Miten sopeudutte ryppyihin?

Olen 39 v. Otsa on sen verran rypistynyt, että hätkähdän aina katsoasseni peilistä. Valokuvia itsestäni en kestä katsoa.

Häiritsee se, että tämä häiritsee itseäni näinkin paljon. Kuvittelin olevani se, joka ei rypyistä piittaa. Tai se, joka rypistyy myöhemmin kuin muut. Sen sijaan rypustyinkin varhemmin kuin muut. En tupakoi tai juo tai ota aurinkoa, mutta olen stressannut. Retinolia joo, mutta eihän se tulleisiin ryppyihin tepsi.

Miten te muut olette päässeet sinuiksi, että ulkokuori on ryppyinen, vaikka sisäisesti tuntuu korkeintaan kolmekymppiseltä?