Miksi moni sanoo että "minulla ei ole omia lapsia, mutta kummilapsi on". Eihän se ole millään tavalla sama asia.
Vähän kuin ilmoittaisi, että minulla ei ole lemmikkejä, mutta naapurilla on marsu.
Kommentit (117)
Kummi tai kummin sijaisen tulee viimekädessä vastata lapsen hengellisestä kasvatuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Jollekin kummilapset tärkeempiä kuin omat.
Tuo nyt on jo sairasta.
Vierailija kirjoitti:
Kummi tai kummin sijaisen tulee viimekädessä vastata lapsen hengellisestä kasvatuksesta.
Eipä taida tämä tehtävä olla millään tavalla oleellinen juuri kenellekään enää.
Mitä väliä sillä on, jos sanookin noin?
Vierailija kirjoitti:
Kummi tai kummin sijaisen tulee viimekädessä vastata lapsen hengellisestä kasvatuksesta.
Näin on. Tästä syystä kerroin kummilapselleni, että Raamattu on satukirja siinä missä Harry Potterkin.
Mulla on työkaveri, joka haluaa raportoida iltatähtensä ihan jokaisen tekemisen. Välillä mietin, että muistaako se lainkaan perheensä teinin olemassaoloa.
Jos puhutaan deittailumielessä niin jos pariskunta on halunnut henkilön lapsen kummiksi niin tuskin on kovin kädetön lasten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Mun työkaveri alkaa aina jauhaa siskonsa lapsista kun muut puhuu omista lapsistaan.
Vähän mietityttää mitä se sisko tykkää moisesta tunkemisesta.
Eiköhän molemmissa tapauksissa "tungeta" ilman varsinaisten puheenaiheiden, eli lasten suostumusta....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun työkaveri alkaa aina jauhaa siskonsa lapsista kun muut puhuu omista lapsistaan.
Vähän mietityttää mitä se sisko tykkää moisesta tunkemisesta.
Eiköhän molemmissa tapauksissa "tungeta" ilman varsinaisten puheenaiheiden, eli lasten suostumusta....
No on se nyt ihan eri asia jauhaa paskaa muiden lapsista. Tunkea äidin tontille.
"Vähän kuin ilmoittaisi, että minulla ei ole lemmikkejä, mutta naapurilla on marsu."
Ei, vaan vastaava tokaisu olisi "Minulla ei ole lemmikkejä, mutta hoidan välillä naapurini marsua". Silloin varmasti löytyy yhteistä keskusteltavaa, vaikka toisen marsu ei olekaan oma.
Vierailija kirjoitti:
Mun työkaveri alkaa aina jauhaa siskonsa lapsista kun muut puhuu omista lapsistaan.
Vähän mietityttää mitä se sisko tykkää moisesta tunkemisesta.
Mä teen joskus noin,kun muut jauhaa lapsistaan.Tuntuisi tyhmältä vain istua kuuntelemassa muiden juttuja hiljaa,joten jos aiheena on lasten tekemiset niin kerron sitten niistä lapsista,jotka tunnen parhaiten.
Oikeasti musta tuo koko aihe on sellainen,josta olisin mieluinen keskustelematta, koska lapsiin liittyvät jutut on aika tylsiä eikä ne kosketa mun elämää.Mutta kun muut niistä jauhaa niin osallistun sitten siihen.
Niin?
Olen vela, mutta lapsirakas.
En ole koskaan tuntenut kaipuuta omaan lapseen. En halua olla raskaana, en synnyttää enkä olla äiti. Mutta minulla on silti vahva suojeluvietti lapsia kohtaan. Lähipiirissäni on lapsia joita voin sanoa rakastavani täydestä sydämestäni vaikka he eivät olekaan minusta syntyneet. Ihan mahtavia ihmisenalkuja joihin olen kiintynyt ja joille haluan olla turvallinen aikuinen heidän kasvamisensa varrella. Osa on minulle biologista sukua, osa taas rakkaimpien ystävieni jälkeläisiä, yhtä kaikki tunnen samaa suojelunhalua ja kiintymystä. Minusta on ihanaa viettää aikaa heidän kanssaan, tarjota heille elämyksiä ja tulen myös testamenttaamaan omaisuuteni heille kun itsestäni aika jättää.
Kaikkien ei tarvitse lisääntyä, mutta jokainen voi silti tehdä osansa tulevan sukupolven eteen. En ymmärrä miksi olisi millään lailla huono asia tuntea rakkautta ja tukea pientä ihmisenalkua vaikka et olisikaan häntä biologisesti synnyttänyt tai siittänyt. Yhteys tulee sydämestä.
Vierailija kirjoitti:
Jos puhutaan deittailumielessä niin jos pariskunta on halunnut henkilön lapsen kummiksi niin tuskin on kovin kädetön lasten kanssa.
Ei joku ketjussa ole kyse deittailusta.
Vierailija kirjoitti:
"Vähän kuin ilmoittaisi, että minulla ei ole lemmikkejä, mutta naapurilla on marsu."
Ei, vaan vastaava tokaisu olisi "Minulla ei ole lemmikkejä, mutta hoidan välillä naapurini marsua". Silloin varmasti löytyy yhteistä keskusteltavaa, vaikka toisen marsu ei olekaan oma.
Ei kovinkaan moni kummi todellisuudessa edes hoida kummilapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi se on kummilapsikin. Lapseton ehkä haluaa vaan kertoa, että on lapsimyönteinen lapsettomuudestaan huolimatta kun mainitsee kummilapsensa.
Sitä se varmaan monelle tarkoittaa. Minä taas olen vela enkä erityisen lapsimyönteinen. Kummiudestakin olen kieltäytynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun työkaveri alkaa aina jauhaa siskonsa lapsista kun muut puhuu omista lapsistaan.
Vähän mietityttää mitä se sisko tykkää moisesta tunkemisesta.
Eiköhän molemmissa tapauksissa "tungeta" ilman varsinaisten puheenaiheiden, eli lasten suostumusta....
No on se nyt ihan eri asia jauhaa paskaa muiden lapsista. Tunkea äidin tontille.
Öö,tunkemista on jauhaa lapsista lapsettomalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska jollekin se kummilapsi voi olla kuin oma. Yhtä läheinen. Eihän adoptoitu lapsikaan ole sitten mielestäsi oma ,vai ?
Kyllä itse koen että lapseni saavat olla ihan koko lähipiirin omia
Eri asia, adoptiolapsen hoito on adoptiovanhemman vastuulla. Kummi taas lähinnä vie joskus matsiin tai hampurilaiselle.
Ehkä siksi että usein (vapaaehtois)lapsettomat herättää epäluuloja, toi on tapa samoa "en kuitenkaan inhoa lapsia"?
Vierailija kirjoitti:
Lapsi se on kummilapsikin. Lapseton ehkä haluaa vaan kertoa, että on lapsimyönteinen lapsettomuudestaan huolimatta kun mainitsee kummilapsensa.
TÄMÄ.
Olen kaverini marsun ylpeä kummi.