Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten kauan vakava/vaikea masennuksesi kesti?
09.03.2024 |
Sairastan ensimmäistä kertaa elämässäni vakavaa/vaikeaa masennusta. BDI-pisteet 43. Mietin kauanko tästä toipuminen voi oikein kestää, onko kellään kokemusta?
Elämäntavat on kunnossa, käyn salilla 3krt viikossa ja tunnin lenkillä 2-3krt viikossa.
Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Joo kauheat masikset ja ties mitkä psykoosit teillä on päällä koko ajan mutta siinä pöytäkoneella jaksetaan kyllä roikkua ja kirjoitella valtavan pitkät lässytykset palstalle.
HUOH!!!!
Sillon kun itsellä oli paha tilanne, siitä on nyt jo vuosia, vauva palsta oli ainoita,asioita, joita jaksoin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on varmaankin ihan yksilöllistä, ap. Tsemppiä kaikille masentuneille.
Vierailija kirjoitti:
Minkälainen ihminen tulee trollaamaan masennuksesta kärsivien ketjuun? Koulukiusaaja taustaa? Katsopa peiliin.
Sama tyyppi paniikissa hyökkää kaikkiin mielenterveyttä käsitteleviin ketjuihin. Taitaa olla omat traumat taustalla, triggeröityy näistä.
Vierailija kirjoitti:
Tähän mennessä yhdeksän vuotta. Vaikea-asteinen masennustila ilman psykoottisia oireita. Joskus on parempia kausia jolloin yritän esim. urheilla. Yleensä ei ole.
Onkos sulle ehdotettu/käytetty ect hoitoa? Minut pelasti se, kun mitkään lääkkeet ei tuonu vastetta. 4v sitten tämä, ja nyt esto lääkitys. Olo on todella ok. Vaikeasti masentuneena en voinut poistua kotoa, en vastata puhelimeen, en nukkunut, tuskin söin...
Voimia kaikille Teille!🎈
Yäk mitä kommentteja olet ap saanut. Voikin ihmisillä olla paha olla. Itsellä masennuspainoitteinen kakkostyypin kaksisuuntainen niin ei ole suoraan verrattavissa tavalliseen masennukseen, mutta puolisen vuotta kesti pahin, vaikea masennus psykoottisella oireilulla. Lähinnä siksi, koska hoitotahto ei halunnut määrätä masennuslääkettä. Tuon pahimman kauden olin töistä sairauslomalla. Itsellä on lääkkeet auttanut onneksi kun ne lopulta sai, pari kertaa olen vaihtanut toiseen haittavaikutusten vuoksi ja välillä olen ilmankin, mutta jokainen on kyllä auttanut akuuttiin tilanteeseen. Toivottavasti vielä jonain päivänä voit hyvin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sairastanut masennusta teini-ikäisestä asti, välillä on parempia vuosia mutta koko aikainen kaveri se on ollut.
aina välillä tulee se aallonpohja ja vaikea-asteinen jakso ja pahimmillaan on vuodepotilas useita kuukausia. pisimmillään sairasloma /määräaikainen työkyvyttömyyseläke kestänyt 2-vuotta. Siitä sitten taas työkokeilujen kautta työelämään, kunnes taas vuoden -parin päästä tulee joku lyhyempi tai pidempi huono jakso.
nyt taas 6kk sairaslomalla masennusrelapsin vuoksi ja jos sitä taas kesällä yrittää jollain osasairaspäivärahalla töihin.
Parhaiten menee kun saan elää yksinkertaista hiljaista elämää kuin vanhat mummot, olla rauhassa ja pysyä erossa kaikista perheen ulkopuolisista sosiaalisista kontakteista ja harrastan joka päivä liikuntaa/ulkoilua, pidän tiukat rutiinit.
uskon etten koskaan pääse tästä eroon mutta oppinu vähitellen hyväksymään tilanteen ja elämään sairauden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Joo kauheat masikset ja ties mitkä psykoosit teillä on päällä koko ajan mutta siinä pöytäkoneella jaksetaan kyllä roikkua ja kirjoitella valtavan pitkät lässytykset palstalle.
HUOH!!!!
Sinunkaltaistesi ihmisten takia meillä on niin paljon traumatisoituneita ja masentuneita. Yritätkö olla inhottava, vai tuleeko se ihan luonnostaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosia.Asenteen muuttaminen positiiviseksi sai minut nousemaan omasta pimeydestäni eli negatiivisuudestani.
Minua auttoi self help kirjojen jatkuva lukeminen.Opiskelin niitä päivittäin jonkun verran, että sain positiivisuuden annokseni.
Kiitos todella paljon kaikille vastauksista!! Näköjään tosiaan vaihtelee aika lailla kestot ja muut. Minä masennuin ensimmäistä kertaa nuorena ja sitten nuorena aikuisena, sitten 12 vuotta sitten ja nyt ensimmäistä kertaa vakava masennus, minkä pahin aika kestänyt vuoden. Sitä ennen oli keskivaikea 3 vuotta. En tiedä tuleeko minullakin olemaan masennus aina mukana elämässä, mutta tätä vaikeaa masennusta ei kyllä jaksaisi. Minä olen haikaillut eutanasiankin perään.
Kovasti tsemppiä kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopetin laiskottelun ja otin itseäni niskasta kiinni. Nälkä on hyvä motivaattori.
Oikeasti masentunut ei jaksa innokkaana tänne kirjoitella ja vastailla. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuosia.Asenteen muuttaminen positiiviseksi sai minut nousemaan omasta pimeydestäni eli negatiivisuudestani.
Minua auttoi self help kirjojen jatkuva lukeminen.Opiskelin niitä päivittäin jonkun verran, että sain positiivisuuden annokseni.
Positiivisuuden mantra ja paskantärkeä läsdytys ei auta ihmistä, joka kipuilee kuoleman rajalla itsetuhoisuudessaan. Tuolla positiivisuudella kun päinvastoin jätetään huomioimatta ja mitätöidään hätä ja uupumus. Masennus on sairaus, mielialanvaihtelut ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosia.Asenteen muuttaminen positiiviseksi sai minut nousemaan omasta pimeydestäni eli negatiivisuudestani.
Minua auttoi self help kirjojen jatkuva lukeminen.Opiskelin niitä päivittäin jonkun verran, että sain positiivisuuden annokseni.
Positiivisuuden mantra ja paskantärkeä läsdytys ei auta ihmistä, joka kipuilee kuoleman rajalla itsetuhoisuudessaan. Tuolla positiivisuudella kun päinvastoin jätetään huomioimatta ja mitätöidään hätä ja uupumus. Masennus on sairaus, mielialanvaihtelut ei.
Mikä paskantärkeä lässytys? Minä vain kerroin oman keinoni parantua.Älä sinä ole itse paskantärkeä.Mistä tiedät masennukseni voimakkuuden, halusin vain kuolla joka päivä.Joten pidäpä suusi pienemmällään toisten masennuksen arvostelusta.Minä halusin vain hyvää viestilläni,mitäs sinä halusit???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti masentunut ei jaksa innokkaana tänne kirjoitella ja vastailla. Piste.
Miksi pitäisi kirjoittaa "innokkaana"? Minä en ole ikinä innokas, kirjoittelen masentuneena.
Vierailija kirjoitti:
Vuosia.Asenteen muuttaminen positiiviseksi sai minut nousemaan omasta pimeydestäni eli negatiivisuudestani.
Minua auttoi self help kirjojen jatkuva lukeminen.Opiskelin niitä päivittäin jonkun verran, että sain positiivisuuden annokseni.
Eijumankauta. Self help -paska tästä nyt enää puuttui. Olette parodia itkuisesta naisesta joka ei saa tarpeeksi huomiota.
Yhteensä ehkä viisi vuotta hoitoon hakeutumisesta, kolme vuotta toimivan lääkityksen löytämisestä ja kaksi vuotta psykoterapian aloituksesta. Toimintakyky ja oireiden laatu ja määrä aaltoili. Ei oo koskaan uusinut sen jälkeen, kymmeneen vuoteen nyt.
Halusin kuolla jo 11-vuotiaana - 50-vuotiaana eläkkeelle masennuksen takia. Käytännössä koko elämän vaiva mulla.
Vierailija kirjoitti:
Halusin kuolla jo 11-vuotiaana - 50-vuotiaana eläkkeelle masennuksen takia. Käytännössä koko elämän vaiva mulla.
Toivuin vähitellen 3 kuukauden aikana, kuukauden siitä olin sairauslomalla, pari kuukautta lyhennetyllä työajalla. Kuukauden jaksoin normaalisti ja nyt olen vajonnut/vajoamassa takaisin. Töiden lisäksi jaksan laittaa ruuan ja ehkä tiskit. Siinä se päivän ohjelma yleensä sitten onkin. Ei mitään kyllä kiinnostakaan tehdä. Tätä ollut nyt tass pari viikkoa. Lääkitys menee edelleen, mutta vissiin teho lakkasi. Pitäisi varmaan mennä työterveyteen, mutta ei kiinnosta kun määräävät pian sairauslomalle ja saan vielä potkut. Ymmärtääkseni työelämässä ei katsota jatkuvia pitkiä sairauslomia kovin hyvällä.
Alue: Aihe vapaa
Presidenttimme?