Miksi keskitysleireissä oli porttikyltti Työ tekee vapaaksi?

"Pahin tuhovoima oli tuolloinkin idän NL. He tapattivat II maailman sodan aikana ja sen jälkeen kymmeniä ja taas kymmeniä miljoonia ihmisiä. Meno jatkuu myös tänäkin päivänä. Eli kumpikohan oli loppu peleissä pahempi? Nasset ovat vaan paljon helpompi ymmärtää ja demonisoida koska ovat karikatyyrisempiä kuin joku NL sotilas. Tosiasia kuitenkin on, että NL aiheutti mittavammat tuhot mitä nasse-Saksa. Lisäksi raha ja se kellä on valta painaa tässäkin ts. siunatun maan heimon kokemukset tuodaan kyllä esille ja muista viis...."

NL:n toimien vuoksi kuoli määrällisesti enemmän ihmisiä. Ero on kuitenkin siinä, että siellä touhu ei ollut systemaattista eikä tehdasmaisen tarkkaa, vaan politiikan sivutuote. Varsinaisia tuhoamisleirejä ei NL:ssa ollut lainkaan, Saksassa niitä oli useita. Jotka oli siis tehty nimenomaan surmaaminen päätarkoituksena ja muu sivutarkoituksena.

Pohdittaessa tekojen moraalia ja raskautta tuottamuksellisuus on rangaistavampaa kuin ei-tuottamuksellisuus. Siksi N-S oli pahempi kuin NL.

Tarkoituksena oli saada vangit uskomaan, että tekemällä kovasti töitä he vapautuisivat, vaikka oikeasti vain kaasukammio odotti.

Vierailija kirjoitti:

Ilmaisu on peräisin saksalaisen filologin Lorenz Diefenbachin vuonna 1873 ilmestyneen romaanin nimestä Arbeit macht frei: Erzählung von Lorenz Diefenbach, jossa uhkapelurit ja huijarit löytävät työn kautta tien hyveeseen. Ilmaisua käytti myös ranskaksi (le travail rend libre!) sveitsiläinen entomologi, neuroanatomi ja psykiatri Auguste Forel teoksessaan Fourmis de la Suisse (suomeksi: Sveitsin muurahaiset) (1920). Vuonna 1922 Wienin Deutsche Schulverein, Itävallan saksalaisten etninen kansallismielinen "suojelujärjestö", painatti jäsenpostimerkkejä, joissa luki lause Arbeit macht frei.

 

Otto Friedrich kirjoitti teoksessaan Auschwitzin valtakunta Rudolf Hössistä ja hänen päätöksestään asettaa tunnuslause niin näkyvästi esille Auschwitzissa:     

Hän ei ilmeisesti tarkoittanut sitä pilkaksi eikä edes kirjaimellisesti, valheelliseksi lupaukseksi siitä, että loppuun asti työskennelleet lopulta va

Mielenkiintoista, tuohan lähenee sitten aika lailla Camus:n Sisyfoksen myytin perusajatusta.

Tuo aika meni aivan järjettömäksi v.1944 eteenpäin Saksassa. Siinä ei tarvinnut paljon saksalaisen sanoa vääriä sanoja, kun kutsu kansantuomioistuimeen kävi ja tuomio oli giljotiini.

Työ kohtaa kuolemaan ja kuolema on vapaus työstä