä videoita. Näin esimerkkinä sanottuna. Tai laita toosat kiinni ja lue sen sijaan.

Niistä työpäivistä voi saada vähän mielekkäämpiä ja kevyempiä, kun teet vaikka aamupalan valmiiksi jo illalla. Tai vaikka päiväruoan, jonka sitten vain lämmität kotiin tultuasi, ettei vapaa-aikasi tuhlaannu joka päivä ruoanlaittoon.

Kannattaa myös erottaa työ ja vapaa-aika toisistaan tehokkaasti. Itsellä on erikseen jopa työvaatteet ja työkasssi, johon laitan työluurin, työavaimet ym. valmiiksi niin, ettei tarvi mitään muistella, kun ovesta lähden ulos. Laukun sisältöineen ja työvaatteet laitan kokonaan pois näkyvistäni, kun tulen kotiin ja olen vapaalla.

Tutkimusten mukaan ihminen ei palaudu ja lataudu kunnolla, jos vain lojuu tai nukkuu vapaa-aikana. Pitäisi myös puuhastella mielekkäitä asioita, joista itse nauttii, että palautuu kunnolla ja työasiat unohtuu. Varsinkin kesäaikana moni käy usemammin töitten jälkeen jossain, torilla, kahvilla, vapaa-ajan tapahtumissa tai muualla, ja jaksaa sen takia paremmin. Samaa pitäisi harrastaa muinakin vuodenaikoina. Voi vaikka suoraan töistä mennä jonnekin, jos meinaa, ettei saa itseään liikkeelle enää uudelleen illalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuusi - seitsemän vuotta sitten, elin samanlaista työttömän elämää. Sitten katsoin vanhan suosikkileffani, Päiväni murmelina. Tajusin heti yhtäläisyydet omaan elämääni, vaikka aiemmin olin ajatellut sen olevan vain komedia ysäriltä. Pikkuhiljaa aloin omaksua päähenkilö Philin muuttumisen passiivisesta aktiiviseksi toimijaksi.

Suosittelen elokuvaa muillekin. 😎👍

 

Kerro enempi. Mitä elokuvassa tapahtuu, miten Philistä tuli aktiivinen?

Aloita vaikka vilkaisemalla löytyykö elokuva paikallisen kirjaston valikoimasta. Tai käyttämästäsi suoratoistopalvelusta.

 

Traileri ei ainakaan vakuuttanut. Piti itseään jumalana ja hyppäsi jostain al

Ei minulla mitään ongelmia ole. Tekemistä riittää. Kommentissanikin sanoin, että elämä on paskaa, jos ei niitä muutoksia tee itse. Traileri ei kuitenkaan vakuuttanut. SEn perusteella minä valitsen sen, mitä katson. En viitsi tuhlata aikaani.

             höh   tee jotakin

Maailmaa hallitsee paljolti pahuus, on sn taman maailman ruhtinaan hallussa. Ainut mahdollisuus oikeaan rauhaan ja iloon on ottaa vastaan pelastus eli evankeliumi. Rukoile johdatusta ja etta Pyha Henki koskettaa sinua ja loydat totuuden

Suosittelen!!!!

Vierailija kirjoitti:

Maailmaa hallitsee paljolti pahuus, on sn taman maailman ruhtinaan hallussa. Ainut mahdollisuus oikeaan rauhaan ja iloon on ottaa vastaan pelastus eli evankeliumi. Rukoile johdatusta ja etta Pyha Henki koskettaa sinua ja loydat totuuden

 

Suosittelen!!!!

Totta, vaikka Jeesus ei kylläkään ole mikään suositus, vaan välttämättömyys pelastumiselle. Eikä Jeesuskaan asioita puolesta tee.

Joskus on hyvä vain olla tekemättä mitään. Jos taas päivien toistuminen samanlaisena turhauttaa ja tylsistyttää, voi aina alkaa keksiä tekemistä. Tylsä lause, mutta elämä on valintoja.

Vaihtelu virkistää. Muuta rutiineitasi ja kas virkistyt.

Ei tämä lottomiljonäärinäkään oleminen herkkua ole, jos tuijottaa vain saman kartanon sisäseiniä. Matkustele, tapaa ihmisiä ja hanki ystäviä. Kyllä se siitä.

tylsillä ihmisillä on tylsää

Sitähän se elämä aika isoilta osin onkin, ainakin tietyssä iässä. Mä olin kroonisesti tylsistynyt ikävuodet 24-29 ja ajattelin, että eihän tästä tuu mitään. Mutta kun ei siitä itsestään mitään tulekaan. Mulle ehkä se aloittaminen oli vaikeinta, kun tuntui, että mikään ei kiinnosta ja mikään ovi ei ole kutsuvasti auki. Mutta yleensä asioiden aloittaminen poikii uusia asioita. Pitää vaan pysyä liikkeessä ja tehdä niitäkin asioita mitkä alkuun tuntuvat vaikeilta ja epäkiinnostavilta. Älä pelkää tuhlaavasi aikaa vääriin asioihin tai tekeväsi vääriä valintoja. Jos joku asia osoittautuukin vääräksi sulle, niin kokeile jotakin muuta äläkä lannistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä koulutus auttaa maassa jossa on 300k työtöntä ja avoimia työpaikkoja vain 30k? Ei minusta ikinä tule huippuosaajaa, joka hakkaa muut 799 hakijaa työnhaussa. 

Ap

Oikealla koulutuksella työllistyt lähes varmasti. Esimerkiksi lähihoitajista on kova pula.

Miehenä lähäriksi? Olisi aika h0m0a. Enkä muutenkaan siedä eritteitä tai vájakkéja

Ap

Tässä paljastui asenne = ongelma. Ei voi kauhalla ottaa jos on lusikalla annettu. Tuo asenne ei korjaannu itsestään  

Joskus asenne voi muuttua kun omassa elämässä tapahtuu sellaista, että tarvitsee toisten apua. Silloin huomaa kuinka hyvin asiat oikeastaan olivatkin aikaisemmin  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No pitäisikö sinun tarttua asiaan ja hankkia koulutus ja sen myötä työpaikka? Vai ajattelitko, että joku postiluukusta tipauttaa kaiken eteesi?

Mitä koulutus auttaa maassa jossa on 300k työtöntä ja avoimia työpaikkoja vain 30k? Ei minusta ikinä tule huippuosaajaa, joka hakkaa muut 799 hakijaa työnhaussa. 

Ap

Jos et tee mitään, niin sitten ainakaan mikään ei muutu. Mieti mitä haluaisit tehdä, ja lähde opiskelemaan alaa. Mistä sen tietää sitäpaitsi vaikka tapaisit opintojen parissa tulevan puolisosi, tai muuten löytäisit hyviä kavereita? Ainakin päiviin tulee vaihtelua ja mielekästä tekemistä. Työharjoittelut yleensä kuuluu jossain vaiheessa opintoihin, ja sitä kautta voi löytyä työpaikkakin. Oma asenne on todella tärkeä. Jo etukäteen luovuttamalla varmistaa, että oma kurjuus jatkuu. Kukaan muu ei voi asioita muuttaa, kuin sinä itse.