Miten normaali mies suhtautuu naiseen, jota on loukannut?

Ideaalitilanteessa kai pyytäisi anteeksi ja antaisi toiselle tilaa. Ja myös mahdollisuuden toiselle ottaa myöhemmin yhteyttä jos siltä tuntuu. Muuten kunnioittaisi toisen päätöstä lopettaa sen hetkinen yhteydenpito.

Viisas mies ei ole millään tavalla yhteydessä.

Talletttaa kaikki keskustelut ja blokkaa somessa.

Eittei se ala tekemään jotain meetoo rikosilmoituksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen on aikuinen, niin hänen pitäisi itse kyetä käsittelemään se sisäisen pienen lapsen paha mieli. Aikuisille ihmisille ei tule paha mieli, lapset pahoittavat mielensä.

Häh? Mitä ihmettä sinä sönkötät?🤢

Sitä, että aikuinen ihminen ei pahoita mieltään, mökötä ja vaadi anteeksipyyntöä. Lapsi toimii noin.

Kuulostat että terapiakaan ei auta sinua vaan pahentaa.

Vierailija kirjoitti:

En halua olla tekemisissä jatkossakaan, mutta anteeksipyyntö ei tuonut "hyvitystä" tai helpotusta. Toivon että katuu tekojaan, mutta pelkään että näin ei ole. Ap

Oletko ajatellut, että saatoit loukata miestä, kun et halunnut suhdetta hänen kanssaan? Mikä mahtoi olla syy, kun kuitenkin kertomasi mukaan olitte hyvin läheisiä...

Normaali ihminen toteaa toimineensa väärin, pyytää anteeksi ja poistuu häiritsemästä. Muu olisi häirintää. Tämän jälkeen hänen tekemisensä ja tunteensa eivät kuulu sinulle, eivätkä sinun tunteesi hänelle, koska suhdetta ei enää ole.

Kostofantasioista voit saada hetkellistä tyydytystä, mutta lopulta ne alkavat kalvaa sinua ja kärsit itse. Siksi paras "kosto" on hankkia mahdollisimman onnellinen elämä. Sellainen, että unohdat koko tyypin.

Vierailija kirjoitti:

Luonnevikaisiin miehiin ei kannata sen enempää tuhlata aikaansa. 

Ei sen enempää kuin luonnevikaisiin naisiin. Itse tapailin 5 vuotta tunnekylmää naista.

Vierailija kirjoitti:

Normaali ihminen toteaa toimineensa väärin, pyytää anteeksi ja poistuu häiritsemästä. Muu olisi häirintää. Tämän jälkeen hänen tekemisensä ja tunteensa eivät kuulu sinulle, eivätkä sinun tunteesi hänelle, koska suhdetta ei enää ole.

Kostofantasioista voit saada hetkellistä tyydytystä, mutta lopulta ne alkavat kalvaa sinua ja kärsit itse. Siksi paras "kosto" on hankkia mahdollisimman onnellinen elämä. Sellainen, että unohdat koko tyypin.

Samaa mieltä. Sitten voit ehkä vuosien päästä hymyillä vienosti kun kyseinen mies joutuu itse vaikeaan tilanteeseen ja ohittaa hänet viileästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnevikaisiin miehiin ei kannata sen enempää tuhlata aikaansa. 

Ei sen enempää kuin luonnevikaisiin naisiin. Itse tapailin 5 vuotta tunnekylmää naista.

Porvoosta. 0/5

Vierailija kirjoitti:

Mies on loukannut.

Valehdellut, ollut epäkunnioittava, jättänyt vastaamatta ja tekemättä asioita joita on luvannut. Puhunut selän takana. Purkanut pahaa oloaan, aiheuttanut surua ja hämmennystä. Tehnyt asioita, joita on pyydetty ettei tekisi. Kiusannut.

Ja kun lopulta sain kerrottua, että kaikki teot loukkaa enkä halua tavata ikinä enää, hän pyysi anteeksi ja katosi.

Anteeksipyyntö oli vilpitön, mutta ei auttanut, koska itse olen ihan rikki edelleen.

Normaali mies pyytää tuossa tilanteessa anteeksi ja katoaa. Toisin sanoen hänhän vain noudattaa toivettasi siitä, että et halua nähdä häntä ikinä enää.

Mitä oikein odotit?

Pyydä ensi kerralla pyytämään anteeksi ja ottamaan vähän etäisyyttä.

Jos käsket jonkun kalppia mäkeen, niin älä ylläty siitä jos toinen kalppii mäkeen...

Vierailija kirjoitti:

Eli jatkaako jossain elämäänsä vähät välittämättä mitä teki vai jäikö edes miettimään mitä sai aikaan. Se on itselläni mielessä jatkuvasti.

Voisin verrata koulukiusattuun oloon, että ei anteeksipyyntö vie tekoja mennessään.

Ap

Miksi ihmeessä vaivaat päätäsi miettimällä mitä tekee mies, jonka kanssa et halunnut suhdetta ja jota et halua nähdä ikinä enää? Mitä sinä sillä tiedolla tekisit, miten se auttaisi sinua eteenpäin? Ja jos mies oli oikeasti sinulle niin merkityksetön, miksi olet niin hajalla? Jokin tässä ei täsmää.

Lopeta uhriutuminen ja polta marttyyrinviittasi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen pitää jotenkin ihmiseen vaikuttaa, että toista rääkkää. Turha tästä yrittää nyt kääntää asiaa, että haluaisin pitää yhteyttä häneen. Haluan että kärsii myös jollain tavalla. Ap

Sairasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaali ihminen toteaa toimineensa väärin, pyytää anteeksi ja poistuu häiritsemästä. Muu olisi häirintää. Tämän jälkeen hänen tekemisensä ja tunteensa eivät kuulu sinulle, eivätkä sinun tunteesi hänelle, koska suhdetta ei enää ole.

Kostofantasioista voit saada hetkellistä tyydytystä, mutta lopulta ne alkavat kalvaa sinua ja kärsit itse. Siksi paras "kosto" on hankkia mahdollisimman onnellinen elämä. Sellainen, että unohdat koko tyypin.

Samaa mieltä. Sitten voit ehkä vuosien päästä hymyillä vienosti kun kyseinen mies joutuu itse vaikeaan tilanteeseen ja ohittaa hänet viileästi.

Miksi? Samaa kostonautintoahan tuossakin on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Normaali ihminen toteaa toimineensa väärin, pyytää anteeksi ja poistuu häiritsemästä. Muu olisi häirintää. Tämän jälkeen hänen tekemisensä ja tunteensa eivät kuulu sinulle, eivätkä sinun tunteesi hänelle, koska suhdetta ei enää ole.

Kostofantasioista voit saada hetkellistä tyydytystä, mutta lopulta ne alkavat kalvaa sinua ja kärsit itse. Siksi paras "kosto" on hankkia mahdollisimman onnellinen elämä. Sellainen, että unohdat koko tyypin.

Samaa mieltä. Sitten voit ehkä vuosien päästä hymyillä vienosti kun kyseinen mies joutuu itse vaikeaan tilanteeseen ja ohittaa hänet viileästi.

Miksi? Samaa kostonautintoahan tuossakin on. 

Se on ilmeisesti jotenkin *sivistyneempää* olevinaan noin, kuin reilusti myöntää, että kuolisitpa ja kituisit saatana sitä ennen oikein urakalla.

Anna ap olla, asia ei enää kuulu sinulle ja olet tehnyt voitavasi.

Yleensä ihminen tarvitsee aikaa nähdäkseen ja tajutakseen tekojensa seuraukset aidosti. Itse sain 20 vuoden jälkeen anteeksipyynnön mieheltä joka tuhosi nuoruuteni, sitä aiemmin hän ei nähnyt tai ainakaan myöntänyt näkevänsä teoissaan mitään arveluttavaa. 

Itsekin olen loukannut muita, ja ymmärtänyt tekojeni syvyyden vasta vuosien jälkeen. Jokaisella on oma kasvunsa ja kehityksensä, etkä sitä voi oman kiusaajasi puolesta tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eli jatkaako jossain elämäänsä vähät välittämättä mitä teki vai jäikö edes miettimään mitä sai aikaan. Se on itselläni mielessä jatkuvasti.

Voisin verrata koulukiusattuun oloon, että ei anteeksipyyntö vie tekoja mennessään.

Ap

 

Miksi ihmeessä vaivaat päätäsi miettimällä mitä tekee mies, jonka kanssa et halunnut suhdetta ja jota et halua nähdä ikinä enää? Mitä sinä sillä tiedolla tekisit, miten se auttaisi sinua eteenpäin? Ja jos mies oli oikeasti sinulle niin merkityksetön, miksi olet niin hajalla? Jokin tässä ei täsmää.

Lopeta uhriutuminen ja polta marttyyrinviittasi.

 

Ei mies ole merkityksetön. Hän on päihderiippuvainen enkä halunnut suhdetta hänen kanssaan sen takia, mutta mulla oli häntä kohtaan kuitenkin aidosti tunteita. Pyysin nimenomaan etäisyyttä ja sen jälkeen alkoi tuo kiusaaminen. Itse olin häntä kohtaan aina vain ja ainoastaan ystävällinen ja avoin tunteistani! Missä kohtaa aloitusta olen sanonut ettei hänellä ole väliä? Ap

Vierailija kirjoitti:

Anna ap olla, asia ei enää kuulu sinulle ja olet tehnyt voitavasi.

Yleensä ihminen tarvitsee aikaa nähdäkseen ja tajutakseen tekojensa seuraukset aidosti. Itse sain 20 vuoden jälkeen anteeksipyynnön mieheltä joka tuhosi nuoruuteni, sitä aiemmin hän ei nähnyt tai ainakaan myöntänyt näkevänsä teoissaan mitään arveluttavaa. 

Itsekin olen loukannut muita, ja ymmärtänyt tekojeni syvyyden vasta vuosien jälkeen. Jokaisella on oma kasvunsa ja kehityksensä, etkä sitä voi oman kiusaajasi puolesta tehdä.

Näinpä. Jotkut kasvavat vasta kun joutuvat kohtaamaan viimeinkin itsensä samassa asemassa mitä he ovat kohteelleen tehneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna ap olla, asia ei enää kuulu sinulle ja olet tehnyt voitavasi.

Yleensä ihminen tarvitsee aikaa nähdäkseen ja tajutakseen tekojensa seuraukset aidosti. Itse sain 20 vuoden jälkeen anteeksipyynnön mieheltä joka tuhosi nuoruuteni, sitä aiemmin hän ei nähnyt tai ainakaan myöntänyt näkevänsä teoissaan mitään arveluttavaa. 

Itsekin olen loukannut muita, ja ymmärtänyt tekojeni syvyyden vasta vuosien jälkeen. Jokaisella on oma kasvunsa ja kehityksensä, etkä sitä voi oman kiusaajasi puolesta tehdä.

Näinpä. Jotkut kasvavat vasta kun joutuvat kohtaamaan viimeinkin itsensä samassa asemassa mitä he ovat kohteelleen tehneet.

Usko minua: eivät edes silloin. Tunnen tällaisen. 

Täällä on muutenkin omituinen tapa aina syyllistää aloittaja, oli asia mikä hyvänsä.

Ymmärrättekö, ettei kaikki ole aina mustavalkoista? Jos olen tutustunut ihmiseen, oppinut luottamaan ja pikkuhiljaa havahtunut että hänelle päihteet menevät edelle ja sanon, että en pysty sellaiseen elämään jossa joutuu pelkäämään että toinen lähtee "raiteiltaan" ja että ystävyys voisi myöhemmin olla ok, niin kiitoksena tästä alkoi nuo aiemmin mainitut loukkaavat asiat.

Ei se tunneyhteys kuitenkaan heti katkea. Ap 

Vierailija kirjoitti:

Täällä on muutenkin omituinen tapa aina syyllistää aloittaja, oli asia mikä hyvänsä.

Ymmärrättekö, ettei kaikki ole aina mustavalkoista? Jos olen tutustunut ihmiseen, oppinut luottamaan ja pikkuhiljaa havahtunut että hänelle päihteet menevät edelle ja sanon, että en pysty sellaiseen elämään jossa joutuu pelkäämään että toinen lähtee "raiteiltaan" ja että ystävyys voisi myöhemmin olla ok, niin kiitoksena tästä alkoi nuo aiemmin mainitut loukkaavat asiat.

Ei se tunneyhteys kuitenkaan heti katkea. Ap 

Syyllistäjät eivät ole kunnolla koskaan halunneet kohdata omia sisäsiä demoneitaan. Siksi he projisoivat kaiken normaaliin kuuluvan takaisin.