Työpaikka ei ilmoittanut palkkaa ilmoituksessa ollenkaan, ja haastattelun lopussa ilmeni

Vierailija kirjoitti:

Olisit sanonu haastattelijalle, et se on näköjään syöny liikaa keltaista lunta ja olisit marssinu ulos. 

Ei saa töitä, mutta mitä siitä työnhakijan on pidettävä itsekunnioitusta yllä. Älkää masentuko ku..sipäisiin työpaikkoihin

Fiksumpi olisi soittanut firmaan tai rekry-konsultille ja kysynyt palkasta jo ennen hakemuksen lähettämistä.

Ai, mutta soittaminenhan on ihan kamalaa, siinä joutuu puhumaan toiselle. Ei pysty. Sori. 

Sanotaan että paikkaa on hakenut 50 henkilöä. Siitä seuraa että noin 50 henkilöä ei pidä tätä työnantajaa kovin mieluisena työnantajana. Joku hoopo saattaa tarttua täkyyn mutta lähtee nostelemaan niin pian kuin pystyy. Tämä prosessi toistetaan n kertaa. Jonkin ajan kuluttua työpaikkaa tarjonnut yritys valittelee työvoimapulaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uikuti-uikuti. Ensi kerralla osaat avata suusi, ja sanoa palkkatoiveesi jo alkuhaastattelussa.

Työnantajat voisivat rehellisesti kertoa mitä meinaavat maksaa tarjoamastaan työstä ja jättää tämänkin lastenleikin jossa pitää arvailla palkkaa väliin.

Työnantaja yritti tehdä kunnon myyntipuheen ja saada tuottava työntekijä taloon. Nyt menee nämä työnantajien kusetukset ihan yli.

Vierailija kirjoitti:

Huvittaa että palkan suuruuden kysymistä pidetään tivaamisena tuossa artikkelissa..

Kertoo siitä, että edelleenkin ajatellaan, että työntekijän pitäisi teeskennellä, kuin palkka olisi se viimeinen asia mielessä.

Hölmöä teeskentelyä, kun kaikki tietää sen teeskentelyksi.

Se on kuin tämä perinteinen kahvipöytään kutsuminen, missä on kirjoittamattomat säännöt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uikuti-uikuti. Ensi kerralla osaat avata suusi, ja sanoa palkkatoiveesi jo alkuhaastattelussa.

Milloin olet viimeksi käynyt rekryprosessin läpi? Loppuu aika lyhyeen kyseinen työhaastattelu.

Viimeksi kun hain töihin niin otin palkan puheeksi jo silloin kun soitin kysyäkseni lisätietoja paikasta. Pienen kiertelyn ja kaartelun jälkeen sain suurin piirtein pääteltyä sen haarukan mitä olivat ajatelleet. Pyysin hakemuksessa konservatiivisesti tuossa raamissa. Sain paikan ja useamman satasen enemmän kuin pyysin, suurin piirtein sen mitä alun perin olin ajatellut realistisen palkan hommasta olevan.

Tällaiset, oleellisen asian pimittämiset pitäisi velvoittaa työnantajaa maksamaan korvausta ihan turhaan haastatteluun jopa satojen kiometrien päästä tulleille ansiotyötä etsiville ihmisille! Kovasti nyt koetellaan, missä kohtaa menee raja, jossa suomalaisen duunarin temperamentti alkaa ilmenemään, vai onko sitä ollenkaan.

Tässä näkee työnantajien suhtautumisen työvoimaan. Orja yhteiskuntaa toivotaan takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uikuti-uikuti. Ensi kerralla osaat avata suusi, ja sanoa palkkatoiveesi jo alkuhaastattelussa.

"Palkasta ei kannata tivata ensimmäisen työhaastattelun aikana, ellei rekrytoija ota sitä itse esille."

https://duunitori.fi/tyoelama/mita-ei-kannata-sanoa-tyohaastattelun-aik…

Palkasta juurikin kannattaa tivata jo heti alussa. Se suurin motivaatio työntekoon. Kiva sohva toimistolla, miten se elättää työntekijän. 

Palkka on niin mennyttä aikaa. Töihin mennään iloisin mielin ja ahkeroidaan ilman palkkaa tai minimillä.

Kelasta haetaan sitten elämiseen tarvittava.

Vierailija kirjoitti:

Hae vaan, saat noista arvokasta työhaastattelukokemusta. Sitten kun löydät työn, josta maksetaan palkaa, pystyt olemaan eduksesi haastattelussa kun olet harjoitellut, ja nappaat paikan ja naurat koko matkan pankkiin.

Mulla on toi sama, eli kun olin tyttömänä, kävin myls huvikseni tylhaastatteluissa, jotta sain harjoitella haastattelutilanteita. Ja jos menin toiselle paikkakunnalle, maksoi TE-toimisto matka- ja majoituskulut.