Syyhyn tarttuminen: Kyllän se voi tarttua junan tai leffateatterin kankaisesta istuimesta tai tyynystä, myös vaatenaulakossa!
Loogisesti näin, kun tarttumisaikaa on riittävästi. Muovisesta metronpenkistä ei tartu.
Lehtijutut ovat huonosti kirjoitettuja, eivätkä anna riittävää tietoa, että ihmiset voisivat suojautua.
Loogisesti kaikki materiaalit joihin syyhy voi tarttua ja josta se voi riittävän ajan kuluessa siirtyä viereiseen materiaaliin ovat tarttumisriski.
Kysymys: kuinka suojaudutte?
Aloitan: Leffassa käydessä suojaan hiukset, päähine tai huppu ja kaikki vaatteet jotka ovat olleet kosketuksessa mahdollisesti saastuneeseen (kankaiseen) elementtiin eteisessä pois ja suoraan pyykkikoneeseen, tai saunottaa, 100 asteisessa saunassa, tai pussiin ja pakastimeen päiväksi.
Kommentit (21)
Poltan aina illalla kaikki käyttämäni vaatteet. Aamulla menen tynnyriin verhottuna kauppaan ja ostan uuden vaatesetin, jonka siis illalla taas poltan. Näin minulla on mukavasti ohjelmaa vuoden jokaiselle päivälle.
Vierailija kirjoitti:
Poltan aina illalla kaikki käyttämäni vaatteet. Aamulla menen tynnyriin verhottuna kauppaan ja ostan uuden vaatesetin, jonka siis illalla taas poltan. Näin minulla on mukavasti ohjelmaa vuoden jokaiselle päivälle.
KAnnattaa polttaa myös huonekalut ja petivaatteet. Näin myös luteet lähtevät ja pysyvät loitolla. Hankit tilalle sitten vaikka puhallettavia muovikalusteita, kuplamuovia peitoksi ja uimapatjan. Ainoaksi ongelmaksi jäävät rotat, jotka rynnivät huoneistoosin sankoin joukoin järsimällä reiän putkistoon. Heti, kun olet saanut unen päästä kiinni, ne purevat sinua p**seestä ja syövät jääkaapin tyhjäksi. Pian on kevät ja tulee ampiaisia. Se tietää uusia ongelmia.
Kyllähän se periaatteessa VOI tarttua mistä vaan, mutta todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Tutkiskelin tätä eilen, koska käytän myös paljon busseja ja olin asiasta huolissani.
Syyhypunkit eivät ala loikkia vallattomasti ympäristöön heti kun tartunnan kantaja istahtaa bussin penkille. Varsinkaan vaatteiden läpi. Joku tunnin bussimatka on äärimmäisen epätodennäköiden tapa sekä saada tartunta että levittää tartuntaa ympäristöön.
Tartunnan lähde on yleensä ihan selvä. Ihokontakti, saastuneiden vaatteiden pukeminen ylle, saastuneissa petivaatteissa makoilu (hotellit!), tai ylipäätään läheisissä tekemisissä oleminen tartunnan saaneiden kanssa. Perheiden kesken, työpaikkojen pukuhuoneissa, päiväkodeissa, kouluissa, ystävien luona, jne.
Sama kuin koronaepidemian aikana: joo, periaatteessa oli mahdollista saada korona jos joku aivasti ovenkahvaan, sinä tartuit heti sen jälkeen samaan kahvaan JA SITTEN aloit vimmatusti hieroa silmiäsi ja kaivella hampaitasi ja nenääsi likaisella kädellä, mutta käytännössä kaikki tartunnat tulivat siitä, että oli oltu pidemmän aikaa samoissa suljetuissa tiloissa kantajien kanssa.
Yllättävä tieto oli, että jopa yleiset vessat ovat äärimmäisen epätodennäköinen paikka saada syyhytartuntaa, vaikka niihin istutaan sentään paljaalla takapuolella. Mutta ne kyllä jätän itse väliin.
Mitäpä nuo lääkärit tai asiantuntijat tietää AV-palstan ammattilaisen rinnalla
Kyllä niskatuelliset penkit kuulostaa ihan potentiaaliselta tartuntavaarslta. Mutta eniten ällöttää nyt koulujen liikkatunnit. Koskee sekä syyhyä että täitä. Kaikki vetää kuperkeikkaa samoilla patjoilla, yök.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se periaatteessa VOI tarttua mistä vaan, mutta todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Tutkiskelin tätä eilen, koska käytän myös paljon busseja ja olin asiasta huolissani.
Syyhypunkit eivät ala loikkia vallattomasti ympäristöön heti kun tartunnan kantaja istahtaa bussin penkille. Varsinkaan vaatteiden läpi. Joku tunnin bussimatka on äärimmäisen epätodennäköiden tapa sekä saada tartunta että levittää tartuntaa ympäristöön.
Tartunnan lähde on yleensä ihan selvä. Ihokontakti, saastuneiden vaatteiden pukeminen ylle, saastuneissa petivaatteissa makoilu (hotellit!), tai ylipäätään läheisissä tekemisissä oleminen tartunnan saaneiden kanssa. Perheiden kesken, työpaikkojen pukuhuoneissa, päiväkodeissa, kouluissa, ystävien luona, jne.
Sama kuin koronaepidemian aikana: joo, periaatteessa oli mahdollista saada korona jos joku aivasti ovenkahvaan, sinä tartuit heti sen jälkeen samaan kahvaan JA SITTEN aloit v
Koskaan en istu paljaalle pytyn reunalle , laitan aina paperia väliin yleisissä vessoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se periaatteessa VOI tarttua mistä vaan, mutta todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Tutkiskelin tätä eilen, koska käytän myös paljon busseja ja olin asiasta huolissani.
Syyhypunkit eivät ala loikkia vallattomasti ympäristöön heti kun tartunnan kantaja istahtaa bussin penkille. Varsinkaan vaatteiden läpi. Joku tunnin bussimatka on äärimmäisen epätodennäköiden tapa sekä saada tartunta että levittää tartuntaa ympäristöön.
Tartunnan lähde on yleensä ihan selvä. Ihokontakti, saastuneiden vaatteiden pukeminen ylle, saastuneissa petivaatteissa makoilu (hotellit!), tai ylipäätään läheisissä tekemisissä oleminen tartunnan saaneiden kanssa. Perheiden kesken, työpaikkojen pukuhuoneissa, päiväkodeissa, kouluissa, ystävien luona, jne.
Sama kuin koronaepidemian aikana: joo, periaatteessa oli mahdollista saada korona jos joku aivasti ovenkahvaan, sinä tartui
Joo en minäkään paljaalle pöntölle ikinä istu, mutta yleisesti ottaen välttelen julkisia vessoja, ja nyt syyhyepidemian aikana sitäkin enemmän.
Kesällä ihmisillä on vähemmän eristäviä vaatteita, toisin kuin talvella. Kyllä syyhyä raapineen jälkeen penkille istujalla on erittäin suuri todennäköisyys saada tartunta.
Arveluttaa istua julkisissa kun ei tiedä saako syyhyn tukkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se periaatteessa VOI tarttua mistä vaan, mutta todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Tutkiskelin tätä eilen, koska käytän myös paljon busseja ja olin asiasta huolissani.
Syyhypunkit eivät ala loikkia vallattomasti ympäristöön heti kun tartunnan kantaja istahtaa bussin penkille. Varsinkaan vaatteiden läpi. Joku tunnin bussimatka on äärimmäisen epätodennäköiden tapa sekä saada tartunta että levittää tartuntaa ympäristöön.
Tartunnan lähde on yleensä ihan selvä. Ihokontakti, saastuneiden vaatteiden pukeminen ylle, saastuneissa petivaatteissa makoilu (hotellit!), tai ylipäätään läheisissä tekemisissä oleminen tartunnan saaneiden kanssa. Perheiden kesken, työpaikkojen pukuhuoneissa, päiväkodeissa, kouluissa, ystävien luona, jne.
Sama kuin koronaepidemian aikana: joo, periaatteessa oli mahdollista saada korona jos joku aivasti ovenkahvaan, sinä tartuit heti sen jälkeen samaan kahvaan JA SITTEN aloit v
Ei tietenkään vaatteen läpi, mutta esim pää nojaa pehmustettua tyynyä vasten leffassa ilman pipoa jne
Leffassa ollaan jopa 2 h ja ravintolassa narikassa vaatteet vierekkäin, syyhypunkki hyppää piposta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kesällä ihmisillä on vähemmän eristäviä vaatteita, toisin kuin talvella. Kyllä syyhyä raapineen jälkeen penkille istujalla on erittäin suuri todennäköisyys saada tartunta.
Juuri näin! Tämä!
Tai päätään raapinut ja istut pitkän matkan nojaten päätäsi samaan päänojaan, saat hiuksiisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesällä ihmisillä on vähemmän eristäviä vaatteita, toisin kuin talvella. Kyllä syyhyä raapineen jälkeen penkille istujalla on erittäin suuri todennäköisyys saada tartunta.
Juuri näin! Tämä!
Tai päätään raapinut ja istut pitkän matkan nojaten päätäsi samaan päänojaan, saat hiuksiisi.
Par ajeleen karvat pois
Suojaudun siten, että en istu munasillani junassa tai leffateatterissa.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä nuo lääkärit tai asiantuntijat tietää AV-palstan ammattilaisen rinnalla
Kyllähän moni tietää, mutta ei voi sanoa ääneen ettei synny paniikkia.
Jos he sanovat, että elokuvateatterit ovat todennäköinen paikka tällä hetkellä saada se Helsingissä, niin kuinka monta katsojaa luulet huomenna siellä olevan? Entä mitä luulet, jos vaikka sanottaisiin, että kirjaston kirjojen kautta se voi tarttua. Luuletko, että joku lainaisi enää mitään kirjastosta? Puhumatta nyt vaatekaupoista. Jos sinulle sanoittaisiin, että 30% Helsingin vaatekauppojen vaatteista sisältää syyhypunkkeja, niin uskotko jonkun sovittavat tai ostavan vaatteita?
Nyt vaan sanotaan, ettei se helposti tartu, muuten vaan on syntynyt epidemia. No helposti tarttuva on tietysti suhteellista. Se voi olla kaikkea samassa huoneessa seisomista siihen, että istuu samaan tuoliin.
Yksikään tauti tai vitsaus ei kehity epidemiaksi kaikissa ihmisryhmissä, jos se tarttui huonosti ja vaikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se periaatteessa VOI tarttua mistä vaan, mutta todennäköisyys on äärimmäisen pieni. Tutkiskelin tätä eilen, koska käytän myös paljon busseja ja olin asiasta huolissani.
Syyhypunkit eivät ala loikkia vallattomasti ympäristöön heti kun tartunnan kantaja istahtaa bussin penkille. Varsinkaan vaatteiden läpi. Joku tunnin bussimatka on äärimmäisen epätodennäköiden tapa sekä saada tartunta että levittää tartuntaa ympäristöön.
Tartunnan lähde on yleensä ihan selvä. Ihokontakti, saastuneiden vaatteiden pukeminen ylle, saastuneissa petivaatteissa makoilu (hotellit!), tai ylipäätään läheisissä tekemisissä oleminen tartunnan saaneiden kanssa. Perheiden kesken, työpaikkojen pukuhuoneissa, päiväkodeissa, kouluissa, ystävien luona, jne.
Sama kuin koronaepidemian aikana: joo, periaatteessa oli mahdollista saada korona jos joku aivasti ovenkahvaan, sinä tartuit heti sen jälkeen samaan kahvaan JA SITTEN aloit v
Korona oli tauti, joka vaati tartunnan. Lähinnä jonkinlaista sylkeä, jossain muodossa. Syyhy on hämähäkkieläin, jolla on jalat. Se pikemmin kävelee sinuun. Joten missä tahansa mistä se voi ns. kävellä sinun voit saada sen. Tietysti, koska sen jalat ovat todella pienet ei se mitään retkiä tee, mutta jos olet asettunut oikeaan paikkaan, oikealla hetkellä, se käyttää tilanteen hyväksi ja siirtyy sinuun. Tietysti, jos siinä tuolissa on kymmeniä syyhypunkkeja se on todennäköisempää, että joku niistä siirtyi sinuun. Jos taas edellinen on istunut siinä minuutin ja sinä myös minuutin, niin todennäköisyys, että ehkä se yksi ja aina syyhypunkki pääsee ihollesi asti on pieni. Vaan jää niihin housuihin ja parin päivän päästää kuolee pois.
Syyhy on siis hämähakki, joka kävelee pehmeästä materiaalista, vaikka kankaasta toiseen, eli piposta toiseen, villapaidasta toiseen, kun olet leffassa, ravintolassa ja narikassa toisesta vaatteesta kaulahuiviisi.
Toivotaan että tiedotus on asiallista ja riittävää, jotta ihmiset osaavat suojautua. Ylimalkaiset hyssyttelyt tuovat vain hysteriaa, kun ihmiset panikoi.
Paras siis teatterissa, leffassa, junassa, ravintolassa käyntien jälkeen, jossa on viettänyt tunnin kaksi laittaa kaikki näitä muita pintoja koskettaneet vaatteet pesukoneeseen, tai ainakin tuulettaa parvekkeella untsikka, johon se ei kai mene, kun on liukas pinta toppatakissa.
Ja suojata hiukset ettei ne kosketa päätyynyä. Kevättä kohden ja kesällä on sitten omat haasteet.
Varmaan pitäisi ajella säärikarvat, ettei syyhyhämis tarraa kiinni, kulkiessaan penkistä uuteen uhriin.
Te ette nyt tajua sitä, että ei niitä syyhypunkkeja ole joka puolella ihoa, eikä ne hypi iholta huvikseen pois. Esimerkiksi vaatteita sovittaessa se tartuntamekanismi on ihan selvä. Tartuttaja ottaa vaatteen pois päältään, siihen tarttuu mukaan ihosolukkoa jonka mukana tulee syyhypunkki. Toinen sovittaja pukee sen vaatteen päälleen - siis vasten omaa paljasta ihoaan. Syyhypunkki tulee mukana.
Maailmalla on jatkuvasti syyhypunkkia. Jos se tarttuisi kulovalkean tavoin julkisilta paikoilta ja julkisesta liikenteestä kuten te nyt luulette, se olisi kiertänyt turistien mukana Suomessa jo monen monta kertaa.
Mutta tehkää mitä haluatte, ei se minulle kuulu vaikka pysyisitte koko vuoden kotona.
Totta, olen kiinnittänyt epäselviin ja huonoihin ohjeisiin huomiota minäkin.
Onneksi olen täällä korvessa itsekseni niin ei tarvitse murehtia syyhyä.