Väsynyt äiti, kaikki lapsiin liittyvä minun vastuullani
Tajusin juuri että vastuullani on:
-Lasten vaatteiden hankinta -Lasten hygieniasta huolehtiminen -kaikki ruokaostokset - Kaikki ajanvaraukset -Lasten ulkoilut ja mahdolliset harrastukset - Lasten kanssa herääminen yöllä ja aamuisin (mies saa aina nukkua pitkään.)
Ennen olen perustellut tätä sillä, että mies tekee paljon töitä. Olen itsekin ollut työelämässä ja palaan sinne taas pian. Havahduin siihen, että tässä jokin mättää ja pahasti. Mies käytännössä vain käy töissä ja lopun aikaa katsoo leffoja. Vapaapäivien aamuina saa rauhassa makoilla sängyssä.
Huomasin yhtäkkiä olevani ihan hemmetin väsynyt kaikkeen tähän jatkuvaan suunnitteluun ja aikatauluttamiseen. Todennäköisesti kaikki jatkuu näin kun taas palaan työelämään ? Miten tätä kaavaa voi muuttaa? Mies menee puolustuskannalle jos otan tämän puheeksi.
Kommentit (88)
Mieheni reissutöissä ja kotona vain viikonloput. Hänellä siis työajan ulkopuolella arkena illat vapaat, treenaa, katselee leffoja jne. itsekseen. Minä olen aivan burn outissa lasten arjen pyörittämisestä. Minun vastuulla harrastukset (Ok näihin apua myös isovanhemmilta onneksi), ruoanlaitto, lasten päiväkotiin viemiset ja hakemiset, koululaisen läksyissä auttaminen, pyykit, omat työt, kaikki. Kun mies tulee kotiin ja pyydän auttamaan siivoamisessa (koska mä en oikeasti jaksa aina kaikkea tip top siivota) vastaus on "enhän mä täällä ole viikolla, noihan on sun/teidän sotkuja".... Onko reilua??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen mielestäni jotenkin ajautunut tähän, tehnyt ehkä alusta pitäen liikaa asioita ja ymmärtänyt liikaa miehen väsymystä. Lopputulos on sitten tämä.
ap
Miten se mies on niin väsynyt? Ei normi-ihminen väsy töistä noin. Itse menin aina ennen sänkyyn ottamaan torkut heti kun tulin töistä kotiin mutta minulla olikin anemia.
Masennus, testot, jne.
Vierailija kirjoitti:
Mies on sitä mieltä että emme tarvitse muuta kuin niitä kananmunia, spagettia ja maitoa. Että niillä kyllä pärjää ja ruokkii lapset. Näinollen hän ajattelee kyllä käyvänsä kaupassa ja että joka päivä voi syödä pelkkää mannapuuroa tai paistaa kananmunan.
ap
Mistä sä löysit noin tyhmän puolison?
Vierailija kirjoitti:
Mieheni reissutöissä ja kotona vain viikonloput. Hänellä siis työajan ulkopuolella arkena illat vapaat, treenaa, katselee leffoja jne. itsekseen. Minä olen aivan burn outissa lasten arjen pyörittämisestä. Minun vastuulla harrastukset (Ok näihin apua myös isovanhemmilta onneksi), ruoanlaitto, lasten päiväkotiin viemiset ja hakemiset, koululaisen läksyissä auttaminen, pyykit, omat työt, kaikki. Kun mies tulee kotiin ja pyydän auttamaan siivoamisessa (koska mä en oikeasti jaksa aina kaikkea tip top siivota) vastaus on "enhän mä täällä ole viikolla, noihan on sun/teidän sotkuja".... Onko reilua??
No, tarviiko kaiken olla tip top? Mites ne lapset? Kädettömiä?
Vierailija kirjoitti:
Mies on sitä mieltä että emme tarvitse muuta kuin niitä kananmunia, spagettia ja maitoa. Että niillä kyllä pärjää ja ruokkii lapset. Näinollen hän ajattelee kyllä käyvänsä kaupassa ja että joka päivä voi syödä pelkkää mannapuuroa tai paistaa kananmunan.
ap
Maitokananmunakastiketta ja spagetti. Mikä vika? Ihan hyvä ateria.
Onko lapset päivät päiväkodissa ja sinä makaat kotona vai onko lapset kotona myös?
Vierailija kirjoitti:
Tämä alkoi vasta saatuanne toisen lapsen? Ensimmäisen lapsen kanssa hän oli oikein hoivaava ja osallistuva?
Meillä hommien jakaminen onnistui ensimmäisen lapsen jälkeen, kun palasin töihin, koska jaksoin vääntää siitä miehen kanssa. Toisen lapsen kohdalla ei enää onnistunutkaan, kun minulla ei ollut aikaa eikä jaksamista tehdä sitä uudestaan. Hommat piti hoitaa heti eikä odottaa telkkariohjelman loppumista tai inspiraatiota, joten lasten hyvinvoinnin takia minä tein ne. Mies tottui liian hyvälle eikä halunnut luopua saavutetuista eduista. Kyllä se vielä miehen nilkkaan kosahtaa, jos en aina olekaan kykenevä tekemään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on sitä mieltä että emme tarvitse muuta kuin niitä kananmunia, spagettia ja maitoa. Että niillä kyllä pärjää ja ruokkii lapset. Näinollen hän ajattelee kyllä käyvänsä kaupassa ja että joka päivä voi syödä pelkkää mannapuuroa tai paistaa kananmunan.
ap
Maitokananmunakastiketta ja spagetti. Mikä vika? Ihan hyvä ateria.
Kultainen keskitie. Miehen pitäisi tehdä enemmän ja naisen vähemmän. Joka ateria ei tosiaan tarvitse 7 eri sorttia vaan välillä voi vähän oikoa.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni reissutöissä ja kotona vain viikonloput. Hänellä siis työajan ulkopuolella arkena illat vapaat, treenaa, katselee leffoja jne. itsekseen. Minä olen aivan burn outissa lasten arjen pyörittämisestä. Minun vastuulla harrastukset (Ok näihin apua myös isovanhemmilta onneksi), ruoanlaitto, lasten päiväkotiin viemiset ja hakemiset, koululaisen läksyissä auttaminen, pyykit, omat työt, kaikki. Kun mies tulee kotiin ja pyydän auttamaan siivoamisessa (koska mä en oikeasti jaksa aina kaikkea tip top siivota) vastaus on "enhän mä täällä ole viikolla, noihan on sun/teidän sotkuja".... Onko reilua??
Miehelle voi sanoa, että ne on SINUN LASTESI sotkuja, joitten siivoamiseen todellakin osallistut kotona ollessasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on sitä mieltä että emme tarvitse muuta kuin niitä kananmunia, spagettia ja maitoa. Että niillä kyllä pärjää ja ruokkii lapset. Näinollen hän ajattelee kyllä käyvänsä kaupassa ja että joka päivä voi syödä pelkkää mannapuuroa tai paistaa kananmunan.
ap
Maitokananmunakastiketta ja spagetti. Mikä vika? Ihan hyvä ateria.
Kultainen keskitie. Miehen pitäisi tehdä enemmän ja naisen vähemmän. Joka ateria ei tosiaan tarvitse 7 eri sorttia vaan välillä voi vähän oikoa.
Hmm... käytännössä tuo menee niin, että miehen kokkausvuorolla oiotaan ja nainen tekee sitten aina täysipainoiset, terveelliset, edulliset ja kaikille maistuvat ateriat.
Kertoo todella paljon, että moni vastaaja omaksuu naisen näkökulman, haukkuu ja arvostelee miestä mistään mitään tarkemmin kyselemättä.
Perheen arjesta ei ole mitään muuta tietoa kuin että ap ei käy töissä ja miehensä käy. Ap väittää, että mies vaan makaa eikä tee mitään.
Mitä se arki on? Onko siellä 6 lasta kotona huutamassa, vai ovatko lapset koulussa ja hoidossa ja ap:lle on päivät pitkät aikaa kaikessa rauhassa uhriutua metatöistä?
Vierailija kirjoitti:
Mieheni reissutöissä ja kotona vain viikonloput. Hänellä siis työajan ulkopuolella arkena illat vapaat, treenaa, katselee leffoja jne. itsekseen. Minä olen aivan burn outissa lasten arjen pyörittämisestä. Minun vastuulla harrastukset (Ok näihin apua myös isovanhemmilta onneksi), ruoanlaitto, lasten päiväkotiin viemiset ja hakemiset, koululaisen läksyissä auttaminen, pyykit, omat työt, kaikki. Kun mies tulee kotiin ja pyydän auttamaan siivoamisessa (koska mä en oikeasti jaksa aina kaikkea tip top siivota) vastaus on "enhän mä täällä ole viikolla, noihan on sun/teidän sotkuja".... Onko reilua??
Pyykit ja isoimman osan ruuanlaitosta voi hyvin hoitaa viikonloppuisin, ei kannata jättää arkipäiville jos on muutenkin tiukkaa. Ja miehelle ilman muuta kuuluu osansa, onhan ne hänenkin lapsiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka tahansa menee puolustuskannalle, jos saavutettuja etuja ollaan poistamassa.
Nimenomaan. Siksi mitään etuja ei pidä antaa, ne ansaitaan. Vaatikaa puolisoiltanne yhtä paljon kuin itseltänne, suu auki ja sanoittanut ja käskien jos eivät muuten tajua.
Eli toinen käy päivätöissä ja sen lisäksi tekee samat mitä kotona hengaava? Mitä hemmettiä taas...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni reissutöissä ja kotona vain viikonloput. Hänellä siis työajan ulkopuolella arkena illat vapaat, treenaa, katselee leffoja jne. itsekseen. Minä olen aivan burn outissa lasten arjen pyörittämisestä. Minun vastuulla harrastukset (Ok näihin apua myös isovanhemmilta onneksi), ruoanlaitto, lasten päiväkotiin viemiset ja hakemiset, koululaisen läksyissä auttaminen, pyykit, omat työt, kaikki. Kun mies tulee kotiin ja pyydän auttamaan siivoamisessa (koska mä en oikeasti jaksa aina kaikkea tip top siivota) vastaus on "enhän mä täällä ole viikolla, noihan on sun/teidän sotkuja".... Onko reilua??
No, tarviiko kaiken olla tip top? Mites ne lapset? Kädettömiä?
No mitäpä veikkaat miten hyvä apu päiväkoti-ikäisistä lapsista on siivouksessa?
Mun lapsuudenkodissa oli aika sama kuvio, äiti todellakin hoiti kaiken ja isä oli rusinat pullasta-isä joka vei meitä lapsia viikonloppuisin laskettelemaan ja kalaan jne. kivoihin puuhiin. Ja kyllä me lapset todellakin kasvettiin tekemään niitä kotitöitä sitä mukaa kun kykyä oli.
Vierailija kirjoitti:
Mieheni reissutöissä ja kotona vain viikonloput. Hänellä siis työajan ulkopuolella arkena illat vapaat, treenaa, katselee leffoja jne. itsekseen. Minä olen aivan burn outissa lasten arjen pyörittämisestä. Minun vastuulla harrastukset (Ok näihin apua myös isovanhemmilta onneksi), ruoanlaitto, lasten päiväkotiin viemiset ja hakemiset, koululaisen läksyissä auttaminen, pyykit, omat työt, kaikki. Kun mies tulee kotiin ja pyydän auttamaan siivoamisessa (koska mä en oikeasti jaksa aina kaikkea tip top siivota) vastaus on "enhän mä täällä ole viikolla, noihan on sun/teidän sotkuja".... Onko reilua??
Kun sun ukkos nähtävästi haluaa vetää lonkkaa kotona ollessaan, niin sehän vois mennä hotelliin vapaa-aikoinaan. Sillä tavallahan se pääsis kaikesta kotihommista vapaaksi, kuten ennenkin. Sinulla ei olisi yhtä ylimääräistä siinä jaloissa pyörimässä ja porsastamassa.
Mies menee asiasta puhuttaessa puolustuskannalle siksi, että tietää oikeasti itsekin olevansa epäreilu sinua kohtaan.
Tosi moni nainen ajautuu tuollaiseen tilanteeseen just siksi, että lakkaa aina heti pitämästä puoliaan, kun mies kieltäytyy puhumasta tai kärttyilee, koska ei halua konfliktia. Asiallinen ja rauhallinen pitää itse olla, mutta on ihan ok vaatia että asiasta puhutaan. Mies voinee ehdottaa milloin on hyvä hetki käydä työnjakoa läpi, jos heti puhuminen ei sovi. Ja siitä sovitusta hetkestä pidetään sitten kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Ei haittaa mitään että mies menee puolustuskannalle, sen kun vaan jatkat keskustelua. Otat kynän ja paperia ja listaat kotityöt, lasten velvollisuudet ym ja sovitte miten ne jatkossa hoidetaan. Töihin meno on hyvä sauma sopia asiat uudestaan. Kerro, että jos eroatte tämän takia niin lapset on sitten viikko-viikko.
Ei naisen tule olla automaattisesti suhteessa se, joka tekee listan siitä, mitä yhdessä hoidetaan. Mistä tuollainen käsitys tulee, että on joku naisten etuoikeus päsmäröidä? Ei meillä naisillakaan ole todellakaan kaikilla sama käsitys mikä on hyväksyttävä määrä ja taso tehdä kotitöitä. MIHIN siis perustuu tuo seksistinen olettama, että naisen taso on ainoa oikea?
Ja nyt ei tähän kaivata mitään ääripääesimerkkejä jostain sottapyttymiehistä.
Lopeta miehen kotitöitten tekeminen. Työssäkäynti ei tarkoita, että sinä olet hänen kotiapulainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni reissutöissä ja kotona vain viikonloput. Hänellä siis työajan ulkopuolella arkena illat vapaat, treenaa, katselee leffoja jne. itsekseen. Minä olen aivan burn outissa lasten arjen pyörittämisestä. Minun vastuulla harrastukset (Ok näihin apua myös isovanhemmilta onneksi), ruoanlaitto, lasten päiväkotiin viemiset ja hakemiset, koululaisen läksyissä auttaminen, pyykit, omat työt, kaikki. Kun mies tulee kotiin ja pyydän auttamaan siivoamisessa (koska mä en oikeasti jaksa aina kaikkea tip top siivota) vastaus on "enhän mä täällä ole viikolla, noihan on sun/teidän sotkuja".... Onko reilua??
Kun sun ukkos nähtävästi haluaa vetää lonkkaa kotona ollessaan, niin sehän vois mennä hotelliin vapaa-aikoinaan. Sillä tavallahan se pääsis kaikesta kotihommista vapaaksi, kuten ennenkin. Sinulla ei olisi yhtä ylimääräistä siinä jaloissa pyörimässä ja porsastamassa.
Ja mies voisi ottaa lapset luokseen joka toinen viikonloppu, että äiti saa levätä ja tehdä ne rästihommat.
------
En naljaile. Se vaan on niin tyhmä ja yksinkertainen tapaus se mies, ettei siltä voi vaatia käymään ruokaostoksilla tai vaateostoksilla. Ap ratkaisi asian niin, ettei miesparkaa tarvitse lähettää ostoslistan kanssa kauppaan. Ap siis hoitaa ruokaostokset jatkossakin. Tämä selvä.