Lue keskustelun säännöt.
Oletko jo saanut riittävästi elämässäsi?
05.03.2024 |
Onko muita, jotka kokevat saaneensa jo riittävästi elämässä. Elämä on sillä tavalla valmis, että jos sairastuisin vakavasti ja elämä kääntyisi lisää haalimisen sijaan luopumiseksi, voisin sanoa saaneeni elämältä niin paljon, että se riittää.
N45
Kommentit (13)
Olen saanut. Negatiivisessa mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omasta mielestä kyllä, mutta valtio tuntuu vaativan minulta koko ajan enemmän veroja.
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestä kyllä, mutta valtio tuntuu vaativan minulta koko ajan enemmän veroja.
Älä tee paljon töitä jottet paljon joudu niitä maksamaankaan. Pinestä eläkkeestäkään ei joudu yhtään veroja maksamaan.
Kyllä. Mulla on katto pään päällä, kiva työ, ihanat lapset suku ja ystävät.
Elämäni rakkaus olis vaan kirsikka kakun päälle =)
Paljon on saatu, mutta valitettavasti vielä tulee enemmän keskityttyä siihen, mitä haluaisi enemmän. Ehkä vanheneminen auttaa siihen. 34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunne saaneeni elämältä mitään, kaikki mitä olen "saanut" on omien tekojeni seurausta. Huonoista lähtökohdista ponnistettu ja mitään ei ole muiden toimesta annettu, vain viety. Kyllä lapsi ja oma omakotitalo olisi vielä haaveissa, ennen kuin voisin alkaa luopumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, olen saanut turvallisen lapsuuden, mielen ja kehon terveyttä, hyvän koulutaipaleen, korkeakoulututkinnon, sitä vastaavan työn ja oman yrityksen, puolison, kolme lasta ja oman kodin. Näiden lisäksi rinnallani on kulkenut pari sydänystävää, joiden kanssa ystävyys mitätaan jo vuosikymmenissä.
Niin olenko saanut vai hankkinut omilla toimillani, sanoisin että sekä että. Paljon olen ehdottomasti "vain" saanut. En halua enää varsinaisesti mitään lisää, mutta haluan vaalia sitä mitä elämässäni nyt on.
Aineellista hyvää olen varmasti saanut oman osuuuteni, mutta rakastan elämää ja elämänhalu on kova.
Sairastuin vakavasti viisi vuotta ja 3 kuukautta sitten, sain parantumattoman syöpädiagnoosin.
En kuitenkaan tee kuolemaa vaan elän hyvinkin hyvää elämää edelleen.
Olen 69 vuotias, kaksi aikuista lasta. En siis ole enää työelämässä, ja vapaata aikaa on vaikka muille jakaa.
Olen aina ollut kova liikkumaan, liikunta on minulle elämän eliksiiri. Sairauteni ei siihen vaikuta, ainoastaan lääke jota joudun joka päivä ottamaan tekee ajoittain sivuvaikutuksia, mm. vatsaongelmia.
Minua ei ole operoitu, en ole saanut sytostaatteja enkä sädehoitoa, lääke jota saan on täsmälääke tämäntyyppiseen syöpään jota sairastan, ja tehonnut erittäin hyvin.
Olen onkologin seurannassa, käyn 3 kk välein verikokeissa ja 6 kuukauden välein ct-kuvassa jossa tarkkaillaan ettei syöpä ole lähtenyt etenemään mitä se ei tähän mennessä ole tehnyt.
En olisi valmis luopumaan elämästä vielä pitkään aikaan, todennäköisesti saan elää ainakin tämän sairauden puolesta vielä hyvän tovin. Mutta kuolemaa en pelkää ja tässä iässä tietää että kukaan ei ole ikuinen.
Siksi haluan elää jokaisen päivän mahdollisimman hyvin ja nauttien. Haluan matkustaa ja nähdä maailmaa ja elämää. Huomisesta ei tiedä kukaan, et sinäkään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miljoonien lottovoitto vielä puuttuu.
En ole, kyllä muutama kerta viikossa pitää saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole saanut elämältä melkein mitään (ei puolisoa, lapsia, ystäviä, koulutusta, työtä, terveyttä jne.) ja olen luovuttanut. Valmis kuolemaan näin viiskymppisenä.
Joo, elämänhän on luopumista, ken tämän hyväksyy omaa elämisen taidon.
Kaikesta lopulta joutuu luopumaan, osasta vapaaehtoisesti osasta ei.
Onneksi en ole haalinut elämässä paljon mitään muuta kuin aikaa lapsieni ja lähimmäisteni kanssa. Joku sanoo mun tyytyneen vähään. Itse en, olen rikkauksilla kuorrutettu. Täällä on kiva elää vapaana ja terveenä.