Mielestäni kukaan ei voi varmuudella tietää " oikeaa" kantaa naispappeuteen!
Ihmettelen nykyisessä naispappeuskeskustelussa eniten sitä ehdottomuutta, joka molemmilla osapuolilla asiaan on. Siis ollaan niin TÄYSIN varmoja joko siitä, että naispappeus on oikein tai että se on väärin/synnillistä. Eikö ole aika röyhkeää olla niin varma, kun Raamatusta löytyy kuitenkin perusteluja molempiin suuntiin? Itse olen sitä mieltä, että lopullisen totuuden asiaan tietää vain Jumala, mutta koska käytännön elämässä on pakko ottaa joku kanta asiaan, hyväksyn naispappeuden (vaikka en voikaan olla varma ratkaisuni oikeellisuudesta). Harmittaa vain, että tämän asian takia hukataan valtavasti voimavaroja, jotka voitaisiin käyttää hyödyllisempään toimintaan kuin sisäisiin oppierimielisyyksiin.
En minä ainakaan tiedä mitä ajatella. Toisaalta ja toisaalta.