Ärsyttääkö teitä kaverit jotka ei osaa arvostaa sitä mitä heillä on elämässä?
Esimerkiksi yhdessäolevia vanhempia, vakituista työtä, helppoa elämää jne?
Kommentit (48)
Niin mutta kun jollakin on jokin asia paremmin. Se niin vihaksi pistää.
Mulle kaikki heti ja nyt.
Tai muuten vedän itkupotkuraivarit.
T. Pullamössö
Hah tiedän tuollaisen ihmistyypin.
Jos valitst rahaongelmista hänen mielestään sulle pitää simuloida tosi köyhän elämä tai jotain taloudellisia ongelmia, niin oppiihan arvostamaan niitä vähiä roposiaan. Jossain päin maailmaa ihmisillä ei ole ruokaa!
Ei saa valittaa, vaikka tulot olisivat reippaasti alle keskitason ja joku kallis juttu hajoaa. On sitä pahempaakin!
Jos olet laiska ja mukavuudenhaluinen pitäisi jonkun mielestä sulta teloa vaikka jalka tai käsi. Ole iloinen, että sulla on 2 kättä ja jalkaa ja pääset lähikauppaan ostamaan ruokaa! Et ole tosin valittanut, että et voisi mennä. Hoidat kauppareissut miten lystäät.
Jos vähän valitat, että ei jaksaisi jotain vaikka 24h lapsia ja lasten juttuja, ole iloinen joka sekunti, älä vihastu tai hermostu edes aiheesta lapsille, ole superkiitollinen, että sulla on lapsia. Kaikki eivät niitä saa!
Oikeasti henkilölle lapset on todella tärkeitä. Se että ei ole tietynlainen ei tarkoita, että ei olisi kiitollinen lapsistaan. Ainoastaan silloin voi kyseenalaistaa jos ei tikkua ristiin tee lasten eteen.
Jos sulla on paskatyö mihin oikeasti on inhottavaa mennä joka aamu ja syystäkin, ole kiitollinen että sulla on työ!
Jos et ole tyytyväinen ulkonäköösi ole kiitollinen että et näytä hirviöltä?
No, ei tietenkään koko ajan saisi olla tyytymätön, mutta se että pitäisi myöskin olla koko ajan hirveän tyytyväinen, on liikaa odotettu myös.
Vähän ohis, mutta kaikki jututhan ei aina johdu laiskuudesta eli samalla henkilöllä voi olkla pelkästään laiskuudesta johtuvia ongelmia tai sitten muita. Mistä tiedetään esim. mitä vastoinkäymisiä on ollut henkilöllä ja kuka ne on kulloinkin aiheuttanut. Jos et tiedä, et tiedä.
Ja sitten henkilö ei valita, ellei oikeasti valita. Meinaan vaan, että joskus väitetään jonkun valittaneen, vaikka on vain kriittisesti suhtautunut johonkin asiaan.
"Jos et tee mitään asioiden eteen, ei saa valittaa" Hieman sananvapautta rajoittavaa. Esim. jos ei ole hankkinut sitä hyväpalkkaisia työtä ei saa valittaa pienipalkkaisen ongelmista? Ei se aina voi toimia noin.
Se ei ole onnellinen kun kirjoittelee tänne rahasta sun muusta. Se pitää pakkopsykoloida ja jopa teloa rikoksin?
Uskooko joku oikeasti tuollaiseen?
Tiedän että ei. Syyt ovat ihan muut. Se että se ei kirjoittelisi asioita, joista haittaa muille. Pystyy paljastamaan muille haitallisia asioita koska jotkut tehneet rikoksia sille.
Voih kun kaunis psykolointi Kerrassaan! Ihan kun pitäisi estää sen takia, että niin huolissaan ollaan, kun aikuinen ihminen liikaa kännyllä eikä edes kirjoita mitään lainvastaista? Buhahaa vaan.
Turha kuvitella niiden yhdessäolevien vanhempien olevan mitään automaattisen ihanaa.
Päivästä toiseen valittavat ihmiset ovat raskasta seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Ei yleensä, mutta eräs ystävä kyllä ärsyttää tuossa asiassa. Hänellä on kiva aviomies, joka tekee paljon kotitöitä ja on paljon lasten kanssa, on kaksi tervettä lasta, on kiva iso koti, on iso auto, on kesämökki, joka vuosi ulkomaanmatkoja, on aika paljon rahaa ja omat ja appivanhemmat vielä tukee taloudellisesti hyvin paljon, on useita ystäviä, vakituinen työ, on terve jne kaikki hyvin. Niin silti hän koko ajan valittaa mitä erilaisimmista pikkuasioista, jotka on hänen mielestä huonosti kuten että mies toi kaupasta väärää suklaata, ei saanut ostettua jotain kymmenettä hienoa paitaa johonkin juhliin, kummin kaiman serkku myöhästyi vartin jostain lastensynttäreiltä jne. Loputtomasti pientä valitettavaa. Itselläni kun ei monikaan asia ole kovin hyvin, niin ärsyttää kyllä että tuo yksi ei osaa arvostaa sitä että hänellä on kaikki merkityksellinen todella hyvin.
Ihan kun mun duunikaveri. Mut on luonteeltaankin kyllä veemäinen. Pilalle lellitty ja naurelee huonompiosaisille.
Vierailija kirjoitti:
Ei yleensä, mutta eräs ystävä kyllä ärsyttää tuossa asiassa. Hänellä on kiva aviomies, joka tekee paljon kotitöitä ja on paljon lasten kanssa, on kaksi tervettä lasta, on kiva iso koti, on iso auto, on kesämökki, joka vuosi ulkomaanmatkoja, on aika paljon rahaa ja omat ja appivanhemmat vielä tukee taloudellisesti hyvin paljon, on useita ystäviä, vakituinen työ, on terve jne kaikki hyvin. Niin silti hän koko ajan valittaa mitä erilaisimmista pikkuasioista, jotka on hänen mielestä huonosti kuten että mies toi kaupasta väärää suklaata, ei saanut ostettua jotain kymmenettä hienoa paitaa johonkin juhliin, kummin kaiman serkku myöhästyi vartin jostain lastensynttäreiltä jne. Loputtomasti pientä valitettavaa. Itselläni kun ei monikaan asia ole kovin hyvin, niin ärsyttää kyllä että tuo yksi ei osaa arvostaa sitä että hänellä on kaikki merkityksellinen todella hyvin.
Mies joka tekee "paljon" kotitöitä? Ei siis puolta, vaan "paljon"? Ja on lasten kanssa? Siis omien lastensa?
Ei noista asioista tarvitse mitenkään kiitollinen olla. Onhan se nyt päivänselvä asia että miehen kuuluu tehdä puolet kotitöistä ja ottaa puolet lastenhoidosta tehtäväkseen. Ja jos mies ei tee puolta, naisella on täysi oikeus valittaa.
Minua harmittaa tietynlainen perustyytymättömyys ja sitä kautta kiittämättömyys. Jotkut ovat sellaisia ikuisesti tyytymättömiä, aina on asiat huonosti ja sitten viitataan ulkoisiin asioihin, kuten työ, asunto, jne. Vaikka taustalla on minun tulkintani mukaan syvä tyytymättömyys itseensä ja kyvyttömyys kypsyä omassa ajattelussa ja ottaa vastuu.