Ma en tajua! Kaikki puhuu aina imetyksen ihanuudesta, miten on ihana herkka hetki. Ma oon nyt 6kk taysimettanyt hampaat irvessa. Musta on iljettavaa vaikka lasta rakastan yli kaike

Miksi ihmeessä noin luonnollinen tapahtuma on iljettävä?

Rinnan koolla ei ole väliä.

Imuote voi olla hyvä, vaikka sattuukin. Meidän isokokoinen vauva oli niin hanakka rinnan perään, että kävi kiinni kuin sika limppuun ja se todella sattui ensi alkuun jokaisella imetyskerralla. Hetken päästä helpotti, mutta se alku oli joka kerta yhtä kamalaa.

Motivaatio oli kova, joten jatkoin ja sitten alkoikin tuntumaan mukavalta. Vei siis aikaa enenkuin tissit tottuivat. Varsinaista vastenmielisyyttä imetystä kohtaan en koskaan tuntenut.



Ihanaa, kun nyt on niin herkät tisut ja vatsanseutu. Kaksi raskautta tekivät vatsanseutuun sellaisen vaikutuksen, että koskettelu tuntuu nyt erityisen hyvältä ihan eroottisessa merkityksessä. Tissit taas eivät miehen koskettelua kaipaa. Oon imettänyt molempia lapsia puoltoistavuotta. Taitaa olla yksilöllistä, että miten kunkin keho reagoi...

Kaikille ei samat asiat tunnu samoilta. Se, että imettäminen ei susta tunnu hyvältä, ei tarkoita että rakastaisit lastasi yhtään sen vähemmän kuin jos tykkäisit imettää. Hieno homma, että oot kuitenkin jaksanut. Onko rintakumista mitään apua tuohon kipeyteen?



Musta imetys oli aika nihkeetä ekat kolme kuukautta, en voi sanoa nauttineeni. Onneksi se siitä muuttui ihan ok hommaksi, nyt tyttö on jo kohta yksi eikä meillä vielä luovuta rintamaidosta.



Jaksamista.



Hoo