Miksi moni sanoo että "minulla ei ole omia lapsia, mutta kummilapsi on". Eihän se ole millään tavalla sama asia.

Joo

En ole kuullut koskaan moista. 

Mun työkaveri alkaa aina jauhaa siskonsa lapsista kun muut puhuu omista lapsistaan.

Vähän mietityttää mitä se sisko tykkää moisesta tunkemisesta.

Eipä ole kukaan tuttavapiiristäni koskaan sanonut mitään tuohon suuntaan eikä työhaastatteluissakaan "kerro jotain itsestäsi" -osiossa moista mainita.

Vaihda kaveripiiri ns. normaaleihin, elämäsi helpottuu.

Koska jollekin se kummilapsi voi olla kuin oma. Yhtä läheinen. Eihän adoptoitu lapsikaan ole sitten mielestäsi oma ,vai ?

Kyllä itse koen että lapseni saavat olla ihan koko lähipiirin omia

Vierailija kirjoitti:

Koska jollekin se kummilapsi voi olla kuin oma. Yhtä läheinen. Eihän adoptoitu lapsikaan ole sitten mielestäsi oma ,vai ?

Kyllä itse koen että lapseni saavat olla ihan koko lähipiirin omia

Adoptoitu lapsi on ihan oma lapsi.

Onks se sulta jotenkin pois?

Mun lapsille ainakin kummit on olleet hyvin tärkeitä. Vaikeassa elämäntilanteessa ovat olleet tuki ja iso apu sekä minulle että lapsille. En voisi olla kiitollisempi. Jos sanoisivat noin, on se minulle ylpeyden aihe.

Kuullut vain sellaisessa yhteydessä jossa puhuttu onko läheisiä lapsia. Kummilapsikin voi olla todella läheinen.

Olen kuullut sanonnan. Ihmiseltä, joka ei raskaista lapsettomuushoidoista huolimatta ole saanut omaa lasta. Annan hänelle mielihyvin luvan iloita kummilapsista. 

Lapsi se on kummilapsikin. Lapseton ehkä haluaa vaan kertoa, että on lapsimyönteinen lapsettomuudestaan huolimatta kun mainitsee kummilapsensa.

Vierailija kirjoitti:

Mun työkaveri alkaa aina jauhaa siskonsa lapsista kun muut puhuu omista lapsistaan.

Vähän mietityttää mitä se sisko tykkää moisesta tunkemisesta.

Ihan sama mitä ne omat lapset tykkäävät kun niiden asiat kuulutetaan työpaikalla.

Vierailija kirjoitti:

Mun työkaveri alkaa aina jauhaa siskonsa lapsista kun muut puhuu omista lapsistaan.

Vähän mietityttää mitä se sisko tykkää moisesta tunkemisesta.

Vähän mietityttää, mitä se työkaveri tykkää kun muut ei osaa muusta puhua kuin lapsistaan.

Vierailija kirjoitti:

Mun työkaveri alkaa aina jauhaa siskonsa lapsista kun muut puhuu omista lapsistaan.

Vähän mietityttää mitä se sisko tykkää moisesta tunkemisesta.

Yrittää varmaan keksiä edes jotain teemaan sopivaa puhuttavaa kun te tylsimykset jankkaatte jatkuvasti lapsistanne (joka on muuten maailman ikävystyttävin kahvipöytäkeskustelun aihe).

"Vähän kuin ilmoittaisi, että minulla ei ole lemmikkejä, mutta naapurilla on marsu."

Ei, vaan vähän kuin ilmoittaisi, että minulla ei ole lemmikkejä, mutta olen töissä Korkeasaaressa ja käyn viikottain ratsastamassa.

Enpä ole koskaan kuullut kenenkään sanovan noin ja vaikka joku noin sanoisikin, ei se olisi minulta tai keneltäkään muulta mitään mitään pois.

Koska monet viettävät paljon aikaa kummilapsensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsille ainakin kummit on olleet hyvin tärkeitä. Vaikeassa elämäntilanteessa ovat olleet tuki ja iso apu sekä minulle että lapsille. En voisi olla kiitollisempi. Jos sanoisivat noin, on se minulle ylpeyden aihe.

Mahtavaa nähdä, että jotkut kummit ei ole vain ottaneet tehtävää vastaan, vaan myös hoitaneet sen.

Enkä haluaisikaan omia.

Jollekin kummilapset tärkeempiä kuin omat.