Mitä nämä nepsylasten vanhemmat oikein haluavat?

Mutta eikös se olekin parempi haluta oikein kuin väärin?

Minusta on ihmeellinen käsitys joillain, että seistään tumput suorana ja jonkun maagisen yhteiskunnan pitäisi lakaista tiet teidän omien lasten edeltä ja rakentaa joku pumpulinen tulevaisuus. Kyllä se vanhempien tehtävä on. Ei se, että lapsella on joku diagnoosi sitä poista. Nepsyyttä ei voi parantaa, ei välttämättä edes lääkitä. Ei ole olemassa nepsykouluja tai nepsyammatteja. Ihan siellä muiden ihmisten parissa pitäisi pärjätä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan haluan lapselleni mahdollisuuden käydä koulua, hankkia ammatin, mennä töihin ja elää normaalia elämää. Ilman kiusaamista.

Nimenomaan, sitähän kaikki vanhemmat lapsilleen haluavat, mahdollisuuden hyvään elämään. Nepsy-lapsen perheessä tämän tavoitteen saavuttamiseen saatetaan tarvita yhteiskunnalta hiukan tukitoimia. Jos johonkin niin lapsiin kannattaa yhteiskunnassa panostaa erityisen paljon, ettei kukaan putoa turhaan kelkasta. Otetaan lapset lapsina, oli heillä sitten millaisia ominaisuuksia tahansa.

Ei niitä tukitoimia riitä tuhansille nepsyille koulussa! Eikö se mene jakeluun? Siellä on tuhansiamuita pikkkeavia kuten masentuneet, ahdistuneet, syömishäiriöiset, autistit jne.jne.jotka tarvisivat apua myös. Ei kunnilla ole rahaa eikä halua panostaa. Kunnat vastaavat peruskoulusta ja valtio a

Autistit ovat nepsyjä🤦 Sen lisäksi esimerkiksi syömishäiriöt ainakin tytöillä on vahvasti liitetty nepsypiirteisiin. Syömishäiriöiset pitäisikin aina myös tutkia neuropsykologisten poikkeavuuksien varalta. Myös ahdistus, masennus ja moni muu on yleisempää nepsyillä kuin ns. taviksilla. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihmeellinen käsitys joillain, että seistään tumput suorana ja jonkun maagisen yhteiskunnan pitäisi lakaista tiet teidän omien lasten edeltä ja rakentaa joku pumpulinen tulevaisuus. Kyllä se vanhempien tehtävä on. Ei se, että lapsella on joku diagnoosi sitä poista. Nepsyyttä ei voi parantaa, ei välttämättä edes lääkitä. Ei ole olemassa nepsykouluja tai nepsyammatteja. Ihan siellä muiden ihmisten parissa pitäisi pärjätä. 

Ei kukaan sellaista ole odottanut. Vanhemmat toivovat lapsilleen kuntouttavia tukitoimia juuri siksi, että lapset pärjäisivät koulussa ja työelämässä muiden joukossa. Jos jotkin asiat ovat haasteellisia, niitä olisi hyvä harjoituttaa ammattilaisten ohjein. Nepsyt eivät samoilla eväillä pärjää kuin muut. Ihan kuin sanoisi keliaakikolle, että et sinä mitään erikoisruokavaliota tarvitse, siitä vain syömään vehnäleipää, syövät sitä muutkin.

Luultavasti eri ihmiset toivovat eri asioita. Mutta minun tuntemani nepsyperheen vanhemmat toivovat, että jotenkin koululla nähtäisiin ja tunnustettaisiin ongelma silloinkin, kun lapsi vaikuttaa näennäisesti pärjäävän.

He haluaisivat välillä elää tavallista elämää ja käydä iltaisin edes yhdessä harrastuksessa ja vaikka joskus ulkona syömässä, sen sijaan että yrittävät hallita väsymystään raivoavaa lasta. Ei minusta ollenkaan kohtuuton toivomus.

Halusin lapselleni sopivan koulupaikan ja riittävät kuntoutukset. Ja sain ne. Aikoinaan se oli vielä mahdollista, nykyisin ei enää olisi. Sain lapseni päiväkodin erityisryhmään. Lapseni sai paikan erityiskoulusta. Lapseni sai useamman vuoden puhe- ja toimintaterapiaa. Ja tämä kaikki kannatti, sillä lapseni kuntoutui niin hyvin, että on pystynyt jatkamaan opintoja peruskoulun jälkeen normaalisti. Nyt on täysi-ikäinen, eikä enää ole mitään tuen tarvetta. Hänestä tulee siis työssäkäyvä veronmaksaja.

Toivoisin, että nykyisin olisi samanlaiset tukimahdollisuudet, jotta syrjäytyminen voitaisiin välttää, ja nepsylapset kuntoutuisivat työelämään. Valitettavasti näin ei ole (toki joitakin onnistaa, mutta moni jää ilman tarvitsemaansa tukea).

Jos se nepsyys ei käytännössä vaikuttaisi mihinkään ja ihminen toimisi ihan normaalisti, tuskinpa mitään nepsy-diagnooseja ikinä annettaisiinkaan. Se diagnoosi tarkoittaa juuri sitä, ettei ihminen toimi ns. tavallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta on ihmeellinen käsitys joillain, että seistään tumput suorana ja jonkun maagisen yhteiskunnan pitäisi lakaista tiet teidän omien lasten edeltä ja rakentaa joku pumpulinen tulevaisuus. Kyllä se vanhempien tehtävä on. Ei se, että lapsella on joku diagnoosi sitä poista. Nepsyyttä ei voi parantaa, ei välttämättä edes lääkitä. Ei ole olemassa nepsykouluja tai nepsyammatteja. Ihan siellä muiden ihmisten parissa pitäisi pärjätä. 

Ei kukaan sellaista ole odottanut. Vanhemmat toivovat lapsilleen kuntouttavia tukitoimia juuri siksi, että lapset pärjäisivät koulussa ja työelämässä muiden joukossa. Jos jotkin asiat ovat haasteellisia, niitä olisi hyvä harjoituttaa ammattilaisten ohjein. Nepsyt eivät samoilla eväillä pärjää kuin muut. Ihan kuin sanoisi keliaakikolle, että et sinä mitään erikoisruokavaliota tarvitse, siitä vain syömään vehnäleipää, syövät

Perheneuvolassa on Ihmeelliset vuodet kurssi nepsylasten vanhemmille. Niillä kannattaa käydä. Ei ole muita kuntouttavia tukitoimia. Ei nepsyydestä kuntouduta. 

Kuulostaa siltä, että olet ap itse nepsy tai sitten MT. Tosin sinulla on diagnosoimaton ja poikinut ajanmyötä vakavia tunnemaailman häiriöitä hoitamattomana. Mene hoitoon.

Ja kuinka syvällä AP on yhteiskunnan pyörteissä mikäli on intoa huudella asioista joista ei a mistään mitään tiedä ja b kuulu hänelle. 

Luin aikoinaan tiedeartikkelin maailmanhistorian tunnetuista nepsyistä. Nepsyjä on löytynyt hirveän paljon kuuluisista taiteilijoista ja tiedemiehistä. 

Nepsyt ovat osaltaan vieneet tätä maailmaa eteenpäin ja tehneet merkittäviä havaintoja jotka ovat jääneet ns. "terveiltä" hoksaamatta. Heillä on "luovaa hulluutta" ja kykyä ajatella "out of the box".

Nykymaailma on tietenkin hyvin monimutkainen verrattuna entisaikoihin. "Luova hullu" saa nykyään paljon enemmän tuhoa ja ongelmia aikaan kuin entisinä, yksinkertaisina aikoina. Entisaikoina luova hulluus sai kasvaa ja kukoistaa vapaana ja toteuttaa itseään. Nykyajan monimutkaisissa järjestelmissä ei kaaokselle ole sijaa. 

"Nepsyjä on löytynyt hirveän paljon kuuluisista taiteilijoista ja tiedemiehistä."

Varmasti näin, mutta kyseessä on pieni murto-osa nepsyjä. Valtaosa nepsyistä tarvitsee eritasoista tukea joko osan elämäänsä tai koko elämänsä ajan. Turha nostaa esiin jotain yksittäisiä ihmisiä ja vedota siihen. Nepsy-ongelmat ovat oikeasti merkittävästi elämää rajoittavia ongelmia myös älykkäillä ihmisillä.

Vierailija kirjoitti:

Halusin lapselleni sopivan koulupaikan ja riittävät kuntoutukset. Ja sain ne. Aikoinaan se oli vielä mahdollista, nykyisin ei enää olisi. Sain lapseni päiväkodin erityisryhmään. Lapseni sai paikan erityiskoulusta. Lapseni sai useamman vuoden puhe- ja toimintaterapiaa. Ja tämä kaikki kannatti, sillä lapseni kuntoutui niin hyvin, että on pystynyt jatkamaan opintoja peruskoulun jälkeen normaalisti. Nyt on täysi-ikäinen, eikä enää ole mitään tuen tarvetta. Hänestä tulee siis työssäkäyvä veronmaksaja.

Toivoisin, että nykyisin olisi samanlaiset tukimahdollisuudet, jotta syrjäytyminen voitaisiin välttää, ja nepsylapset kuntoutuisivat työelämään. Valitettavasti näin ei ole (toki joitakin onnistaa, mutta moni jää ilman tarvitsemaansa tukea).

Se johtuu vain ja ainoastaan siitä, että nykyään nepsyjä on AIVAN VALTAVASTI. Mitenkään jokaiselle nepsylle ei voi riittää paikkaa erityisluokasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan haluan lapselleni mahdollisuuden käydä koulua, hankkia ammatin, mennä töihin ja elää normaalia elämää. Ilman kiusaamista.

Nimenomaan, sitähän kaikki vanhemmat lapsilleen haluavat, mahdollisuuden hyvään elämään. Nepsy-lapsen perheessä tämän tavoitteen saavuttamiseen saatetaan tarvita yhteiskunnalta hiukan tukitoimia. Jos johonkin niin lapsiin kannattaa yhteiskunnassa panostaa erityisen paljon, ettei kukaan putoa turhaan kelkasta. Otetaan lapset lapsina, oli heillä sitten millaisia ominaisuuksia tahansa.

Olet väärässä. Loputon lapsiin panostaminen muiden kustannuksella on väärin, eikä sillä ole tuloksia. Ei kaikista ole eläjiksi, vaikka kuinka paapottaisiin lapsia ja lapsiperheitä.

Ei kaikista olekaan, mutta useimmista nepsylapsista varmasti on. Paremoi maksaa tukitoimia silloin, kun muksut ovat pieniä, kuin eläkkeitä, katkaisuhoitoja tai vankilapaikkoja, kun kasvavat aikuisiksi ilman tukea.

En usko ollenkaan tuohon, että tukitoimet "pelastaisivat" useimpia nepsyjä. "Tuensaanti lapsena pelastaa"- on realiteeteista irrallaan olevaa haihattelua.

Tutkitusti useimmat sairaseläkeläiset ja vangit ovat saaneet tukitoimia jo lapsina, mutta se ei estä eläkettä tai vankilaan joutumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan haluan lapselleni mahdollisuuden käydä koulua, hankkia ammatin, mennä töihin ja elää normaalia elämää. Ilman kiusaamista.

Nimenomaan, sitähän kaikki vanhemmat lapsilleen haluavat, mahdollisuuden hyvään elämään. Nepsy-lapsen perheessä tämän tavoitteen saavuttamiseen saatetaan tarvita yhteiskunnalta hiukan tukitoimia. Jos johonkin niin lapsiin kannattaa yhteiskunnassa panostaa erityisen paljon, ettei kukaan putoa turhaan kelkasta. Otetaan lapset lapsina, oli heillä sitten millaisia ominaisuuksia tahansa.

Ei niitä tukitoimia riitä tuhansille nepsyille koulussa! Eikö se mene jakeluun? Siellä on tuhansiamuita pikkkeavia kuten masentuneet, ahdistuneet, syömishäiriöiset, autistit jne.jne.jotka tarvi

Ihan kaikella lämmöllä, myös sinulla on oikeus hakea ja saada apua. 

Vierailija kirjoitti:

"Nepsyjä on löytynyt hirveän paljon kuuluisista taiteilijoista ja tiedemiehistä."

Varmasti näin, mutta kyseessä on pieni murto-osa nepsyjä. Valtaosa nepsyistä tarvitsee eritasoista tukea joko osan elämäänsä tai koko elämänsä ajan. Turha nostaa esiin jotain yksittäisiä ihmisiä ja vedota siihen. Nepsy-ongelmat ovat oikeasti merkittävästi elämää rajoittavia ongelmia myös älykkäillä ihmisillä.

Itseasiassa aika suuri osa entisajan tieteen ja taiteen edustajista oli nepsyjä. Muistan lukeneeni että Elon Musk on myös nepsy.

Aina on puhuttu nerouden ja hulluuden välisestä rajasta. Hulluja tiedemiehiä ja eksentrisiä taiteilijoita.

Nykymaailmassa näille ei ole tilaa. Yhteiskuntamme on niin lokeroitunut ja järjestynyt. Jos joku yrittää paeta siitä lokerosta, mihin hänet on lukittu, siitä seuraa kaaosta ja interventioita. Meillä on vaatimus olla tasa-laatuisia ja käytökseltämme yhteiskunnallisesti ennalta-arvattavia, sitten lääkityksellä tai ilman. Erilaisuuteen kannustetaan, kunhan se on "muodikasta" esim. trans-sukupuolisuus ym. muuten se on ongelma.

Ehkä entisaikojen erityisluokat pitäisi ottaa takaisin? Isotätini oli aikoinaan erityisluokan opettaja ja hän sanoi, että siellä on joukossa hyvinkin älykästä ainesta, jotka eivät vain opi samoilla menetelmillä kuin muut oppilaat.

Ennen vanhaan nepsyt leikkivät neppailuautoilla. Nyt pitää olla jotain erityisempää.

Vierailija kirjoitti:

"Nepsyjä on löytynyt hirveän paljon kuuluisista taiteilijoista ja tiedemiehistä."

Varmasti näin, mutta kyseessä on pieni murto-osa nepsyjä. Valtaosa nepsyistä tarvitsee eritasoista tukea joko osan elämäänsä tai koko elämänsä ajan. Turha nostaa esiin jotain yksittäisiä ihmisiä ja vedota siihen. Nepsy-ongelmat ovat oikeasti merkittävästi elämää rajoittavia ongelmia myös älykkäillä ihmisillä.

Huom! Myös ne ns. nero nepsyt voivat ja usein tarvitsevatkin tukitoimia, eritasoista. Ei se heidän lahjakkuutensa ole ainoa oire, vaan siihen vastapainoksi on sitten muita nepsyille tyypillisiä haasteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsi ei pysty olemaan tavallisessa luokassa, niin laittakaan ihmeessä hänet pienluokkaan! Ei siellä oleminen ole mikään häpeä tai rangaistus, vaan siellä lapsi saa enemmän yksilöllistä tukea ja ohjausta ja hänen erityispiirteensä pystytään ottamaan paremmin huomioon.

Inkluusio on päivän sana. Ei pienluokkia noin vain ole tarjolla. Varmasti moni ottaisi riemusta kiljuen lapselleen paikan luokassa, jossa olisi vähemmän oppilaita.

Inkluusio alkaa olla jo menneen talveen lumia. Se on ollut yksi suurimpia virheitä Suomen koululaitoksessa ja nyt niitämme siitä huonot tulokset. Sillä on kauaskatsoiset vaikutukset yhteiskuntaan, Suomen kilpailukykyyn ja lasten tulevaisuuteen. Inkluusion on loputtava ja lasten päästävä tasoryhmiin! Lasten tulevaisuudella pelleily on loputtava!

Minkälaista palveluskuntaa ja minkä verran tarvitaan? Mistä riittää tekijät ja varat, jos 1/3:aa pitäisi olla jonkun ohjastamassa eri vaiheissa päivää?