Sinä joka et käy yksin elokuvissa, miksi et?
Kommentit (21)
Helpommalla, mukavammin ja halvemmalla pääsen kun katson kotisohvalla tv:stä.
Ei kiinnosta mennä yksin. Joskus harmittaa jos olisi vaikka joku keikka, mutta mies silloin töissä, eikä päästä menemään. En halua mennä yksin, se ei vaan tunnu kivalta.
En myöskään käy missään kahvilla tai syömässä yksin. Jos ajan yksin vaikka 1000 km matkan, voin pysähtyä käymään vessassa ja hakemaan kaupasta syötävää, mutta syön autossa.
Tykkään katsella elokuvia sängyssä kaikessa rauhassa. Olen niin mukavuudenhaluinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta mennä yksin. Joskus harmittaa jos olisi vaikka joku keikka, mutta mies silloin töissä, eikä päästä menemään. En halua mennä yksin, se ei vaan tunnu kivalta.
En myöskään käy missään kahvilla tai syömässä yksin. Jos ajan yksin vaikka 1000 km matkan, voin pysähtyä käymään vessassa ja hakemaan kaupasta syötävää, mutta syön autossa.
Läheisriippuvuus
En käy elokuvissa, mutta jos kävisin niin tekisin sen yksin. Käyn aina konserteissakin yksin, mukavampaa niin. Joskus joku yrittää tuppautua mukaan, mutta en huoli.
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta mennä yksin. Joskus harmittaa jos olisi vaikka joku keikka, mutta mies silloin töissä, eikä päästä menemään. En halua mennä yksin, se ei vaan tunnu kivalta.
En myöskään käy missään kahvilla tai syömässä yksin. Jos ajan yksin vaikka 1000 km matkan, voin pysähtyä käymään vessassa ja hakemaan kaupasta syötävää, mutta syön autossa.
Sama. Huono itsetunto syynä ainakin mulla. En kehtaa. Jännittäisin liikaa tuijottaako joku tms. Kun on jonkun seurassa ja juttelee jne niin ei tällaiseen ehdi kiinnittää huomiota.
Nykyelokuvat on niin pitkiä, etten jaksa istua siellä yhteen menoon yksin enkä seurassa.
Jos en kävisi yksin, jäisi monet huippuleffat näkemättä. Ei naisia kiinnosta lähteä katsomaan jotain hidastempoista korealaisdraamaa tms., kun pitäisi aina olla vain kauhua tai suuria Hollywood-action-kassamenestyksiä. No, meneehän ne treffielokuvina, mutta kyllä minä nautin suuresti pienimuotoisemmasta draamasta jossa ei ns. tapahdu mitään tai laadukkaista mustista komedioista jotka eivät saa massoja elokuvateattereihin..
m43
Ai niin, tätähän ei kysytty.
Liian kallista, liian vaivalloista. Kotisoffalla on mukava katsella.
En näe mitään ongelmaa mennä yksin leffaan. Jos haluan jonkun leffan nähdä, eikä ole seuraa saatavilla, niin menen yksin. En ollenkaan koe itseäni kummajaiseksi yksin ollessani, aina on ollut muitakin. Toisekseen, eihän leffan aikana edes jutella, ainakaan ilman että häiritsee kanssaihmisiä. Mihin siis välttämättä tarvitsee siellä seuraa?
Aiemmin kävin, nyt ei ole enää varaa. Ja eihän sinne kaiketi saa nykysin ees tuoda omia karkkeja mukaan.
Elokuvat saa muualtakin. Yksin elävänä koen elokuvateatterit turvattomiksi meluineen ja suurine kuvaruutuineen, migreenikolle huono ellei mahdoton. En kiinnostu samojen kasvojen näyttelemistä aivopesuelokuvista. Näen niin selvästi että vieras setä ja täti, en osaa enää eläytyä siihen.
Todella harvoin tulee suomen teattereihin mitään katsomisen arvoista. Ja ne hinnat. 🥶
Närn ne elokuvat kotona jo ennen kuin ne on teatterissa, ja kotona ei ole leffan aikana puhujia tai muita häiriötekijöitä.
En tykkää elokuvissa käymisestä, liikaa häiriöitä ja aina poistun huonolla tuulella kun ihmiset metelöi, tönii, selaa valaistus kännykkää jne jne. Ja nauravat ihan ihmeellisissä kohdissa esitysluonteisesti! Katson mieluummin kotona rauhassa.
Tykkään jakamisen ilosta myös elokuvia katsellessa.