Onko muiden mielestä ihmisen elämä liian pitkä?
Minusta on. Näin perheettömänä neljääkymmentä lähestyvänä, olisin jo valmis kuolemaan. Minusta olen jo elänyt tarpeeksi pitkän elämän. Toki se vaikuttaa, miten elämäni on mennyt. Mutta voisi olla joku sisäänrakennettu biologinen kuolemannopeutin tällaisilla ihmisillä, jotka ovat jo neljäkymppisinä elämästä tarpeekseen saaneet. Neljäkymmentä vuotta on kuitenkin aika helkkarin pitkä aika saman tietoisuuden kanssa.
Kommentit (56)
Nykyään eletään helposti 100-vuotiaiksi, jos on ollut päihteetön ja syönyt itse tehtyä kotiruokaa välttäen E-koodeja.
Lyheltä se tuntuu, hetken oli parikymppinen ja sitten ei ikinä enää. Silti itsellenikin alkaisi jo riittää vähitellen.
Luulin nuorena etten elä 40v vanhemmaksi kuten isä. Nyt yllättäen 69v. Tiedän kyllä kuoleman tulevan. Mutta en enää pelkää sitä.
Rakastan elämää ja uskon varmuuden vuoksi Jumalaan, jos vaikka ikuinen elämä taivaassa olisi totta<3 Elämä on parasta. Olen sairastanut masennuksenkin mutta siitä parannuttua oivalsin, että elämä on tässä ja nyt. Tässä hetkessä. Ei kannata miettiä mitä oli joskus tai mitä on 10 vuoden päästä vaan mitä on NYT.
No sille 11 kuukautiselle hakatulle saattaa olla liian lyhyt.
Kyllähän ap elämänsä saa lopetettua, jos ei nappaa. Elämän pidentäminen, vaikka kuinka haluaisi ei olekaan niin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Lyheltä se tuntuu, hetken oli parikymppinen ja sitten ei ikinä enää. Silti itsellenikin alkaisi jo riittää vähitellen.
30 v ikävuodesta ylöspäin elämä ollut kivempaa kuin epävarmana parikymppisenä!
Jos on rahaa, ruokaa ja kunto ja ulkonäkö pysyisi suunnilleen viisikymppisen tasolla, niin mielelläni eläisin 1000-vuotiaaksi!
Liian lyhyt. Sen laatu voisi olla parempi kyllä kaikilla ja terveys. Ja ei kiire jatkuvasti. Vaikka on aloja joilla on tärkeitä tehtäviä, kuten erikoislääkäri. Moni kaipaisi miellyttävämpää ympäristöä, kodikasta asumista, yksityisyyttä.
Lyhyt on ihmisen elämä. Vuosi vuodelta vauhti vain kiihtyy ja vuodet vilisevät silmissä. Haluaisin painaa jarrua.
Minä ymmärrän kanssa ap:n tunteen. Itselläni ei omaa perhettä, työura meni mäsäksi terveysongelman takia, aika ankeaan elämään joutuu tyytymään. Niin tällaiselle ihmiselle yli 40 vuotta ikää, ei oikeastaan haittaisi kuolema. Siis jos vaikka tulisi joku onnettomuustilanne, missä voisi pelastaa toisen kuolemalla itse, niin ei se varmaan isolta uhraukselta tuntuisi. Tai jos kerrottaisiin kuolemaan johtavasta sairaudesta, vaikea uskoa että reagoisin suurella järkytyksellä.
Ihmisen elämä on liian pitkä. Siinä vaiheessa kun ei pärjää omatoimisesti kotonaan, joutaisi mennä. Ei eläimilläkään luonnossa ole hirveää määrää lääkitystä ja makuutusta vanhainkodeissa. Parempi elää hieman lyhyempi elämä (esim. n. 70-vuotiaaksi) ilman monia vanhuuden vaivoja, dementiaa ym. Se olisi yhteiskunnallisestikin kestävämpää.
Minulla on tosi pitkäikäisiä sukulaisia, 95+. Heidän viimeiset vuotensa menivät sairauksien runtelemina hoivakodissa monien kaltaistensa joukossa. Pitkäikäisyys ei valitettavasti useinkaan tarkoita terveyttä ja liikuntakykyä. Siksi en toivo elämistä tosi vanhaksi, jos se tarkoittaa elämistä monta pitkää vuotta kuihtuneen ruumiinsa vankina.
Älä tule ihmisten ilmoille jakamaan tappiomielialaasi, neek*rinmielinen.
Ei todellakaan. Elämä on lyhyt. Lähes ahdistaa, kun itsekin viisikymppisenä tajuan aamuja olevan edessä todennäköisesti paljon vähemmän kuin takana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyheltä se tuntuu, hetken oli parikymppinen ja sitten ei ikinä enää. Silti itsellenikin alkaisi jo riittää vähitellen.
30 v ikävuodesta ylöspäin elämä ollut kivempaa kuin epävarmana parikymppisenä!
Itsevarmuus kyllä on kasvanut, mutta jotenkin sitä kai on jo kyllästynyt vähän kaikkeen eikä enää oikein osaa innostua mistään.
Vierailija kirjoitti:
Jos on rahaa, ruokaa ja kunto ja ulkonäkö pysyisi suunnilleen viisikymppisen tasolla, niin mielelläni eläisin 1000-vuotiaaksi!
Kyllä vain!
lapsena olisi erittäin mukava kuolla kun ei tajua sitä paljoa.