Onko noloa jos pariskunta menee kihloihin vasta raskausuutisen jälkeen?
Ollaan oltu ikuisuus yhdessä.
Tein just raskaustestin. Olo kahtalainen. Iloinen vauvasta, mutta sitten koen jo häpeää, sillä tiedän et mies kosii ettei ristiäiset olisi ihan ilman sormuksia.
Tämä tuntuu niin nololta. Kaikki tajuaa et kyseessä on "pakkokosinta". Noloa.
Kommentit (61)
Se oli noloa viime vuosisadan alkupuolella.
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä vahingolta se vauva vaikuttaa vaikka menisitte kihloihinkin. Kun ette ehtineet naimisiin asti ensin. Ois pitänyt mennä naimisiin ensin, että vaikuttais täysin suunnitellulta. Toinen vaihtoehto on vannoutunut avopari, joka ei ikinä aio naimisiin. Naimisiin meneminen on sun kohdalla jo myöhäistä, kaikki osaa laskea milloin lapsi sai alkunsa. Eli ei sulla ole nyt muuta vaihtoehtoa kuin alkaa saarnata miten naimisiin meneminen on vanhanaikaista ja ette aio ikinä naimisiin, että olette toisiinne täysin sitoutuneita ilmankin.
Tai sitten selitellä että oltiin jo kauan sitten päätetty että meidät vihitään samalla kun lapsi kastetaan ristiäisissä. Yksillä juhlilla hoituu 2 asiaa. Tätä omassa tuttavapiirissä yllättävänkin paljon
On noloa. Jotenkin alleviivaa sitä että lapsi on vahinko. Vaikkei olisi.
Oltiin oltu yhdessä 8v ennen lapsen syntymää, toinen syntyi pari vuotta myöhemmin, kihloihin ei silti menty.
Pitkään yhdessä ettekä ole naimisissa? 😳
Miksi joku miettii edes tällaista asiaa? Eletään elämää, eikä mietitä, miltä tämä nyt muista näyttää.
Onnea vauvan odotukseen!
Ei. Se on oma asia mitä tekee. Naimisiin ei ole pakko mennä kirkon tai maistraatin kautta. Voi olla kihloissa ja yhdessä muutenkin. Sen sijaan pitäisi tietää aiemmin, onko osapuolet sitoutuneet toisiinsa vai mikä suhde se on. Ettei ole epäselvillä vesillä koko ajan, että nainen ahdistunut tai mies.
Ei sormukset onnea takaa, kunhan olette vastuunsa kantavia aikuisia, sillä menee pitkälle. Käykää hissun kissun maistraatissa tai pappilassa sanomassa tahdon. Muista viis omaa elämää elätte.
On noloa. Tulee vaikutelma, että mies kosi vasta pakon edessä.
Vierailija kirjoitti:
Ei sormukset onnea takaa, kunhan olette vastuunsa kantavia aikuisia, sillä menee pitkälle. Käykää hissun kissun maistraatissa tai pappilassa sanomassa tahdon. Muista viis omaa elämää elätte.
Mä luulen että AP haluaa ne prinsessahäät
Ei ole. Kihloihin ehtii vielä siinä vaiheessa, kun jälkeläinen pääsee ripiltä. Naimisiin sitten siinä vaiheessa, kun hän täyttää 18.
Menimme naimisiin kun lapsi oli 2v. Olimme olleet 10 vuotta yhdessä. Jos joku ihmetteli, ei ainakaan ääneen sanonut. Eikä olisi meitä liikuttanut. Aika moni eroaa kun lapset on pieniä, me vasta avioiduttiin :D
Miksette mene naimisiin vasta vauvan synnyttyä vähän myöhemmin niin ei ole pakkokosinta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä vahingolta se vauva vaikuttaa vaikka menisitte kihloihinkin. Kun ette ehtineet naimisiin asti ensin. Ois pitänyt mennä naimisiin ensin, että vaikuttais täysin suunnitellulta. Toinen vaihtoehto on vannoutunut avopari, joka ei ikinä aio naimisiin. Naimisiin meneminen on sun kohdalla jo myöhäistä, kaikki osaa laskea milloin lapsi sai alkunsa. Eli ei sulla ole nyt muuta vaihtoehtoa kuin alkaa saarnata miten naimisiin meneminen on vanhanaikaista ja ette aio ikinä naimisiin, että olette toisiinne täysin sitoutuneita ilmankin.
Tai sitten selitellä että oltiin jo kauan sitten päätetty että meidät vihitään samalla kun lapsi kastetaan ristiäisissä. Yksillä juhlilla hoituu 2 asiaa. Tätä omassa tuttavapiirissä yllättävänkin paljon
Mun kaveri puolisoineen käytti aikoinaan myös sellaista selitystä, että tuskasteli miten kirkkoihin ja toivottuun juhlapaikkaan on parin vuoden jono, niin päätettiin nyt hankkia lapsi ensin ettei tarvi sitä lapsen hankintaa siirtää sillä kahdella vuodella. Läpi meni kaikille. Kukaan ei arvannut että lapsi oli alunperin vahinko.
Nämä on sellaisia aloituksia, jotka ei kiinnosta oikeasti ketään oikeassa elämässä. Ehkä jotain vanhoollista anoppia saattaa kiinnostaa, mutta mitä sitten?
Vierailija kirjoitti:
En voi saada suurinta sitoutumishalun merkkiä mieheltä enää. Kosintaa VAIN siksi että rakastaa minua.
Kyllä perinteissä on joku järki.
Ap
Niin huvikseenko se mies on sun kaa iäisyyden ollut? Vähän enemmän kunnioitusta sitä äijääs kohtaan! Ettei omasta halustaan sun kaa oo.
Vierailija kirjoitti:
Ei. Se on oma asia mitä tekee. Naimisiin ei ole pakko mennä kirkon tai maistraatin kautta. Voi olla kihloissa ja yhdessä muutenkin. Sen sijaan pitäisi tietää aiemmin, onko osapuolet sitoutuneet toisiinsa vai mikä suhde se on. Ettei ole epäselvillä vesillä koko ajan, että nainen ahdistunut tai mies.
En nyt oikein ymmärrä. Mitä muita vaihtoehtoja mennä naimisiin on kuin kirkon tai maistraatin kautta? Siis avoliitossahan voi olla vaikka ikänsä mutta virallisesti naimisissa voi olla vain, jos edellä mainitut tahot suorittavat vihkimisen. Vai onko sinulla jotain salattua tietoa asiasta?
Rasittavia nämä "Onko noloa"- aloitukset. Tämä on vapaa maa, tehkää mitä hyvänsä kunhan ei mitään laitonta. Jos koko elämänsä miettii, mitä toiset ajattelevat, niin on koko elämänsä niitten muitten vanki. Olet pettynyt tilanteeseen, koska kaikki ei mennyt niin kuin piti, ja se on sinun kannaltasi vähän ikävää, kun jouduit luopumaan yhdestä unelmastasi. Mutta nyt, leuka pystyyn! Kyllä tämä kaikki unohtuu, kun lapsi tulee.
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku miettii edes tällaista asiaa? Eletään elämää, eikä mietitä, miltä tämä nyt muista näyttää.
Onnea vauvan odotukseen!
Kiitos <3
Ap
Vierailija kirjoitti:
On noloa. Tulee vaikutelma, että mies kosi vasta pakon edessä.
Tätä pelkään et onko jopa totta.
Ap
Ihan yhtä vahingolta se vauva vaikuttaa vaikka menisitte kihloihinkin. Kun ette ehtineet naimisiin asti ensin. Ois pitänyt mennä naimisiin ensin, että vaikuttais täysin suunnitellulta. Toinen vaihtoehto on vannoutunut avopari, joka ei ikinä aio naimisiin. Naimisiin meneminen on sun kohdalla jo myöhäistä, kaikki osaa laskea milloin lapsi sai alkunsa. Eli ei sulla ole nyt muuta vaihtoehtoa kuin alkaa saarnata miten naimisiin meneminen on vanhanaikaista ja ette aio ikinä naimisiin, että olette toisiinne täysin sitoutuneita ilmankin.