Lue keskustelun säännöt.
Jaksaako työssä käydä pelkästään rahan takia
25.02.2024 |
Olen saanut työtarjouksen, ja mietin otanko sen vastaan.
Palkka olisi työn vaativuuteen nähden vähintäänkin kohtuullinen, mutta ongelmana on se, että työ tulisi mitä ilmeisimmin olemaan erittäin yksitoikkoista rutiinityötä, jossa työtehtävät eivät vaihtele.
Ja on tässä pohdinnassa, että jaksaako työtä tehdä vain palkan takia, kun työtehtävät vaikuttavat jo valmiiksi äärimmäisen yksitoikkoisilta ja ikävystyttäviltä.
Kommentit (37)
Otat ainakin siksi aikaa että saat kivasti säästöjä, tai sitten löydät jonkun mielenkiintoisemman paikan ihan yhtä hyvällä palkalla kun olet vielä tuolla töissä. Ei hävittävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työ on muutakin kuin ne työtehtävät. Jos on hyvät työkaverit, niin yhdessä on ihan kiva vaikka lapioida sontaa. Eli minä ottaisin tarjouksen ja menisin kokeilemaan. Ainahan sieltä pääsee pois jos se on ihan kamalaa.
Korkeintaan opintojen aikana jaksaa. Kyllä sen jälkeen olisi syytä saada mielenkiintoinen duuni.
Kuten todettu, työttömänä on vaikea saada töitä. Tottakai otat työn vastaan ja teet sen hyvin. Siten sinulla on mahdollisuus tilanteen tullen siirtyä parempaan työpaikkaan.
Jos sinulla ei ole sellaista asiantuntemusta ja ammattitaitoa jota on harvalla, ja jolle on kysyntää, niin palkansaajana olet lähes orjan asemassa. Työttömänä olet kerjäläinen.
Tietty jos sulla on hyväpalkkainen puoliso tai muu keino elättää itsesi kuin työssäkäynti, niin eihän töihin meno sitten ole pakollista. Ja jos elät tuilla, niin älä sitten itke kun fas is tihallitus vie loputkin tuet pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhän on pakko jaksaa. Joka aamu vituttaa kyllä, enää 30 vuotta jäljellä
Eli ihan märkäkorva vielä oot.
Varmaan 38-vuotias jos 30 vuotta vielä eläkeikään. On siinä ehtinyt jo parikymmentä vuotta tehdä töitä, jos onkin niin että jonnekin 25 v lähelle ovat menneet osa-aikaisissa ja kesätöissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse mietin samaa kuin aloittaja. Ei välttämättä viitsi pelkän tilipussin takia käyttää aikaa töissä. Pitää olla muutakin työssä.
Pian vaihtuu työnkuva kun firma myytiin. Työ ei ole enää niin mielekästä. Palkasta en niin tiedä miten muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhän on pakko jaksaa. Joka aamu vituttaa kyllä, enää 30 vuotta jäljellä
ei ole mikään pakko .kelan rahoilla mäkin elelen eikä vituta yhtää aamulla.
Nii, ku se veetutus iskee vasta illalla, et taas tuli nökötettyä päivä kotona kun ei oo mihinkään varaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ole ottanut tarjouksia vastaan, koska koen olevani osaamiseltani vähintään pääministeri tasoa. Miksi alentua paskatöihin?
Itselleni ei sopisi, mutta jos elät rahalle/ tarve on syystä tai toisesta jäätävä, niin voihan sitä kokeilla. Tee määräaikainen soppari ensiksi pariksi kuukaudeksi, tai vaadi pitkä koeaika irtisanomisen varalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kilpailutin juuri vanhan työpaikkani uuden vastaavanlaisen työpaikan kanssa. Aion vaihtaa, vaikka tuntipalkkani olisi ollut 2-3 euroa parempi vanhassa. Uudessa työpaikassa kun ei näy olevan naisten syrjintää ja muutenkin suht tuttu esimies vaikuttaa mukavammalta (vanhassa oli outo kiukutteleva ja toisia kiusaava esimies). Itse en kylläkään ole nainen, mutten jaksa eriarvoista epäreiluutta ja haluan tehdä työtä ihmiselle, joka ansaitsee hyvän työpanokseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos työ on yksitoikkoista, siitä ei ainakaan tarvitse palautua. Työstä tulee rahaa ja vapaa-aikana sitten on jaksamista tehdä kaikkea. Ihanteellinen tilanne.
Yksitoikkoisuus ja tylsyys uuvuttaa ihan yhtälailla kuin liiallinen stressi.
https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/tyossa-tylsistyminen-voi-saira…
Jos on ADHD tai liian kunnianhimoinen, boreout on todellinen vitsaus.
Olin aikaisemmin liian kunnianhimoinen. Ahdisti tehdä jotain yksinkertaista, tylsää työtä, kun en oppinut mitään uutta, enkä kehittynyt. Seuraava työpaikka olikin liian lennokas. Pakotettiin kuule tekemään toimenkuvan ulkopuolelta sellaistakin, mihin oma osaaminen ei riittänyt (eikä saanut koulutusta/perehdystä kokonaan uudenlaisiin tehtäviin). Syyllistettiin jopa, kun en oikeasti osannut.
Sen jälkeen alkoi tylsät työtehtävät maistua, kun tajusin, ettei tässä organisaatiossa ahkeruudesta palkita, eikä siitä saa kiitostakaan. Tai sai kiitokseksi vain lisää töitä, mutta palkkaa ei tietenkään suostuttu nostamaan. :D Vaihdoin saman organisaation sisällä tylsään tehtävään, mutta opetin tekoälyn tekemään mun työtehtävät. Käytännössä normi 37,50 h työviikosta varsinaiseen työhön menee 15 h. Muu ajan käytän uusien taitojen oppimiseen yhä parempi palkkaiseen työhön. Nettovaikutus -500€/kk, mutta eipä tarvitse enää raataa hikihatussa tai jäädä palkatta ylitöihin. Elämänlaatukin parani rutkasti. Tekoäly tulee korvaamaan tämänkin position vuodessa tai parissa, siksi alkoi tulla kiire opettelemaan uusia taitoja. Sääliksi käy muita työkavereita, jotka ovat tehneet tätä vuosikymmeniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhän on pakko jaksaa. Joka aamu vituttaa kyllä, enää 30 vuotta jäljellä
Eli ihan märkäkorva vielä oot.
Varmaan 38-vuotias jos 30 vuotta vielä eläkeikään. On siinä ehtinyt jo parikymmentä vuotta tehdä töitä, jos onkin niin että jonnekin 25 v lähelle ovat menneet osa-aikaisissa ja kesätöissä.
No älä mitään. Masennuin kun tajusin, etten ole vielä työelämän puolessa välissäkään. Olen 41v. Parisen vuotta vielä, voin viedä kakun töihin kun puoliväli saavutettu.
Minä olen tehnyt töitä rahan takia vuodesta 2006. Silloin sain potkut tuotannollisista ja taloudellisista syistä työpaikasta, jossa tykkäsin olla ja joka minut sinne alunperin halusi. Menin siis kesätöihin, eivätkä päästäneet pois vaan tein opiskelun ohella töitä sen mitä kerkesin.
Sen jälkeen olen tehnyt milloin mitäkin, ihan vaan sen takia, että saan leipää pöytään. Perustin jopa yrityksen, mutta sitten meni terveys ja se piti lopettaa. Ja taas oon tehnyt yhtä sun toista sen jälkeen, ensi viikolla taas aloitan uudessa paikassa. Ja sekin ihan vaan rahan takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhän on pakko jaksaa. Joka aamu vituttaa kyllä, enää 30 vuotta jäljellä
Eli ihan märkäkorva vielä oot.
Reilu nelikymppinen, mutta en kuvittelekaan eläkkeelle pääseväni alle seittemän kymppisenä.
Vierailija kirjoitti:
Köyhän on pakko jaksaa. Joka aamu vituttaa kyllä, enää 30 vuotta jäljellä
Itku ja Parku ja Pyllyn Mylväys
No voii voii kun niin kovasti vee työnteko parhaassa iässä olevaa tervettä ja työkykyistä ihmistä.
Tuollainen laiskuus on seurausta siitä, että asiat ovat olleet aivan liian kauan aivan liian hyvin eikä ole milloinkaan koettu oikeita vastoinkäymisiä tässä löperössä mammantissiyhteiskunnassa.
Kannustukseni Sinulle parahin uupunut (tuosta jäljelläolevasta ajasta päätellen ilmeisesti n. 35-vuotias) vätys, yritä nyt kovasti säästellä itseäsi ja hidastella töissäsi, mutta varo kuitenkin ettet muumioidu, ja ettet juurru lattiaan kiinni ja ettet ala kasvaa jäkälää huilatessasi.
Ja mainitaan nyt kuitenkin myös, että minä olen takuueläkeläinen ja ihan varmasti vielä köyhempi. Tuo valittaminen ja uupuminen onkin teidän kohtalaisen mukavasti menestyvien ja työssä pärjäävien etuoikeus. Vaivaisilla ja pudokkailla ei tuota mahdollisuutta ole.
Pakkohan se on, ei vaihtoehtoa ole. Minä en yhteiskunnan elätiksi ala, vaikka töissäkäyminen ei ole mitään herkkua.
Eihän se riitä mutta mitäs teet jos ei parempaa ole heti löytymässä. Nytkin ahdistaa huominen jo. Työilmapiiri on lievästi sanottuna homehtunut. Haasteellista purra sitä kohtaa mikä ei ole. Tsemppiä kaikille!