Lue keskustelun säännöt.
Onko muiden mielestä ihmisen elämä liian pitkä?
28.02.2024 |
Minusta on. Näin perheettömänä neljääkymmentä lähestyvänä, olisin jo valmis kuolemaan. Minusta olen jo elänyt tarpeeksi pitkän elämän. Toki se vaikuttaa, miten elämäni on mennyt. Mutta voisi olla joku sisäänrakennettu biologinen kuolemannopeutin tällaisilla ihmisillä, jotka ovat jo neljäkymppisinä elämästä tarpeekseen saaneet. Neljäkymmentä vuotta on kuitenkin aika helkkarin pitkä aika saman tietoisuuden kanssa.
Kommentit (56)
Ei, se on just sopiva. Sellainen mikskä se on tarkoitettu. Jokaisella eliöllä on oma aikansa ja se on tehty just sopivaks kaikille
Se ei ole liian pitkä taikka lyhyt, vaan just sopiva.
Kasvakaa henkisesti, se on kaiken pointti, henkinen kasvu ja oman tietoisuuden kehittäminen.
Ja mä voin jo valmiiksi sanoa että Iltapäivälehtien lukeminen ei sitä kehitä.
Olkaa oman rauhan kanssa, viettäkää aikaa yksinkin välillä vaikka se saattaakin pelottaa. Kohdatkaa itsenne, siitä se kehitys alkaa.
Mitä lähempänä rauhaa ihminen on, sitä lähempänä hän on totuutta ja omaa tarkoitustaan tässä kaikessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian lyhyt se on mulle, jos jää alle sadan vuoden. Tykkään elämisestä.
Haluaisin elää vaikka miten vanhaksi jos vain terveyttä riittää
Ihmisen elämä on liian sairas. Jos ei olisi sairauksia, niin mikäs siinä, voisi elää vaikka 200 vuotta.
Ihmisen elinikä on pitkä verrattuna muihin eläimiin. Haluisit elää vielä pari vuotta pidempään, mutta sinun terveys on mennyt huonoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyään eletään helposti 100-vuotiaiksi, jos on ollut päihteetön ja syönyt itse tehtyä kotiruokaa välttäen E-koodeja.
Nykynuoret eivät tule elämään noin pitkään. Meitä on myrkytetty kaikella mahdollisella niin paljon, että sairaudet vievät.
Vierailija kirjoitti:
Ei, se on just sopiva. Sellainen mikskä se on tarkoitettu. Jokaisella eliöllä on oma aikansa ja se on tehty just sopivaks kaikille
Se ei ole liian pitkä taikka lyhyt, vaan just sopiva.
Kasvakaa henkisesti, se on kaiken pointti, henkinen kasvu ja oman tietoisuuden kehittäminen.
Ja mä voin jo valmiiksi sanoa että Iltapäivälehtien lukeminen ei sitä kehitä.
Olkaa oman rauhan kanssa, viettäkää aikaa yksinkin välillä vaikka se saattaakin pelottaa. Kohdatkaa itsenne, siitä se kehitys alkaa.
Mitä lähempänä rauhaa ihminen on, sitä lähempänä hän on totuutta ja omaa tarkoitustaan tässä kaikessa.
No olen vietellyt elämääni yksin yli 10 vuotta... elämä on muuttunut melko rutiiniksi monissa asioissa. Ei ole kaikessa tekemisessä sitä nuoruuden intoa tai oppimisen iloa, koska menee rutiinilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lyheltä se tuntuu, hetken oli parikymppinen ja sitten ei ikinä enää. Silti itsellenikin alkaisi jo riittää vähitellen.
60 olisi ihan maksimi, tämän tietää nyt kun on 55v
Ihan turha kituuttaa sairauksien ym. kanssa sitten vanhana, kun on saanut paljon maistaa ihan mukavaa ja hyvää elämää..hyvä muisto jää lapsille ja vaimolle.
Vierailija kirjoitti:
Veit sanat suustani ap. Olen useinkin miettinyt, että pitääkö vielä sitä ja tätä ja eikö nyt riittäisi. Eikö tässä ole jo kaikkensa tehnyt ja kaikkensa antanut. Loppuelämän voisi makoilla arkussa ja odotella kuolemaa. Ehkä se kuitenkin johtuu siitä, että ei enää ole energiaa kuten nuorena, väsyy herkemmin ja ihan selkeesti on se tylsin elämänvaihe tämä ikä. Aika paljon vaan kaikenlaista puurtamista.
No mutta eihän silloin vika ole elossa olemisessa, vaan siinä millaiseksi olet elämäsi muodostanut. Ja millaisessa suoritusyhteiskunnassa eletään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmisen elämä on liian pitkä. Siinä vaiheessa kun ei pärjää omatoimisesti kotonaan, joutaisi mennä. Ei eläimilläkään luonnossa ole hirveää määrää lääkitystä ja makuutusta vanhainkodeissa. Parempi elää hieman lyhyempi elämä (esim. n. 70-vuotiaaksi) ilman monia vanhuuden vaivoja, dementiaa ym. Se olisi yhteiskunnallisestikin kestävämpää.
Sellainenhan romaani on kirjoitettu kuin Yliaika. Kirjan maailmassa kansalaisoikeuksien yläikäraja on 75 vuotta. Eli kun 76 tulee täyteen vaihtoehdot on joko itsemurha tai paperittomana eläminen. En yllättyisi jos tuollaiseen vielä mentäisiinkin, kunhan tämä kaikesta säästäminen menee riittävän pitkälle.
Vierailija kirjoitti:
No sille 11 kuukautiselle hakatulle saattaa olla liian lyhyt.
Hän oli 11 viikkoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omat 45 elinvuotta ovat tuntuneet jo pitkältä ajalta, en ymmärrä sitä kun aina sanotaan, että elämä menee nopeasti. Kun miettii mitä kaikkea maailmassa on tapahtunut ja mitä vauhtia kehitys on kehittynyt, niin tunne vain vahvistuu.
Vierailija kirjoitti:
Liian lyhyt se on mulle, jos jää alle sadan vuoden. Tykkään elämisestä.
Sanoppa tuo uudestaan sitten, kun väli 80-100 vuotta on lusittu...saattaa mieli muuttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omat 45 elinvuotta ovat tuntuneet jo pitkältä ajalta, en ymmärrä sitä kun aina sanotaan, että elämä menee nopeasti. Kun miettii mitä kaikkea maailmassa on tapahtunut ja mitä vauhtia kehitys on kehittynyt, niin tunne vain vahvistuu.
Väärät asiat kehittyvät. Ei me tarvita teknologiaa, ei oikeasti. Me tarvitaan parannusta sairauksiin ja köyhyyden poistamista. Mutta pahat ja ahneet paskat johtavat maailman menoa, niin minkäs teet.
Kannattaa googlata kuvahaulla "happiness curve". Kuvaajasta huomaa, että elämä tuntuu pahimmalta 40-50v. Näin 60v nautiskelee pelkästä olemisesta.
Ihmiset elävät liian vanhoiksi. Se on fakta. Miksi käyttää resursseja vanhusten hengissä pitämiseen. Kyllä 80 vuotta riittää. Ja kun makaa hoitolaitoksessa sängyssä vaipoissa syötettävänä, on ihmisen aika lähteä.
Nykyaikainen lääketiede pitkittää elämää tarpeettomasti. Tiedän mistä puhun, koska hoidan työkseni vanhuksia. Moni näistä ei tajua ympäröivästä maailmasta enää mitään, mutta silti heitä vain syötetään ja lääkitään. Työ tuntuu useimmiten hyödyttömältä ja turhalta.
Minä tahtoisin Isä jo kotiin,
Isä, minua väsyttää.
Monesti tuntuu tältä.
Vierailija kirjoitti:
Minä tahtoisin Isä jo kotiin,
Isä, minua väsyttää.
Monesti tuntuu tältä.
Älä nyt hätäile. Aikansa kaikella sanoi saarnaaja.
Veit sanat suustani ap. Olen useinkin miettinyt, että pitääkö vielä sitä ja tätä ja eikö nyt riittäisi. Eikö tässä ole jo kaikkensa tehnyt ja kaikkensa antanut. Loppuelämän voisi makoilla arkussa ja odotella kuolemaa. Ehkä se kuitenkin johtuu siitä, että ei enää ole energiaa kuten nuorena, väsyy herkemmin ja ihan selkeesti on se tylsin elämänvaihe tämä ikä. Aika paljon vaan kaikenlaista puurtamista.