Kuinka moni on hämmästynyt, kun tullut selville ettei esihenkilö oikeastaan ymmärrä substanssista yhtään mitään?

Esihenkilö on älykäs ihminen. 

aika perussettiä tämä on..ja sitten ihmetellään kun vihkoon meni vaikka yritettiin kyllä varoittaa ja sitten sama homma all over again..julkisella tämäkin kokemus enemmän kuin yhdestä vähänkään korkeammalla olevasta esimiehestä. Mutta kun hokee riittävästi strategiasta ja eri mittareista, saa homman kuulostamaan siltä että kartalla ollaan.

No tämä riippuu ihan miten organisaatio on rakennettu. Joskus ollut esimies jonka ainoa toimi on hoitaa ryhmänsä henkilöstöhallintoasiat, sairaspoissaolot sun muut. Ei siinä tarvitse muuta osata.

Hänellä on paljon vastuuta koita ymmärtää..

Suomi on täynnä surkeita esimiehiä ja johtajia...

suurin osa paikoista täytettään suhteilla / hyvä-veli-sisko-verkostolla...

paljon kyvykkäämmät ihmiset eivät koskaan saa paikkoja... vaikka olisivat pätevämpiä henkilöstö- ja asiajohtajia

Oh my dear lord hänellä ei vain ole ollut aikaa sinulle ja asioillesi. 

Julkissektorista ei kokemusta, mutta yksityisellä kyllä. Tällaiset esihenkilöt ovat surkeita, koska eivät ymmärrä sitä substanssia eivätkä osaa oikealla tavalla tukea ongelmakohdissa. Pallotellaan vain asioita ja ihmisiä. Ei mikään yllätys, että näissä paikoissa firmalla on mennyt heikosti taloudellisesti ja vaihtuvuuden suhteen. Nykyään olen firmassa, jossa esihenkilöt ovat poikkeuksetta aina substanssiasioissa kokeneita asiantuntijoita ja ihan konkreettisesti ovat apuna aina tarvittaessa myös substanssiasioissa. Ero aiempiin paikkoihin kuin yöllä ja päivällä.

Hyvin tavallista, mutta kun ei monikaan ymmärrä edes esimiestyöstä: ovat käytännössä hallinnollisia kumileimasimia ja kyttäämässä alaisten työtä. Esim. meillä riittää pelkkä halukkuus niin pääsee esimieheksi.

Olen itse julkisella esihenkilöasemassa ja tämä on yllättänyt myös minut. Itselläni on vankka substanssiosaaminen ja koen, että se on erittäin iso plussa. Toki johtamistaidot ovat myös erittäin tärkeät. Tätä on perusteltu nimenomaan sillä, että substanssiosaamisen sijaan arvostetaan johtamiskykyä. Usein vaan tuntuu aika hassulta, että vähänkään "korkeammalla" olevat ovat vieraantuneita siitä käytännön työstä. Nimenomaan kun tarvittaisiin myös niitä, jotka osaa sen substanssityön ja ovat sitäkin kautta tukena. Itse olen siis edennyt ihan työn kautta ylemmäs. 

Esihenkilö, substanssiosaaminen, julkinen sektori, oma yksikkö.

Ap on ihan liekeissä kun viljelee noin hienon kuuloisia uudissanoja.

Minä olen yksikön päällikkö ja en todellakaan voi olla asiantuntija joka asiassa, mitä yksikössäni tehdään. Toki tietyllä tasolla ymmärrän mm. tietoliikennettä, mutta en pystyisi konffailemaan, suunnittelemaan tms. mitään. Tiiminvetäjät taas sitten osaavat kyseisen tiimin asiat ja hyvä niin.

Mun tehtävä on huolehtia yksikön taloudesta, kehityshankkeista, hr-asioista jne.